# Euroopan oikeusasiamiehen päätös kantelusta 1779/2006/MHZ Euroopan investointipankkia vastaan
- Tekijä: Euroopan oikeusasiamies
- Päivämäärä: null
- [URL](https://www.ombudsman.europa.eu/fi/decision/fi/3180)
---
> Eräs puolalainen ympäristöalan kansalaisjärjestö valitti, että EIP oli osarahoittanut Puolan tieliikenteen nykyaikaistamishanketta, vaikka hankkeesta ei ollut tehty Puolan ympäristölainsäädännön edellyttämää strategista ympäristövaikutusten arviointia. Kantelijan mukaan EIP toimi näin ollen vastoin omaa ympäristöselontekoaan, jonka mukaan EIP varmistaa, että sen rahoittamat hankkeet ovat sekä EU:n että kansallisen ympäristölainsäädännön periaatteiden ja normien mukaisia. Kantelija väitti myös, että EIP ei ilmoittanut sille Puolan viranomaisten vastauksesta, johon EIP otti yhteyttä kantelijan kantelun yhteydessä. Kantelija väitti, että EIP:n olisi keskeytettävä rahoituksensa, kunnes hankkeen oikeudellinen asema on selvitetty.
> 
> Lausunnossaan EIP totesi, että i) Puolan viranomaisilla oli täysi vastuu asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön noudattamisen varmistamisesta ja että sen jälkeen, kun pankki oli ottanut siihen yhteyttä, ii) ne ilmoittivat sille, että asiaa koskevassa Puolan lainsäädännössä ei edellytetä hankkeen strategista ympäristövaikutusten arviointia. Lisäksi se oli tällä välin ilmoittanut kantelijalle Puolan viranomaisten päätelmistä.
> 
> Oikeusasiamiehen mukaan EIP saattoi i) perustellusti katsoa, että Puolan viranomaiset noudattivat sovellettavia säännöksiä, ja ii) perustellusti odottaa, että samat Puolan viranomaiset toimittaisivat sille luotettavia tietoja näiden säännösten soveltamisesta. Näin ollen oikeusasiamies hyväksyi EIP:n syyt, joiden vuoksi se tukeutui kyseisten viranomaisten lainan allekirjoittaessaan toimittamiin tietoihin. Näin ollen hän ei havainnut hallinnollista epäkohtaa tässä asiassa. Oikeusasiamies totesi myös, että EIP oli tällä välin ilmoittanut kantelijalle Puolan viranomaisten päätelmistä. Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että lisätutkimukset eivät olleet tältä osin perusteltuja. Oikeusasiamies teki saman päätelmän kantelijan väitteestä, koska näytti siltä, että EIP oli jo suorittanut kyseisen maksun.
> 
> Oikeusasiamies viittasi myös Puolan oikeusasiamiehen havaintoihin, joille kantelija oli tehnyt rinnakkaisen kantelun Puolan viranomaisia vastaan. Tältä osin hän huomautti myös, että EIP voisi tulevaisuudessa harkita viestintäkanavien perustamista ja tietojen hakemista asiaankuuluvilta kansallisilta ja alueellisilta valvontaelimiltä, kuten oikeusasiamiehiltä, jotka voisivat toimia lisätietolähteinä siitä, ovatko EIP:n rahoittamat hankkeet kansallisen ja EU:n lainsäädännön mukaisia.
> 
Strasbourg, 17. joulukuuta 2007   

Hyvä R.

Kantelitte 7. kesäkuuta 2006 puolalaisen Polska *Zielona Siec* -kansalaisjärjestön (kantelija) puolesta Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan investointipankkia (EIP) vastaan pankin Puolassa toteuttamien liikennehankkeiden rahoituksesta.

Toimitin kantelun 6.7.2006 EIP:n pääjohtajalle.

EIP lähetti 17. lokakuuta 2006 lausunnon, jonka toimitin Teille kehotuksena esittää huomautuksia.

Sain huomautuksenne 23. marraskuuta 2006.

Pyysin 27. maaliskuuta 2007 EIP:ltä lisäselvityksiä.

EIP lähetti 15. toukokuuta 2007 vastauksensa edellä mainittuun pyyntööni, jonka lähetin Teille yhdessä huomautusten esittämistä koskevan pyynnön kanssa. Teiltä ei saatu huomautuksia.

Tällä välin yksikköni tarkastivat asiakirja-aineiston 14.5.2007 EIP:n Luxemburgissa sijaitsevissa toimistoissa, ja 5.7.2007 teille ja EIP:lle toimitettiin tiedoksi jäljennökset kyseistä tarkastusta koskevasta kertomuksesta.

Lähetitte minulle 10. heinäkuuta 2007 kanteluanne koskevia täydentäviä asiakirjoja, jotka lähetin EIP:lle tiedoksi.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY
------------

Kantelija on puolalainen ympäristöasioita käsittelevä kansalaisjärjestö.

Kantelu voidaan tiivistää seuraavasti:

Puolassa tuli 1 päivänä lokakuuta 2001 voimaan 27 päivänä huhtikuuta 2001 annettu uusi Puolan ympäristönsuojelulaki, jäljempänä 'Puolan vuoden 2001 ympäristölaki'. Direktiivin 40 artiklan mukaan kaikki liikennettä koskevat suunnitelma- ja ohjelmahankkeet, jotka kansallisen tai alueellisen viranomaisen on valmisteltava ja/tai hyväksyttävä ja joita lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset edellyttävät, edellyttävät ympäristöarvioinnin tekemistä.

EIP:n hallintoneuvosto antoi 5. toukokuuta 2004 ympäristöselontekonsa. Lausunnon mukaan EIP:n olisi i) tuettava investointeja, joilla suojellaan ja parannetaan suoraan ympäristöä, ii) arvioitava huolellisesti niiden ympäristövaikutuksia ja iii) erityisesti varmistettava, että EIP:n rahoittamissa hankkeissa noudatetaan sekä EU:n että kansallisessa ympäristölainsäädännössä vahvistettuja periaatteita ja normeja, mukaan lukien työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat vaatimukset. Kun eri laeissa asetetaan eritasoisia vaatimuksia, lausumassa edellytetään tiukemman lainsäädännön soveltamista.

Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY[(1),](#(1)){#Footnote1} jäljempänä 'SYA-direktiivi', tuli voimaan heinäkuussa 2004.

Puolassa hyväksyttiin 4 päivänä tammikuuta 2005 kansallisen tierahaston ohjelma 2005/2006, joka koostuu erilaisista investointiohjelmista (yksittäiset tiet ja moottoriteiden rakennusohjelmat).

EIP suostui 20 päivänä syyskuuta 2005 rahoittamaan osan NRFP:n investointiohjelmista, jäljempänä 'hanke'. Hankkeen toteuttajaksi, jäljempänä 'toteuttaja', nimettiin Puolan valtion hallintoviranomainen "kansallisten teiden ja moottoriteiden pääosasto".

Kantelija katsoi, että edellä mainittu kansallinen viitekehys täyttää kaikki vaatimukset, jotka Puolan lainsäädännön mukaan on esitettävä strategiselle ympäristöarvioinnille, vaikka tällaista strategista ympäristöarviointia ei ilmeisesti vaadita strategisesta ympäristöarvioinnista annetussa direktiivissä. Kantelijan mukaan Puolan lainsäädännössä asetetaan liikenneinvestoinneille tiukempia ympäristövaatimuksia kuin SYA-direktiivissä.

Toisin kuin Puolan vuoden 2001 ympäristölaissa, edellä mainitusta kansallisesta viitekehyksestä ei kuitenkaan tehty strategista ympäristöarviointia, ja kantelija otti asiasta yhteyttä hankkeen toteuttajaan 1 päivänä joulukuuta 2005. Hankkeen toteuttaja vastasi, että kansallisessa uudistusohjelmassa (ja siten hankkeessa) ei edellytetty strategista ympäristöarviointia Puolan lainsäädännön nojalla, koska ohjelma oli hyväksytty asetuksena.

Kantelija ei ollut samaa mieltä edellä mainitusta lausunnosta ja katsoi, että ohjelman hyväksymistä koskevan säädöksen muoto ei ollut merkityksellinen suhteessa Puolan lainsäädännön vaatimukseen tehdä strateginen ympäristöarviointi kaikkien liikennettä koskevien suunnitelmien, strategioiden ja ohjelmien osalta.

Kun hankkeen arviointi oli vielä kesken, kantelija otti 6. joulukuuta 2005 ensimmäisen kerran yhteyttä EIP:hen. Se pyysi EIP:tä kirjallisesti varmistamaan, että hanke, jota sen oli määrä yhteisrahoittaa, oli Puolan lainsäädännön ja SYA-direktiivin mukainen. Kantelija ilmoitti EIP:lle myös, että sen mielestä hanke rikkoi edellä mainittuja säännöksiä. Lopuksi se pyysi EIP:tä tutustumaan EIP:n analyysiin siitä, noudattaako kansallinen uudistusohjelma SYA-direktiiviä.

EIP vastasi kantelijalle 31. tammikuuta 2006. Se totesi, että kaikki NRFP:hen sisältyvät hankkeet oli suunniteltu ennen vuoden 2002 alkua. Kaikki viralliset valmistelut NRFP:n toteuttamiseksi aloitettiin ainakin vuonna 2002 ja kaikissa tapauksissa ennen SYA-direktiivin voimaantuloa. Näin ollen SYA-direktiiviä ei EIP:n mukaan voitu soveltaa Puolan kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, mukaan lukien EIP:n osarahoittama hanke, minkä vuoksi EIP ei tehnyt kantelijan pyytämää analyysia. EIP ei viitannut siihen, onko hanke Puolan lainsäädännön mukainen.

Tämän vuoksi kantelija lähetti 13 päivänä helmikuuta 2006 valituksen EIP:lle. Ensinnäkin se korosti, että NRFP hyväksyttiin ++5.1.2005.++ Toiseksi se katsoi, että Puolan lainsäädännön mukaan NRFP täytti kaikki edellytykset sille, että se voidaan saattaa SYA:n käsiteltäväksi Puolan lainsäädännön nojalla. Tällaista strategista ympäristöarviointia ei kuitenkaan ole tähän mennessä tehty. Kantelija korosti näin ollen, että vaikka strategista ympäristöarviointia ei välttämättä vaadita strategista ympäristöarviointia koskevassa direktiivissä, se on Puolan lainsäädännön mukaan välttämätön ja että EIP:n ympäristöselonteon mukaan kaikkien sen rahoittamien hankkeiden olisi oltava EU:n lainsäädännön lisäksi myös kansallisen lainsäädännön mukaisia.

EIP vastasi 12. huhtikuuta 2006, että kaikkien EIP:n rahoittamiksi valitsemien hankkeiden olisi oltava hyväksyttäviä ympäristön kannalta, mutta hankkeen toteuttajalla on täysi vastuu sen varmistamisesta, että EU:n politiikkoja ja lainsäädäntöä sekä asiaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä noudatetaan. EIP ilmoitti, että se ilmoittaa hankkeen toteuttajalle kantelijan kantelusta ja lisäksi kysyy Puolan viranomaisilta, edellytetäänkö Puolan lainsäädännössä NRFP:n strategista ympäristöarviointia, ja jos edellytetään, milloin tällainen strateginen ympäristöarviointi tehdään ja jos ei, mikä on tällaisen päätöksen oikeusperusta. EIP ilmoitti myös aikovansa ilmoittaa kantelijalle Puolan viranomaisten vastauksesta.

Siihen päivään mennessä, jona kantelija teki kantelun oikeusasiamiehelle, EIP ei ollut kuitenkaan toimittanut sille Puolan viranomaisilta saamiaan vastauksia. Tältä osin kantelija huomautti myös, että se otti 26 päivänä tammikuuta 2006 yhteyttä Puolan ympäristöministeriöön saadakseen selville, onko kansallinen uudistusohjelma Puolan lainsäädännön mukainen, eikä se ollut saanut vastausta kantelun tekopäivään mennessä.

Toukokuussa 2006 EIP teki lainasopimuksen hankkeen toteuttajan kanssa.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija väitti, että vaikka EIP oli saanut tiedon siitä, että hanke ei ollut Puolan lainsäädännön mukainen, se suostui yhteisrahoittamaan hanketta vastoin omia suuntaviivojaan eli ympäristöselontekoaan.

Kantelija väitti myös, että EIP ei ilmoittanut sille Puolan viranomaisten vastauksesta.

Se väitti, että EIP:n olisi keskeytettävä rahoituksensa, kunnes hankkeen oikeudellinen asema on selvitetty.

KYSYMYS
-------

**EIP:n lausunto**   

EIP:n lausunto voidaan tiivistää seuraavasti:

Kantelija teki 13. helmikuuta 2006 EIP:n pääsihteerille kantelun, jossa se totesi, että kansallisessa uudistusohjelmassa edellytetään Puolan lainsäädännön mukaan strategista ympäristöarviointia. EIP vastasi 12 päivänä huhtikuuta 2006, että se oli ilmoittanut kantelusta hankkeen toteuttajalle, ja pyysi Puolan viranomaisia kommentoimaan kantelua. Tämän jälkeen Puolan liikenne- ja rakennusministeriö ilmoitti EIP:lle "kirjeellä*ja suorilla yhteydenotoilla*", että toisin kuin kantelija katsoo, asiaa koskevassa Puolan lainsäädännössä ei edellytetä, että kansalliselle uudistusohjelmalle olisi tehtävä strateginen ympäristöarviointi. Ensinnäkin kyseisen ministeriön mukaan NRFP oli ainoastaan rahoitussuunnitelma, jossa esitettiin tieinvestointien rahoituslähteet ja jonka tarkoituksena oli tukea tiealalla hyväksyttyjen politiikkojen, ohjelmien ja strategioiden toteuttamista, kuten tieinfrastruktuurin kehittämisstrategiaa vuosiksi 2004--2006 ja sitä seuraaviksi vuosiksi sekä moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden rakentamisen aikataulua vuosiksi 2005--2013. Toiseksi kyseisen ministeriön mukaan Puolan lainsäädännössä ei edellytetty strategista ympäristöarviointia silloin, kun edellä mainittu kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskeva yleinen strategiasuunnitelma ja aikataulu laadittiin.

Puolan liikenne- ja rakennusministeriön kanssa käydyn yhteydenpidon ja kantelun kohteena olevan tapauksen perusteellisen tarkastelun jälkeen EIP ilmoitti kantelijalle 28 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä syyt, joiden vuoksi se katsoi, että kaikki tarvittavat toimenpiteet oli toteutettu sen ympäristöselonteon noudattamisen varmistamiseksi. EIP liitti lausuntoonsa jäljennöksen tästä kirjeestä. EIP ilmoitti kantelijalle 28 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyssä kirjeessään myös, että sen*tietojen mukaan* kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvän investointiluettelon eri ohjelmat määriteltiin alun perin ennen kuin Puolan vuoden 2001 ympäristölaissa edellytettiin ohjelmien toimittamista strategiselle ympäristöarvioinnille (eli ennen 1 päivää lokakuuta 2001). Se totesi, että arvioinnin aikana saatujen tietojen perusteella oli selvää, että vaikka hankkeeseen kuuluvien viidentoista ohjelman voidaan katsoa olevan osa laajempaa ohjelmaa tai laajempia ohjelmia, näiden ohjelmien alustava suunnitteluprosessi alkoi ennen kuin Puolan laki, jossa edellytetään, että EIP:n lainalla rahoitetuista investointiohjelmista on tehtävä strateginen ympäristöarviointi, tuli voimaan. Lisäksi EIP kehotti kyseisessä kirjeessä kantelijaa tapaamaan EIP:n edustajia Varsovassa ja keskustelemaan asiasta edelleen siinä tapauksessa, että se "katsoisi,*että pankki*\[ \]* ei käsittele *tyydyttävästi \[sen\]* väitettä.*" EIP toisti samat väitteet 13 päivänä lokakuuta 2007 päivätyssä kirjeessään, joka lähetettiin kantelijalle vastauksena kantelijan 25 päivänä heinäkuuta 2006 päivättyyn täydentävään kirjeeseen.

EIP totesi, että kantelija ei vastannut tähän kehotukseen.

EIP totesi myös, että sen käsityksen mukaan tietyt 21.7.2001 voimaan tulleen SYA-direktiivin vaatimukset saatettiin osaksi Puolan lainsäädäntöä Puolan vuoden 2001 ympäristölailla. EIP totesi lisäksi, että kyseiseen Puolan lakiin tehtiin uusia muutoksia vuonna 2005. SYA-direktiivin 13 artiklan mukaan velvollisuus toteuttaa strateginen ympäristöarviointi koskee suunnitelmia ja ohjelmia, joiden ensimmäinen virallinen valmisteluasiakirja on laadittu 21.7.2004 jälkeen. Suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden ensimmäinen virallinen valmisteluasiakirja on päivätty ennen 21 päivää heinäkuuta 2004, tarvitaan myös strateginen ympäristöarviointi, paitsi jos asianomainen jäsenvaltio päättää, että tämä ei ole mahdollista, ja tiedottaa asiasta yleisölle.

EIP totesi, että "koska*se ei havainnut ympäristövaikutusten arviointia koskevan yhteisön tai kansallisen lainsäädännön rikkomista ja uskoi noudattaneensa ympäristönsuojelua koskevia suuntaviivojaan*", lainasopimus allekirjoitettiin 11. toukokuuta 2006.

Lisäksi EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi 13. kesäkuuta 2006 toisen lainan "Puolan moottoritiet", jolla rahoitettiin myös yksittäisiä moottoritiehankkeita NRFP:n puitteissa.
**Kantelijan huomautukset**   

Kantelijan huomautukset voidaan tiivistää seuraavasti:

Kantelija aloitti*korostamalla,* että*sen kantelu perustuu suoraan Puolan lainsäädäntöön -- erityisesti Puolan ympäristönsuojelulain 40 §:n 1 momentin noudattamatta jättämiseen -- eikä direktiiviin 2001/42/EY.*

Kantelija toisti näkemyksensä, jonka mukaan Puolan vuoden 2001 ympäristölaissa sovellettiin tiukempia vaatimuksia kuin myöhemmässä SYA-direktiivissä,*ja huomautti, että "EIP*käytti SYA-direktiiviä heikentääkseen \[Puolan vuoden 2001 ympäristölain\] vaatimuksia* välttääkseen strategisen ympäristövaikutusten arvioinnin." Kantelija huomautti, että jokainen jäsenvaltio voi ottaa käyttöön tiukempia ympäristövaatimuksia kuin ne,* jotka sisältyvät EU:n politiikkoihin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kantelija pysyi kannassaan, jonka mukaan Puolan vuoden 2001 ympäristölaissa edellytettiin, että NRFP:lle tehdään strateginen ympäristöarviointi.

Kantelija ei ollut samaa mieltä EIP:n lausunnosta, jonka mukaan NRFP ei edellyttänyt strategista ympäristöarviointia,*koska tämä ohjelma oli "ainoastaan rahoitussuunnitelma, jossa esitettiin tieinvestointien rahoituslähteet ja jonka tarkoituksena oli tukea tiealalla hyväksyttyjen politiikkojen, ohjelmien ja strategioiden toteuttamista".* Kantelija korosti, että NRFP itsessään on rahoituslähde ja että sen tavoitteena on asettaa rahoituksen painopisteet. toimien ja hankkeiden tunnistaminen; luoda puitteet tieinvestoinneille; hahmotella ulkoiset rahoituslähteet; ja ilmoitettava sen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat oikeudelliset tai hallinnolliset toimet.

Kantelija muistutti, että Puolan vuoden 2001 ympäristölain 40 §:n 1 momentissa säädetään nimenomaisesti, että ++liikennealan++ politiikka, strategiat, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka kansallisen tason viranomaisen on valmisteltava ja/tai hyväksyttävä, edellyttävät strategisen ympäristöarvioinnin tekemistä. Tästä seuraa, että NRFP:n luonteen vuoksi strateginen ympäristöarviointi oli tarpeen.

Kantelija totesi myös, ettei se ollut tietoinen liikennealan politiikoista, ohjelmista, strategioista tai suunnitelmista, jotka oli hyväksytty Puolan vuoden 2001 ympäristölain voimaantulon jälkeen ja joista oli tehty strateginen ympäristöarviointi.

Kantelija totesi myös, että EIP viittasi tieinfrastruktuurin kehittämisstrategiaan vuosiksi 2004--2006 ja sitä seuraaviksi vuosiksi sekä moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden rakentamisen aikatauluun vuosiksi 2005--2013. Kantelijan mukaan tämä strategia laadittiin vuonna 2003 ja julkaistiin elokuussa 2003 eli kaksi vuotta Puolan vuoden 2001 ympäristölain voimaantulon jälkeen.

Mitä tulee EIP:n lausuntoon, jonka mukaan hankkeen investointiohjelmat oli määritelty ennen Puolan vuoden 2001 ympäristölain voimaantulopäivää, kantelija totesi, että EIP ei esittänyt mitään esimerkkejä näkemyksensä tueksi.

Kantelija suhtautui myönteisesti EIP:n kutsuun tavata se. Kantelija päätti kuitenkin, että sen olisi asianmukaisempaa ilmaista kaikki huolenaiheensa kirjallisesti ja lähettää ne EIP:lle. Näin teki kantelija.

Mitä tulee EIP:n lausuntoon, jonka mukaan se ei ole havainnut yhteisön tai kansallisen lainsäädännön rikkomisia kyseisessä tapauksessa, kantelija totesi, että vaikka EIP hyväksyi toisen tielainan kesäkuussa 2006[(2),](#(2)){#Footnote2} Euroopan komissio käynnisti rikkomusmenettelyn Puolaa vastaan, koska asiaa koskevia ympäristödirektiivejä ei ollut saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kantelija liitti mukaan jäljennöksen Puolan viranomaisille osoitetusta komission virallisesta huomautuksesta, joka oli päivätty 28 päivänä kesäkuuta 2006[(3).](#(3)){#Footnote3} Kantelijan mukaan tämä merkitsi sitä, että EIP:n hankkeet Puolassa eivät olleet ympäristöä koskevien keskeisten direktiivien ja siten EIP:n ympäristöselonteon mukaisia.

Kantelija totesi, että "Puolan*hallituksen määräys, johon EIP viittaa lausunnossaan, joka on päivätty 15 päivänä toukokuuta 2004 (Rozporządzenie Rady Ministrów z dnia 5 maja 2004 w sprawie sieci autostard i dróg ekspresowych, - DZU. 128 pistettä, poz. 1334) on täysin erilainen kuin 4.1.2005 annettu asetus, jolla hyväksyttiin kansallinen tierahasto-ohjelma vuosiksi 2005-2006. Toukokuun 15 päivänä 2004 annettu asetus ei ole lainkaan rahoitussuunnitelma, kuten EIP toteaa, vaan siinä ainoastaan täsmennetään, mitkä moottoritiet ja moottoriliikennetiet muodostavat NRFP:n tavoitteen (Wykaz autostrad i dróg expresowych w RP. Układ docelowy).*

Kantelijan mukaan 15 päivänä toukokuuta 2004 annetun asetuksen olisi katsottava täydentävän 4 päivänä tammikuuta 2005 annettua asetusta ja siihen olisi näin ollen sovellettava Puolan lainsäädännön mukaista strategista ympäristöarviointia.

Kantelija toteaa, että yksittäisiä hankkeita koskeva ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on parhaillaan käynnissä tai se on saatu päätökseen aivan äskettäin.

Lopuksi kantelija ilmoitti oikeusasiamiehelle, että "\[*tässä tapauksessa\]*Puolan oikeusasiamies tutkii myös sitä, onko \[kansallinen* metsäohjelma\]*\[vuoden 2001 Puolan ympäristölain\] 40 §:n 1 momentin* mukainen."*
**Lisätiedustelut**   

Tarkasteltuaan huolellisesti komission lausuntoa ja kantelijan huomautuksia ja lisäkirjeitä kävi ilmi, että lisätutkimukset olivat tarpeen.
***Oikeusasiamiehen 27. maaliskuuta 2007 päivätty kirje komissiolle***   

Ensinnäkin oikeusasiamies pyysi EIP:tä vastaamaan kantelijan huomautukseen, joka koski EIP:n lausuntoa siitä, että hankkeen eri investointiohjelmat oli määritelty ennen asiaa koskevan Puolan lainsäädännön voimaantulopäivää ja että EIP ei antanut mitään esimerkkejä näkemyksensä tueksi.

Toiseksi oikeusasiamies kysyi EIP:ltä, mitä arviointikeinoja ja -menetelmiä EIP käyttää tilanteissa, joissa kansallisten viranomaisten, hankkeiden toteuttajien ja täytäntöönpanovirastojen EIP:n rahoittamista hankkeista ja muista lähteistä toimittamat tiedot viittaavat siihen, että kyseinen hanke ei *ensi näkemältä* ole kansallisen tai EU:n lainsäädännön mukainen. Tässä yhteydessä oikeusasiamies pyysi EIP:tä kommentoimaan kantelijan huomautusta, jonka mukaan pankki hyväksyi toisen tielainan kesäkuussa 2006, ja samalla komissio pyysi Puolan hallitukselta selvitystä siitä, että asiaa koskevaa ympäristödirektiiviä ei ole saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Kolmanneksi oikeusasiamies totesi katsovansa, että EIP:n asiakirja-aineistoon sisältyvien asiaankuuluvien asiakirjojen tarkastaminen olisi hyödyllistä.
***EIP:n vastaus 15.5.2007***   

Ensinnäkin EIP viittasi Puolan tiejärjestelmän kronologiseen kehitykseen 1930-luvulta alkaen.

EIP totesi tiivistetysti, että rahoitettavat liikenneinvestointiohjelmat määritellään Puolan ministerineuvoston asetuksessa, joka voi kattaa yhdestä kuuteen vuoden pituisen ajanjakson. Ministerineuvoston viimeisin määräys strategisesti merkittävien moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja teiden verkoston perustamisesta on annettu 29. syyskuuta 2001 eli ennen Puolan vuoden 2001 ympäristölakia. Puolan hallitus hyväksyi helmikuussa 2001 ohjelman Puolan päätieverkon mukauttamiseksi EU:n normeihin vuoteen 2015 saakka.

Puolan hallitus hyväksyi 4 päivänä tammikuuta 2005 päätöslauselman NRFP:n rahoittamasta tieliikennealan investointiohjelmasta ja muutti sitä 6 päivänä tammikuuta 2006. Investoinnit ovat valikoituja järjestelmiä, jotka on aiemmin määritetty edellä mainituissa asetuksissa. Ohjelmaa voidaan pitää rahoitussuunnitelmana, ja siinä esitetään yksityiskohtaisesti moottoriteitä, moottoriliikenneteitä ja ohikulkuteitä koskevat hankkeet sekä niiden rahoituslähteet, jotka on tarkoitus toteuttaa kyseisenä ajanjaksona.

EIP:n rahoittamaan hankkeeseen kuului 15 yksittäistä tieinvestointiohjelmaa, jotka jakautuivat eri puolille Puolaa. Strateginen ympäristöarviointi ei ollut tarpeen Puolan vuoden 2001 ympäristölainsäädännön eikä SYA-direktiivin nojalla, koska i) järjestelmät täydentävät käynnissä olevia hankkeita, jotka saavat jo EU:n ja EIP:n rahoitusta; ii) järjestelmät ovat yhdenmukaisia EY:n perustamissopimuksen 267 artiklan a ja c alakohdassa määriteltyjen EU:n ensisijaisten tavoitteiden kanssa ja iii) ennen Puolan vuoden 2001 ympäristölainsäädännön voimaantuloa aloitetun hankkeen hyväksyminen. Ympäristönsuojelun tärkeyden vuoksi ympäristövaikutusten arviointien tarve oli kuitenkin edellytyksenä kunkin 15 yksittäisen järjestelmän maksamiselle.

EIP noudattaa asianmukaista huolellisuutta koskevaa velvoitettaan arvioidessaan lainahakemuksia tukeutumalla saatavilla olevaan näyttöön, mukaan lukien tarvittavat luvat, jotka on myönnetty asiaa koskevan kansallisen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti. EIP soveltaa EU:ssa sijaitseviin hankkeisiin laillisuusolettamaa ja tarvittaessa olettamaa siitä, että kansallinen lainsäädäntö on EU:n lainsäädännön mukaista. "*Tarpeen mukaan*" EIP tarkastaa sääntöjen noudattamisen varmistaakseen, että sen varoja käytetään järkevästi. EIP soveltaa laillisuusolettamaa myös EU:n ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin. Tämä perustuu hankkeen rakentamiseen ja toteuttamiseen tarvittaviin lupiin, ja sitä tukevat muu saatavilla oleva näyttö, sen oma arviointi ja lainakovenantit. Paikallisten olosuhteiden ja lainsäädännön mukaisesti kunkin hankkeen on oltava vähintään EU:n politiikoissa vahvistettujen periaatteiden ja normien mukainen. Kaikissa hankkeissa hankkeen toteuttaja on vastuussa vaatimusten noudattamisesta, kun taas sääntely- ja täytäntöönpanotehtävät ovat toimivaltaisten viranomaisten vastuulla. On selvästi asianmukaista ja asianmukaista, että EIP tukeutuu EU:n jäsenvaltioihin tai jäsenvaltioiden asianomaisiin viranomaisiin määrittääkseen asiaankuuluvien ympäristönormien noudattamisen ja että EIP hyväksyy jäsenvaltion asiakirjat todisteeksi niiden noudattamisesta. Jos jäsenvaltion ympäristöhyväksyntämenettelyä ei ole vielä saatettu päätökseen, rahoitussopimukseen liitetään asianmukaiset maksuehdot.

Puolan moottoriteitä koskevan hankkeen (johon alkuperäisessä kantelussa ei viitattu) kattamiseen tarkoitetun lainan osalta EIP totesi, että se tiesi arviointinsa ajankohtana, että komissiolla oli varaumia YVA-direktiivin[(4)](#(4)){#Footnote4} saattamisessa osaksi Puolan lainsäädäntöä. Komission esittämien huolenaiheiden vuoksi lainanottajalle (Bank Gospodarstwa Krajowego[(5))](#(5)){#Footnote5} asetettiin useita maksuehtoja sen varmistamiseksi, että kyseisestä lainasta rahoitettujen hankkeen järjestelmien osalta noudatettu menettely oli YVA-direktiivin vaatimusten mukainen. Tämän seurauksena komissio ilmoitti 27. kesäkuuta 2006 virallisesti, ettei se vastusta hanketta.

EIP totesi lopuksi pitävänsä valitettavana, että kantelija ei hyväksynyt EIP:n kutsua kokoukseen Varsovaan. Se korosti myös, että "se*on edelleen yhtä avoin rakentavalle yhteistyölle kansalaisjärjestöjen kanssa."*
***Kantelijan huomautukset EIB´sin 15 päivänä toukokuuta 2007 antamasta vastauksesta***   

Kantelija ei lähettänyt huomautuksia.
***Toukokuun 14 päivänä 2007 päivättyjen asiakirjojen tarkastus***   

Oikeusasiamiehen yksiköt tarkastivat 14.5.2007 asiaa koskevan EIP:n asiakirja-aineiston EIP:n tiloissa. Yksityiskohtainen kertomus tarkastuksesta lähetettiin kantelijalle ja EIP:lle.
***Kantelijan 10 päivänä heinäkuuta 2007 päivätty täydentävä kirje***   

Kantelija ilmoitti 10. heinäkuuta 2007 päivätyssä kirjeessään saattaneensa Puolan oikeusasiamiehen tietoon kysymyksen siitä, että Puolan lainsäädännössä ei ole kansallista uudistusohjelmaa koskevaa strategista ympäristöarviointia, ja että Puolan oikeusasiamies oli saattanut päätökseen asiaa koskevan tutkimuksensa. Kantelijan mukaan "*Puolan oikeusasiamies lopetti asian käsittelyn ja katsoi, että \[kansalliselle* *RFP:lle\] olisi pitänyt tehdä \[* *\] ympäristövaikutusten arviointi* " ja että hänen lausuntonsa oli "*Puolan liikenneministeriön lausunnon mukainen* ". Kantelija liitti mukaan jäljennöksen Puolan oikeusasiamiehen vastauksesta ja Puolan liikenne- ja rakennusministeriön vastauksesta. Liikenne-*ja rakennusministeriö totesi Puolan oikeusasiamiehelle osoittamassaan 28 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyssä kirjeessä, että "ympäristöministeriö katsoi, että kansallisesta tierahastosta rahoitettavien tieinvestointihankkeiden rahoitussuunnitelmaluetteloon olisi sovellettava ympäristövaikutusten* *arviointimenettelyä ministeriöiden välisten kuulemisten vaiheessa. " Puolan oikeusasiamies totesi kantelijalle osoittamassaan kirjeessä, että "liikenne-ja ympäristöministeriö on oikeusasiamiehen kanssa samaa mieltä siitä, että ympäristövaikutusten arviointi olisi tehtävä kansallisen tierahaston kattamien yritysten osalta."*

Oikeusasiamies toimitti EIP:lle tiedoksi kantelijan kirjeen liitteineen.

PÄÄTÖS
------

**1 Alustava huomautus**   

1.1 Euroopan oikeusasiamies toteaa, että kantelija viittasi huomautuksissaan siihen, että Euroopan komissio oli käynnistänyt rikkomusmenettelyn Puolaa vastaan, koska asiaa koskevia ympäristödirektiivejä ei ollut saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja ++totesi,++ että "tämä*tarkoittaa, että EIP:n hankkeet Puolassa eivät ole asiaa koskevan EU:n YVA-direktiivin ja siten EIP:n ympäristöselonteon 2004 mukaisia."*

Oikeusasiamies toteaa kuitenkin myös, että kantelija ++korosti++ samoissa huomautuksissa, että "kantelu*perustuu suoraan Puolan lainsäädäntöön - erityisesti Puolan ympäristönsuojelulain 40 §:n 1 momentin noudattamatta jättämiseen (...) eikä direktiiviin 2001/42/EY."*

Kantelijan edellä esitetyn painotuksen perusteella oikeusasiamies ymmärtää, että kantelijan lausuntoa ei pitäisi pitää uutena väitteenä, jota olisi käsiteltävä tässä päätöksessä.
**2 EIP:n arvio hankkeen lainmukaisuudesta**   

2.1 Kantelu koskee EIP:n lainaa, joka kattaa 15 investointiohjelmaa, jotka liittyvät Puolan hallituksen perustamaan kansalliseen tierahasto-ohjelmaan 2005/2006 sisältyvien moottoriteiden, moottoriliikenneteiden ja ohikulkuteiden rakentamiseen Puolassa. Edellä mainitut 15 investointiohjelmaa muodostivat EIP:n hankkeen "Puolan teiden nykyaikaistaminen", joka käsitti*moottoriteihin, moottoriliikenneteihin ja ohikulkuväyliin \[kansallisen uudistusohjelman\] mukaisesti tehtävien investointien parantamisen,* jäljempänä 'hanke'. Puolan viranomaiset ehdottivat EIP:n rahoitusta hankkeelle 1 päivänä kesäkuuta 2005[(6).](#(6)){#Footnote6} Kantelija kääntyi 6 päivänä joulukuuta 2005 EIP:n puoleen hankkeen osalta, josta tuolloin vielä keskusteltiin. Kantelija valitti, että vastoin Puolan vuoden 2001 ympäristölain asiaa koskevia säännöksiä strategista ympäristövaikutusten arviointia ei tehty koko NRFP:n osalta. Vastauksena EIP ilmoitti kantelijalle, että se oli ottanut yhteyttä Puolan viranomaisiin kantelijan huolenaiheiden osalta ja että se ilmoittaisi sille heidän vastauksestaan. EIP ei kuitenkaan ilmoittanut kantelijalle tästä vastauksesta, vaan päätti rahoittaa hankkeen ja allekirjoitti lainan 11 päivänä toukokuuta 2006 ja suoritti ensimmäisen maksun. Tämän jälkeen kantelija kääntyi 6. kesäkuuta 2006 oikeusasiamiehen puoleen.

Kantelija väitti, että vaikka EIP:lle ilmoitettiin, että hanke ei ollut Puolan lainsäädännön mukainen, se suostui vastoin ympäristöselontekoaan yhteisrahoittamaan hanketta. Lausunnon mukaan EIP varmistaa, että sen rahoittamissa hankkeissa noudatetaan sekä EU:n että kansallisessa ympäristölainsäädännössä vahvistettuja periaatteita ja normeja, mukaan lukien työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat vaatimukset. Lausumassa todetaan myös, että jos eri laeissa asetetaan eritasoisia vaatimuksia, olisi sovellettava tiukempia vaatimuksia ("ensimmäinen*väite ").*

Kantelija väitti myös, että EIP ei ilmoittanut sille vastauksesta, jonka Puolan viranomaiset olivat sille lähettäneet, jäljempänä 'toinen*väite'.*

Valituksen tekijä väitti, että EIP:n olisi keskeytettävä rahoituksensa, kunnes hankkeen oikeudellinen asema on selvitetty, jäljempänä 'väite'.

2.2 Yhteenvetona EIP totesi, että hankkeen toteuttajalla eli tässä tapauksessa Puolan kansallisten teiden ja moottoriteiden pääosastolla, jäljempänä "Puolan osasto", on täysi vastuu EU:n politiikkojen ja EU:n lainsäädännön sekä asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön noudattamisen varmistamisesta. Kantelijan kantelun johdosta EIP otti yhteyttä Puolan viranomaisiin, jotka ilmoittivat sille, että asiaa koskevassa Puolan lainsäädännössä ei edellytetä, että kansalliselle elpymis- ja palautumissuunnitelmalle olisi tehtävä strateginen ympäristöarviointi, koska i) kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma on hallituksen määräys, ii) NRFP on ainoastaan rahoitussuunnitelma, ja iii) siinä ei määritellä kehitysstrategiaa eikä luoda puitteita tulevalle täytäntöönpanolle. Lisäksi hankkeen 15 investointiohjelman, jotka katettiin EIP:n lainalla ja jotka kuuluivat kansalliseen uudistusohjelmaan, alustava suunnitteluprosessi määriteltiin ennen 1 päivää lokakuuta 2001, jolloin Puolan vuoden 2001 ympäristölaki tuli voimaan. EIP vahvisti myös, että sen ympäristöselonteon mukaisesti investointien lainmukaisuuden tarkastaminen on olennainen osa sen arviointimenettelyjä. EIP totesi myös, että se katsoo tässä nimenomaisessa tapauksessa toteuttaneensa kaikki tarvittavat toimenpiteet noudattamisen varmistamiseksi. EIP totesi lopuksi, että koska se ei ollut katsonut, että ympäristövaikutusten arviointia koskevaa yhteisön tai kansallista lainsäädäntöä olisi rikottu, ja koska se katsoi noudattaneensa ympäristöselontekoaan, lainasopimus allekirjoitettiin 11 päivänä toukokuuta 2006.

Lausunnossaan EIP selitti myös, että sillä välin 28 päivänä kesäkuuta 2006 se ilmoitti kantelijalle erillisellä kirjeellä Puolan viranomaisten päätelmistä. Näitä tietoja selitettiin yksityiskohtaisemmin EIP:n kantelijalle osoittamissa lisäkirjeissä.

2.3 Oikeusasiamies huomauttaa aluksi, että tässä kantelussa viitataan hankkeeseen "Puolan teiden nykyaikaistaminen" (EIP:n hankenumero 20050226), joka rahoitettiin EIP:n 11. toukokuuta 2005 allekirjoittamalla lainalla, eikä hankkeeseen "Puolan moottoritiet" (EIP:n hanke 20050428), jonka EIP myöhemmin rahoitti.

2.4 Oikeusasiamies huomauttaa lisäksi, että kantelussa viitataan Puolan viranomaisten väitettyyn laiminlyöntiin noudattaa Puolan vuoden 2001 ympäristölakia, jossa kantelijan mukaan edellytettiin strategista ympäristöarviointia koko NRFP:n osalta. Kuten kantelija on nimenomaisesti todennut, tämä kantelu ei koske EU:n ympäristödirektiivien, mukaan lukien tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY[(7),](#(7)){#Footnote7} jäljempänä 'ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi', noudattamista.

Tältä osin oikeusasiamies muistuttaa, että EY:n perustamissopimuksen 195 artiklan mukaan Euroopan oikeusasiamiehellä on valtuudet ottaa vastaan ja tutkia kanteluja yhteisön toimielinten ja elinten toiminnassa ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista. Oikeusasiamiehelle ei näin ollen voida tehdä kantelua toisen viranomaisen tai henkilön toimista. Oikeusasiamiehen tehtävänä ei siis ole tutkia yhteisön tai kansallisen lainsäädännön ansioita eikä sitä, ovatko kansalliset viranomaiset soveltaneet oikein kansallista tai unionin lainsäädäntöä.

Edellä mainituista syistä oikeusasiamies käsittelee tätä kantelua koskevassa tutkimuksessaan yksinomaan EIP:n mahdollista hallinnollista epäkohtaa.

2.5 Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että EIP julkaisi toukokuussa 2004 ympäristöselontekonsa, jossa esitetään EIP:n lähestymistapa ympäristökysymyksiin hankkeita rahoitettaessa. Kohdassa "Ympäristönsuojelu ja ympäristön tilan parantaminen" todetaan seuraavaa:
> "EU:n*25 jäsenvaltiossa ja ehdokasmaassa EIP:n rahoittamat hankkeet ovat sekä EU:n (...) että kansallisen ympäristölainsäädännön periaatteiden ja normien mukaisia, mukaan lukien työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat vaatimukset. Jos eri* *lainsäädännössä asetetaan erilaisia vaatimuksia, sovelletaan tiukempia vaatimuksia."*

Lisäksi kohdassa, jonka otsikko on "Organisaatio ja lähestymistapa", todetaan seuraavaa:
> "EIP:n ympäristöarvioinnin*tulos määrittää, voidaanko hanke hyväksyä rahoitettavaksi. Tämä perustuu ympäristövaikutusten luonteen ja laajuuden sekä mahdollisten* *kielteisten vaikutusten välttämiseksi, vähentämiseksi ja tarvittaessa korvaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden väliseen tasapainoon sekä muihin kriteereihin, kuten \[ \] lainsäädännön noudattamiseen ja ympäristöasioiden hallintaan. Pankki ei hyväksy rahoitushanketta, jolla on todennäköisesti merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia ja/tai suuri ympäristöriski."*

2.6 Oikeusasiamies huomauttaa, että vaikka edellä mainittu EIP:n asiakirja ei ole oikeudellisten velvoitteiden lähde, se on tärkeä EIP:n politiikkaa koskeva ilmoitus, jota pankin on noudatettava.

Edellä mainitun asiakirjan perusteella oikeusasiamies ymmärtää, että EIP rajoittuu rahoittamaan ainoastaan hankkeita, jotka ovat sekä ++kansallisen ympäristölainsäädännön++ että keskeisten EY:n ympäristödirektiivien mukaisia, ja jos kansallinen lainsäädäntö on tiukempi ympäristönsuojelun varmistamista koskevien vaatimusten osalta, jälkimmäistä olisi sovellettava. Vaikuttaa siltä, että EIP varmistaa vaatimustenmukaisuuden aluksi seulomalla hankkeet ennen niiden hyväksymistä rahoitettaviksi ja sen jälkeen seuraamalla niitä niiden toteutuksen aikana.

2.7 Oikeusasiamies huomauttaa kuitenkin, että toimiakseen edellä mainitun ympäristöselontekonsa mukaisesti EIP näyttää olevan suurelta osin riippuvainen kansallisten viranomaisten toimittamista tiedoista, joiden avulla se tarkistaa, onko ympäristölainsäädäntöä sovellettu kaikkiin pankin rahoittamiin hankkeisiin, jotka toimivat kyseisen maan alueella.

2.8 Tältä osin oikeusasiamies pitää hyödyllisenä muistuttaa vilpittömän yhteistyön periaatteesta, jota sovelletaan yhteisön toimielimiin ja sen jäsenvaltioihin EY:n perustamissopimuksen 10 artiklan 2 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 192 artiklan 2 kohdan nojalla ja johon yhteisöjen tuomioistuimet ovat viitanneet EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisessa rikkomusmenettelyssä[(8).](#(8)){#Footnote8} Molemmissa artikloissa määrätään, että jäsenvaltioiden on pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa EY:n perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

2.9 Kun edellä mainittua periaatetta sovelletaan analogisesti käsiteltävän asian olosuhteisiin, oikeusasiamies katsoo, että EIP saattoi i) perustellusti katsoa, että Puolan viranomaiset noudattivat sovellettavia ympäristönsuojelua koskevia säännöksiä, ja ii) perustellusti odottaa, että Puolan viranomaiset toimittavat sille ++luotettavia++ tietoja asiaa koskevan Puolan ympäristölainsäädännön soveltamisesta. Kuten EIP totesi vuoden 2004 ympäristöselonteossaan, "f)tai*EU:ssa sijaitsevissa hankkeissa EIP soveltaa laillisuusolettamaa ja että kansallinen lainsäädäntö on tarvittaessa EU:n lainsäädännön mukainen. Hankkeen toteuttaja on vastuussa vaatimusten noudattamisesta, kun taas sääntely- ja täytäntöönpanotehtävät ovat toimivaltaisten viranomaisten vastuulla."*

2.10 Edellä esitetyn perusteella ja tutkimuksen ja erityisesti hänen yksikköjensä suorittaman asiakirja-aineiston tarkastuksen aikana kerättyjen asiakirjatodisteiden perusteella oikeusasiamies katsoo seuraavaa. Vaikuttaa siltä, että hankkeen alustavassa arviointivaiheessa EIP:n ja Puolan viranomaisten välillä ei ollut vuoden 2001 ympäristölain 40 §:ään perustuvaa strategista ympäristöarviointia NRFP:n osalta, vaikka strategista ympäristöarviointia koskevaa direktiiviä noudatettiin.

2.11 Näin ollen voidaan päätellä, että EIP ei ollut tietoinen tällaisesta mahdollisesta noudattamatta jättämisestä ennen 6. joulukuuta 2005 eli ennen kuin kantelija ilmoitti EIP:lle, että kansallinen metsäohjelma ei ollut Puolan vuoden 2001 ympäristölain 40 §:n mukainen, mikä kantelijan mukaan edellytti strategista ympäristöarviointia.

2.12 Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että saatuaan edellä mainitut kantelijan toimittamat tiedot EIP:n voidaan edellä 2.5 kohdassa mainitun ympäristöselonteon perusteella kohtuudella odottaa tarkistavan kyseiset tiedot erityisen huolellisesti.

2.13 Oikeusasiamies panee näin ollen merkille, että EIP lähetti 27. maaliskuuta 2006 lainanottajalle (Bank Gospodarstwa Krajowego[(9))](#(9)){#Footnote9} kirjeen, jossa todettiin, että "\[se\]*vastaanotti kantelun (...), jonka mukaan kansallinen tieohjelma (rahasto) vuosiksi 2005-2006 täytti kaikki tarvittavat edellytykset ympäristönsuojelulain 40 §:n mukaisen ympäristöarvioinnin tekemiseksi (...)".* Samassa kirjeessä EIP pyysi lainanottajaa ilmoittamaan sille Puolan viranomaisten kannan, joka koski "*1) sitä, edellytetäänkö Puolan lainsäädännössä NRFP:n ympäristöarviointia, ja 2) jos edellytetään, milloin tällainen arviointi tehdään, tai 3) jos ei, mikä on tällaisen päätöksen oikeusperusta."*EIP jäljensi kyseisen kirjeen Puolan valtiovarainministeriölle ja liikenne- ja rakennusministeriölle.

2.14 Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että lainanottaja vastasi edellä mainittuun EIP:n kirjeeseen 7. huhtikuuta 2006. Kyseisessä tiedonannossa lainanottaja ilmoitti EIP:lle, ettei sillä ollut toimivaltaa ottaa kantaa pankin tiedusteluun vaan että se oli toimittanut sen edelleen valtion viranomaisille kommentoitavaksi.

Tämän jälkeen Puolan liikenne- ja rakennusministeriö lähetti 6 päivänä huhtikuuta 2006 EIP:lle ensimmäisen vastauksensa, jossa se selitti, että kansallinen rakenneuudistussuunnitelma on rahoitussuunnitelma ja että siinä ilmoitetaan liikenneinvestointien rahoituslähteet. Ministeriö lisäsi, että NRFP on vain väline, jonka tarkoituksena on toteuttaa liikenneinvestointien rahoitusosuus, joka sisältyy muihin liikennealan kannalta strategisesti tärkeisiin hallituksen asiakirjoihin. Ministeriö selitti, että näihin asiakirjoihin sisältyy "liikenneinfrastruktuurin*kehittämistä vuosina 2004-2006 ja sitä seuraavina vuosina koskeva strategia",* joka julkaistiin vuonna 2003 osana kansallista kehittämissuunnitelmaa. Ministeriö viittasi myös kesäkuussa 2005 julkaistuun asiakirjaan "Moottoriteiden*ja moottoriliikenneteiden rakentamisen aikataulu vuosiksi 2005-2013",* jossa hahmoteltiin Puolan tieverkon jatkokehityssuunta ja päätettiin siihen liittyvistä tehtävistä ja aikataulusta. Näiden "strategioiden" osalta strategista ympäristöarviointia ei tehty, koska niiden laatimisajankohtana laissa ei edellytetty strategista ympäristöarviointia.

Liikenne- ja rakennusministeriö huomautti lisäksi, että i) kansallisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta keskusteltiin useissa ministeriöissä, muun muassa ympäristöministeriössä, joka "*ei kommentoinut sitä*". Näin ollen liikenne- ja rakennusministeriö ymmärsi, että Puolan ympäristölain 40 §:n nojalla ei ollut velvollisuutta tehdä strategista ympäristöarviointia NRFP:n osalta. Se huomautti, että ii) ympäristövaikutusten arvioinnit on jo tehty tai niitä toteutetaan parhaillaan kunkin kansallisen puiteohjelman yksittäisen hankkeen osalta, mukaan lukien EIP:n lainasta rahoitettavat hankkeet.

Ministeriö totesi, että SYA-menettelyä ei edellytetty Puolan vuoden 2001 ympäristölain 40 §:ssä tarkoitetun koko kansallisen metsänhoitosuunnitelman täytäntöönpanon vaikutusten osalta.

2.15 Oikeusasiamies ymmärtää, että edellä mainittujen Puolan viranomaisten antamien selitysten perusteella EIP päätteli, että hankkeen yhdenmukaisuus kansallisen lainsäädännön kanssa oli varmistettu, vaikka se olisi saattanut tarvita lisäselvityksiä.{#Footnote10}

Edellä 2.7, 2.8 ja 2.9 kohdassa esitettyjen huomioiden perusteella oikeusasiamies pitää tätä päätelmää kohtuullisena.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että vastauksissaan EIP:n 1 päivänä kesäkuuta 2006 ja 28 päivänä heinäkuuta 2006 esittämään lisäselvityspyyntöön liikenne- ja rakennusministeriö vahvisti alkuperäisen kantansa ja lisäsi, että Puolan vuoden 2001 ympäristölain 40 §:ää muutettiin SYA-direktiivin mukaisesti ja että tämän muutoksen nojalla asianomaisten viranomaisten on tehtävä strateginen ympäristöarviointi politiikoista, strategioista, suunnitelmista ja ohjelmista, mukaan lukien liikennealan politiikat, strategiat, suunnitelmat ja ohjelmat. Ministeriö toisti, että muutosehdotusta edeltävän 40 §:n mukaan ympäristövaikutusten arviointia ei vaadita "liikenneinfrastruktuurin*kehittämisstrategian osalta vuosina 2004-2006 ja sitä seuraavina vuosina"* eikä "moottoriteiden*ja moottoriliikenneteiden rakentamisen aikataulun osalta vuosina 2005-2013".*

2.16 Oikeusasiamies panee myös erityisesti merkille Puolan viranomaisten 6. huhtikuuta 2006 päivättyyn kirjeeseen sisältyvän erityisen lausuman, jonka mukaan "YVA-arvioinnit*on jo tehty tai niitä toteutetaan parhaillaan kunkin kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluvan yksittäisen hankkeen osalta, mukaan lukien EIP:n lainasta rahoitettavat hankkeet."* [(11)](#(11)){#Footnote11}

Oikeusasiamies ymmärtää, että vaikka kantelija ei ole samaa mieltä Puolan viranomaisten kanssa siitä, että kansallisessa uudistusohjelmassa ei ++yleisesti edellytetty++ strategista ympäristöarviointia Puolan vuoden 2001 ympäristölain nojalla, se näyttää olevan samaa mieltä edellä mainitusta nimenomaisesta lausunnosta.

Lisäksi vaikuttaa kiistattomalta, että EIP:n lainan kattamat 15 yksittäistä investointiohjelmaa eivät olleet suunnitteluvaiheessa, kun lainasta alettiin keskustella. Oikeusasiamies ei ota kantaa toiseen seikkaan, joka on sitä vastoin kiistanalainen ja joka koskee ++tarkkaa päivämäärää,++ jona EIP:n lainan kattamat yksittäiset investointiohjelmat määriteltiin (eli niiden suunnitelmat olivat alkaneet). Tältä osin oikeusasiamies ei ymmärrä, miten investointiohjelmien strategista ympäristöarviointia voitaisiin kohtuudella vaatia, jos sitä pidettäisiin osana ohjelmaa tai suunnitelmaa, kun investoinnit olivat jo alkaneet eivätkä ainakaan olleet enää suunnitteluvaiheessa. Hän toteaa myös, että EIP esitti saman seikan uudessa kirjeessään, joka lähetettiin kantelijalle tutkimuksen aikana (23. lokakuuta 2006).

EIP:n mukaan EIP:n lainan kattamat investointiohjelmat täydentävät EU:n kanssa jo käynnissä olevia hankkeita ja EIP:n rahoitusta ja ovat yhdenmukaisia EY:n perustamissopimuksen 267 artiklan a ja c alakohdassa määriteltyjen EU:n ensisijaisten tavoitteiden kanssa.

Edellä olevien 2.15 ja 2.16 kohdan perusteella oikeusasiamies hyväksyy EIP:n tutkinnan aikana esittämät perustelut sille, miksi pankki olisi Puolan viranomaisten tuolloin toimittamien tietojen perusteella voinut allekirjoittaa lainan 11.5.2006. Oikeusasiamies ei näin ollen havaitse hallinnollista epäkohtaa kantelijan ensimmäisen väitteen osalta.

Kantelijan väitteestä, jonka mukaan EIP:n olisi keskeytettävä rahoituksensa, kunnes hankkeen oikeudellinen asema on selvitetty ,, oikeusasiamies huomauttaa, että vaikuttaa siltä, että EIP on jo suorittanut kyseisen maksun, minkä vuoksi hän katsoo, että lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.

Oikeusasiamies viittaa kuitenkin kantelijan 10. heinäkuuta 2007 päivättyyn kirjeeseen, jonka oikeusasiamies toimitti myöhemmin EIP:lle. Kirjeen mukaan näyttää siltä, että vuoden kuluttua siitä, kun Puolan viranomaiset olivat toimittaneet EIP:lle edellä 2.14 kohdassa tarkoitetut tiedot, samat Puolan viranomaiset totesivat Puolan oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana, että "ympäristöministeriö*katsoi, että kansallisesta tierahastosta rahoitettavien tieinvestointihankkeiden rahoitussuunnitelmaluetteloon olisi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ministeriöiden välisissä kuulemisissa.*" Jos EIP katsoo, että edellä mainitun kirjeen perusteella EIP , voisi toteuttaa toimia, oikeusasiamies kehottaa pankkia ottamaan suoraan yhteyttä kantelijaan tässä asiassa.

Lisäksi oikeusasiamies haluaa korostaa kansallisten ja alueellisten valvontaelinten, kuten oikeusasiamiesten, mahdollista roolia lisätietolähteinä, jotka koskevat kansallisen ja EU:n lainsäädännön noudattamista EIP:n rahoittamissa hankkeissa. Oikeusasiamies esittää tältä osin seuraavan lisähuomautuksen.

2.19 Kantelijan väitteestä, jonka mukaan EIP ei ole ilmoittanut sille Puolan viranomaisten vastauksesta, oikeusasiamies toteaa, että 31. tammikuuta 2006 päivätyssä kirjeessään kantelijalle EIP totesi, että "\[se\] *\[vastaa\]* *\[kantelijalle\]* *tästä asiasta heti, kun saamme Puolan viranomaisilta tyydyttävän vastauksen".*

EIP lähetti kantelijalle 28 päivänä kesäkuuta 2006 lupaamansa tiedot saatuaan ne Puolan viranomaisilta huhti- ja kesäkuussa 2006. EIP täydensi näitä tietoja oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana kantelijalle 25. heinäkuuta ja 13. lokakuuta 2006 lähettämissään lisäkirjeissä. Lisäksi oikeusasiamies toteaa, että EIP ehdotti lisäselvitysten antamista kantelijalle tätä tarkoitusta varten järjestettävässä kokouksessa.

Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei pidä kantelijan toista väitettä koskevia lisätutkimuksia perusteltuina.
**3 Päätelmä**   

Kantelijan ensimmäisen väitteen osalta oikeusasiamies ei havaitse hallinnollista epäkohtaa edellä 2.14, 2.15 ja 2.16 kohdassa selitetyistä syistä.

Kantelijan toisen väitteen osalta oikeusasiamies katsoo edellä 2.19 kohdassa selitetyistä syistä, että lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.

Kantelijan väitteen osalta oikeusasiamies katsoo edellä 2.18 kohdassa selitetyistä syistä, että lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.

Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn. EIP:n pääjohtajalle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Lisähuomautus
-------------

EIP voisi tulevaisuudessa harkita viestintäkanavien perustamista asiaankuuluviin kansallisiin ja alueellisiin valvontaelimiin, kuten oikeusasiamiehiin, ja tietojen hankkimista niiltä, jotka voivat toimia lisätietolähteenä EIP:n rahoittamien hankkeiden kansallisen ja EU:n lainsäädännön noudattamisesta.

Vilpittömästi,

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

*** ** * ** ***

[(1)](#Footnote1){#(1)} EYVL L 197, s. 30.

[(2)](#Footnote2){#(2)} Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan kantelija viittaa Puolan moottoriteitä koskevaan hankkeeseen (EIP:n hanke 20050428).

[(3)](#Footnote3){#(3)} Vaikuttaa siltä, että komission kirjeessä viitattiin itse asiassa Puolan vuoden 2001 ympäristölain muutokseen, joka tuli voimaan vuonna 2004 ja joka, toisin kuin Puolan vuoden 2001 laki, ei vaikuttanut olevan EU:n lainsäädännön mukainen.

[(4)](#Footnote4){#(4)} Neuvoston direktiivi 85/337/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1985, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista, sellaisena kuin se on muutettuna tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY muuttamisesta 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetulla neuvoston direktiivillä 97/11/EY.

[(5)](#Footnote5){#(5)} Pankki on Puolan valtionkassan määräysvallassa.

[(6)](#Footnote6){#(6)} Kantelija liitti kanteluunsa EIP-Projects-Pipeline-hanketta koskevan tulosteen, joka on otettu EIP:n verkkosivustolta (<http://www.eib.org/projects/pipeline/project>).

[(7)](#Footnote7){#(7)} EYVL L 197, s. 30.

[(8)](#Footnote8){#(8)} Ks. asia C-10/00, *komissio v. Italia,* Kok. 2002, s. I-2357, 88 kohta.

[(9)](#Footnote9){#(9)} Ks. huomautus 4.

[(10)](#Footnote10){#(10)} Oikeusasiamies toteaa, että EIP pyysi 10 päivänä toukokuuta 2006 Puolan liikenne- ja infrastruktuuriministeriöltä lisäselvitystä siitä, edellyttivätkö 6 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyssä ministeriön kirjeessä mainitut asiakirjat eli "liikenneinfrastruktuurin kehittämisstrategia vuosiksi 2004-2006 ja sitä seuraaviksi vuosiksi" ja "moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden rakentamisen aikataulu vuosiksi 2005-2013" strategista ympäristöarviointia Puolan vuoden 2001 ympäristölain 40 §:n mukaisesti.

[(11)](#Footnote11){#(11)} Oikeusasiamiehen yksiköt kääntävät puolasta. Alkuperäisessä tekstissä todetaan seuraavaa:
> "*Zwracamy uwagę, że dla każdego projektu objętego Programem KFD, w tym dla projektów przeznaczonych do sfinansowania z kredytow EBI zostaly przeprowadzone bądź są w trakcie przeprowadzenia oceny oddziaływania na środowisko wymagane przepisami ustawy Prawo ochrony środowiska."*