Strasbourg, 21. huhtikuuta 2008

Hyvä jäsen V.

Teitte 20. lokakuuta 2005 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan komissiota vastaan, koska komissio ei väitetysti käsitellyt kanteluanne, joka koski kansalaisjärjestöä "Reporters sans Frontières"(RSF), jonka teitte sähköpostitse 14. maaliskuuta 2005.

Toimitin kantelun 2.12.2005 komission puheenjohtajalle.

Komissio ilmoitti 7. joulukuuta 2005 yksiköilleni, ettei se voinut lähettää lausuntoaan alun perin suunniteltuun määräaikaan eli 28. helmikuuta 2006 mennessä.

Komission yksiköt lähettivät minulle 12. joulukuuta 2005 kanteluunne liittyvän sähköpostiviestin, jossa ne pyysivät lisätietoja avustuksista, joihin viittasitte kantelussanne.

Ilmoitin 20. joulukuuta 2005 komission puheenjohtajalle, että lausunnon määräaikaa oli jatkettu 31. maaliskuuta 2006 saakka. Teille ilmoitettiin asiasta samana päivänä päivätyllä kirjeellä.

Pyysin teitä 11. tammikuuta 2006 toimittamaan minulle komission pyytämät tiedot. Lähetitte vastauksenne sähköpostitse 17. tammikuuta 2006. Lähetitte minulle 23. tammikuuta 2006 uuden asiakirjan.

Toimitin vastauksenne komissiolle 8. maaliskuuta 2006 ja pyysin sitä antamaan lausuntonsa kantelusta 30. huhtikuuta 2006 mennessä. Teille ilmoitettiin asiasta samana päivänä päivätyllä kirjeellä.

Komissio lähetti minulle 29. maaliskuuta 2006 uuden kirjeen, jossa se selitti, ettei se voinut vastata kanteluunne.

Lähetin 10.5.2006 komissiolle uuden kirjeen. Samana päivänä lähetin Teille komission vastauksen sekä kehotuksen esittää huomautuksia, jotka lähetitte minulle 30. kesäkuuta 2006.

Pyysin 18. heinäkuuta 2007 komissiolta lisätietoja kantelustanne ja pyysin sitä toimittamaan vastauksensa 15. syyskuuta 2007 mennessä.

Komissio pyysi 11 päivänä syyskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä lausunnon antamiselle asetetun määräajan pidentämistä 31 päivään lokakuuta 2007.

Ilmoitin komissiolle 17.9.2007, että olin päättänyt hyväksyä sen pyynnön. Ilmoitin asiasta teille samana päivänä päivätyllä kirjeellä.

Komissio lähetti vastauksensa 28. marraskuuta 2007. Komission vastaus toimitettiin Teille 29. marraskuuta 2007 ja kehotettiin esittämään huomautuksensa 31. joulukuuta 2007 mennessä. Teiltä ei saatu huomautuksia määräaikaan mennessä.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelijan mukaan merkitykselliset tosiseikat olivat tiivistetysti seuraavat:

Taustaa: kantelu 489/2005/DK

Kantelija teki 8. helmikuuta 2005 ensimmäisen kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle (viite: 489/2005/DK), jossa hän väitti, että ranskalainen kansalaisjärjestö "Reporters sans Frontières" (RSF) oli toistuvasti toiminut toimeksiantonsa ulkopuolella. Kantelija huomautti, että oikeusasiamiehen olisi aloitettava tutkimus EU:n RSF:lle myöntämien varojen käytöstä.

Oikeusasiamies ilmoitti kantelijalle 9. maaliskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, että kantelua ei voitu ottaa tutkittavaksi hänen ohjesääntönsä 2 artiklan 1 kohdan nojalla, koska sitä ei ollut tehty EU:n toimielintä tai elintä vastaan. Kantelijaa kehotettiin ottamaan yhteyttä Euroopan komission EuropeAid-yhteistyötoimistoon (AIDCO).

Tämä kantelu 3372/2005/MF

Kantelija lähetti 14 päivänä maaliskuuta 2005 AIDCOlle sähköpostiviestin, jossa hän totesi katsovansa, että RSF ei ollut käyttänyt eurooppalaisia avustuksia asianmukaisesti, ja huomautti pitävänsä tätä hallinnollisena epäkohtana.

Kantelija lähetti 16 päivänä syyskuuta 2005 komissiolle uuden sähköpostiviestin, jossa hän kysyi, oliko komissio saanut hänen 14 päivänä maaliskuuta 2005 lähettämänsä sähköpostiviestin. Hän lähetti 17.10.2005 komissiolle toisen sähköpostiviestin, jossa hän pyysi saada vastauksen 14.3. ja 16.9.2005 lähettämiinsä sähköpostiviesteihin.

Kantelija lähetti 20. lokakuuta 2005 oikeusasiamiehelle jäljennöksen 17. lokakuuta 2005 päivätystä sähköpostiviestistään komissiolle.

Samana päivänä oikeusasiamiehen yksiköt ilmoittivat kantelijalle, että jos hän katsoo, että tässä asiassa on kyse unionin toimielimen tai elimen hallinnollisesta epäkohdasta, hän voisi harkita oikeusasiamiehen kantelulomakkeen täyttämistä, minkä kantelija teki samana päivänä. Oikeusasiamiehen yksiköt kirjasivat kantelun uudeksi kanteluksi viitteellä 3372/2005/MF.

Oikeusasiamiehelle tehdystä kantelusta kävi ilmi, että kantelijan pääasiallinen väite oli, että komissio ei ollut käsitellyt hänen kanteluaan, jonka mukaan RSF ei ollut käyttänyt eurooppalaisia avustuksia asianmukaisesti.

KYSYMYS

Komission vastaus

Komission pääsihteeristö ilmoitti oikeusasiamiehelle 12. joulukuuta 2005 päivätyllä sähköpostiviestillä, että kantelusta vastaava yksikkö ei voinut yksilöidä avustuksia, joihin kantelija viittasi kantelussaan, koska RSF oli saanut komissiolta useita avustuksia eikä yksikään myönnetyistä määristä vastannut kantelijan kantelussaan mainitsemia määriä. Tässä sähköpostiviestissä komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle lisäksi, että sopimuksen viitenumero tai kyseisen hankkeen nimi olisi erityisen hyödyllinen.

Oikeusasiamiehen lähestymistapa

Ottaen huomioon edellä mainitun komission sähköpostiviestin oikeusasiamies pyysi 11.1.2006 päivätyllä kirjeellä kantelijaa toimittamaan hänelle komission 12.12.2005 päivätyssä sähköpostiviestissään pyytämät tiedot eli sopimuksen viitenumeron tai kyseisen hankkeen nimen.

Kantelijan vastaus lisätietopyyntöön

Kantelija vastasi 17 päivänä tammikuuta 2006, ettei hän voinut ilmoittaa sopimusten viitenumeroa eikä RSF:lle maksettuja täsmällisiä määriä. Hän pyysi oikeusasiamiestä tutustumaan RSF:n verkkosivustoon. Hän huomautti, että EU oli maksanut RSF:lle 779 304 euroa vuonna 2003 ja 513 999 euroa vuonna 2004.

Vastauksessaan kantelija esitti lisäksi seitsemän kysymystä, jotka liittyivät läheisesti hänen väitteeseensä ja EU:n RSF:lle maksamiin avustuksiin. Hän kysyi, oliko mahdollista saada tietoa siitä, miten RSF:lle maksettiin yli 300 000 euroa, ja saada tutustua asiaankuuluviin sopimuksiin.

Oikeusasiamiehen vastaus

Oikeusasiamies ilmoitti kantelijalle 8. maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, että hän oli päättänyt muiden kysymystensä osalta katsoa, että näitä asiaan liittyviä seikkoja ei voida ottaa tutkittaviksi perussäännön 2 artiklan 4 kohdan nojalla, koska kantelija ei ollut ottanut komissioon yhteyttä ennen näiden lisäkysymysten käsittelyä.

Oikeusasiamies ilmoitti kantelijalle myös, että EU:n ja RSF:n välillä allekirjoitettuihin sopimuksiin tutustumista koskevan pyynnön osalta hän voisi harkita asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (1) säädetyn menettelyn käyttöä. Oikeusasiamiehen vastaukseen liitettiin jäljennös tästä asetuksesta. Kantelijalle ilmoitettiin lisäksi, että hän voisi harkita uuden kantelun tekemistä oikeusasiamiehelle näistä näkökohdista, jos hän oli tyytymätön komission vastaukseen tai jos hän ei saanut vastausta kohtuullisessa ajassa.

Samana päivänä oikeusasiamiehen yksiköt toimittivat kantelijan 17. tammikuuta 2006 päivätyn kirjeen komissiolle.

Komission lausunto

Komissio vastasi 29. maaliskuuta 2006, että tämä kantelu koski RSF:lle demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen (EIDHR) puitteissa myönnettyjen avustusten käyttöä. Komissio totesi, että asiasta vastaavat yksiköt olivat analysoineet tämän kantelun perusteellisesti.

Koska kantelija ei kuitenkaan ollut yksilöinyt kyseistä sopimusta, komission yksiköt eivät voineet yksilöidä avustuksia, joihin kantelija viittasi. Tämän vuoksi komission yksiköt pyysivät 12.12.2005 päivätyllä sähköpostiviestillä lisätietoja eli sopimuksen viitettä ja/tai kyseisen hankkeen nimeä.

Komission mukaan kantelijan 17.1.2006 päivätyssä sähköpostiviestissään esittämät seikat eivät kuitenkaan vastanneet esitettyä pyyntöä eivätkä helpottaneet kyseisten avustusten yksilöintiä. Komission näkemyksen mukaan kantelija tyytyi ehdottamaan, että RSF:ään olisi otettava yhteyttä.

Komissio totesi, että kantelijan toimittamien tietojen puutteellisuuden vuoksi sen toimivaltainen yksikkö ei edelleenkään pystynyt yksilöimään avustuksia, joihin kantelija viittasi, eikä vastaamaan tähän valitukseen.

Kantelijan huomautukset

Huomautuksissaan kantelija toisti, että RSF:lle maksetut avustukset olivat 779 304 euroa vuonna 2003 ja 513 999 euroa vuonna 2004. Kantelija totesi lisäksi, ettei hän voinut toimittaa lisätietoja, kuten asianomaisen sopimuksen viitenumeroa. Kantelija väitti, että jos hänen alkuperäistä kanteluaan komissiolle ei käsitellä, koska asiaa koskevia asiakirjoja ei löydy asiasta vastaavan yksikön toimistoista, olisi avattava uusi asiakirja-aineisto EU:n "sisäisestä toimintahäiriöstä", mikä johtaisi siihen, että se ei pysty perustelemaan 1 293 303 euron suuruisen summan maksamista.

Lisätiedustelut Komissiolle osoitettu tietopyyntö

Tarkasteltuaan huolellisesti komission lausuntoa ja kantelijan huomautuksia kävi ilmi, että lisätutkimukset olivat tarpeen.

Oikeusasiamies pyysi siksi komissiota toimittamaan hänelle tietoja seuraavista seikoista:

(1) Komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle 12. joulukuuta 2005, ettei se pystynyt yksilöimään avustuksia, joihin kantelija oli viitannut 14. maaliskuuta 2005 päivätyssä sähköpostiviestissään. Oikeusasiamiehen oli kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi kantelijan 14. maaliskuuta 2005 lähettämään sähköpostiviestiin ei ollut vastattu lainkaan siihen mennessä. Oikeusasiamies pyysi komissiota kommentoimaan asiaa.

(2) Oikeusasiamies oletti, että komissio piti rekisteriä hakijoista, joille myönnettiin avustuksia, ja asianomaisessa ohjelmassa edistetyistä toimista. Tällaiset tiedot olisivat todennäköisesti mahdollistaneet sen, että komissio olisi voinut yksilöidä sopimuksen, johon kantelija viittasi kantelussaan. Oikeusasiamies totesi, että kantelija ilmoitti 14. maaliskuuta 2005 lähettämässään sähköpostiviestissä haluavansa kiinnittää komission huomion RSF:n toimintaan, joka hänen mielestään horjutti laillisten hallitusten vakautta käyttämällä EU:n varoja toimittajien puolustamiseen. Vaikka oletettaisiin, että kantelijan mainitsemia täsmällisiä tukia oli vaikea yksilöidä, vaikuttaa siltä, että kantelija oli selvästi täsmentänyt huolenaiheidensa sisällön. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies pyysi komissiota selittämään, miksi se oli katsonut, ettei se voinut vastata 14. maaliskuuta 2005 päivättyyn sähköpostiviestiin, ja antamaan lausunnon tästä kantelusta.

Komission vastaus

Vastauksessaan komissio esitti tiivistetysti seuraavat toteamukset:

Komissio kiinnitti ensinnäkin oikeusasiamiehen huomion siihen, että sen 29. maaliskuuta 2006 päivättyä kirjettä ei voitu pitää sen kantelua koskevana lausuntona. Kirje oli pikemminkin pelkkä oikeusasiamiehen toimistolle osoitettu lisäselvityspyyntö, eikä siihen sisältynyt oikeusasiamiehen tutkimuksiin vastaamiseksi tarvittavan valtuutusmenettelyn hyväksymistä.

Ensimmäisestä seikasta, jonka mukaan komissio ei ollut vastannut lainkaan kantelijan 14 päivänä maaliskuuta 2005 lähettämään sähköpostiviestiin

Oikeusasiamiehen ehdotuksesta kantelija kirjoitti 14. maaliskuuta 2005 Europe Aid-Human Rights -postilaatikkoon saadakseen AIDCOlta lisätietoja siitä, miten RSF on käyttänyt EU:n myöntämiä varoja, ja näitä varoja koskevista säännöistä. Tämä postilaatikko on tarkoitettu tiedotusvälineeksi kaikille henkilöille, joilla on EIDHR:ään liittyviä kysymyksiä. Koska tästä aloitteesta rahoitettiin monenlaisia temaattisia hankkeita, vastaanotettiin ja käsiteltiin päivittäin huomattava määrä asiatietoja koskevia pyyntöjä.

AIDCOn merkittävä uudelleenjärjestely toteutettiin 15. maaliskuuta 2005. Tämä AIDCOn rakenteen muutos merkitsi henkilöstön laajaa uudelleensijoittamista ja lukuisia toimistomuuttoja. Niiden lukemattomien henkilöiden joukossa, joihin siirto muihin yksiköihin vaikutti, oli Europe Aid-Human Rights -postilaatikon, jolle kyseinen viesti oli osoitettu, hallinnoinnista vastaava henkilö. Tähän mennessä postilaatikosta vastanneeseen yksikköön on myös tehty merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun se yhdistettiin kahteen muuhun yksikköön. Tässä yhteydessä viesti välitettiin henkilölle, joka ei enää ollut vastuussa postilaatikosta.

Komissio myönsi, että kantelijan 16 päivänä syyskuuta ja 17 päivänä lokakuuta 2005 päivätyistä muistutuksista huolimatta vastausta ei annettu. Vastauksen puuttuminen voidaan perustella kahdella seikalla: i) postilaatikon hallinnoinnista vastaavan henkilöstön puute, joka oli kroonisesti ylikuormitettu työllä; ja ii) epätäsmälliset ilmaisut, joilla viesti on laadittu. Sähköpostiviestissä viitattiin epämääräisesti RSF:lle toimittajien puolustamiseen osoitettuihin varoihin sekä tarpeeseen valvoa EU:n varojen käyttöä. Sen sijaan, että viesti olisi ollut tietopyyntö, se näytti olevan huomautus, jonka osalta mainittu postilaatikko ei näyttänyt olevan sopivin foorumi. Viesti on siis todennäköisesti siirretty väärin, minkä vuoksi siihen ei valitettavasti ole vastattu. Tästä syystä komissio pahoitteli kantelijaa.

Oikeusasiamiehen pyyntö, jonka mukaan komission olisi selitettävä, miksi se katsoi, ettei se voinut vastata kantelijan 14.3.2005 lähettämään sähköpostiviestiin eikä antaa lausuntoa tästä kantelusta

Oikeusasiamies totesi, että komission yksiköt olisivat voineet vastata hänelle saatuaan kantelijan kantelun, jonka kantelijan yksiköt olivat toimittaneet hänelle 2. joulukuuta 2005 päivätyllä kirjeellä. Komissio oli samaa mieltä siitä, että yleinen vastaus olisi voitu antaa käsittelemällä kysymystä siitä, että kirjeenvaihtoa ei ollut käsitelty, ja esittämällä tältä osin valituksen tekijälle pahoittelunsa.

Kantelulomakkeen sisällön perusteella komission yksiköt katsoivat kuitenkin, että abstrakti vastaus ei tyydyttäisi kantelijaa. Näin ollen ne yrittivät yksilöidä sopimuksen, johon kantelija viittasi, kantelussa esitettyjen tietojen perusteella eli RSF:n vuosina 2003 ja 2004 saamien kahden 779 304 ja 513 999 euron suuruisen maksun perusteella.

Ensimmäisen haun jälkeen yksiköt yksilöivät EIDHR:n puitteissa kaksi avustussopimusta (hankkeet 2000/50409 ja 2001/50592, jotka ovat peräisin vuosilta 2000 ja 2001)(2). Molemmat sopimukset liittyivät toimittajien puolustamiseen ja koskivat tiedotus- ja valistuskampanjoita. RSF:lle näiden sopimusten perusteella maksetut määrät eivät kuitenkaan vastanneet kantelijan mainitsemia määriä.

Näissä olosuhteissa komission yksiköt eivät voineet tutkia asiakirja-aineistoa yksityiskohtaisesti. Pyynnön tehokkaan käsittelyn mahdollistamiseksi katsottiin sen vuoksi aiheelliseksi pyytää tarkempia tietoja.

Oikeusasiamiehen yksiköiden ja komission välisen kirjeenvaihdon jälkeen kantelija lähetti 30. kesäkuuta 2006 uuden kirjeen niiden avustusten yksilöimiseksi, joihin kantelija viittasi kantelussaan. Kyseisessä kirjeessä kantelija lisäsi uuden tekijän, joka lopulta auttoi komissiota yksilöimään hankkeen nimen viittaamalla ensimmäistä kertaa RSF:lle osoitettuihin varoihin "Aasian ja AKT-maissa vangittujen toimittajien puolustamiseksi".

Komissio pahoitteli, että asian esille ottamisesta oli kulunut niin paljon aikaa. Se katsoi kuitenkin, että aiheutuneen viivästyksen voitiin katsoa johtuvan siitä vain osittain.

Komission lausunto kantelijan 14 päivänä maaliskuuta 2005 lähettämästä sähköpostiviestistä

Komissio totesi ensinnäkin, että EIDHR perustettiin ihmisoikeuksien, demokratian ja konfliktineston edistämiseksi kolmansissa maissa rahoittamalla toimia, joilla pyritään näihin tavoitteisiin (3). EIDHR:ään sovellettiin tiukkoja sääntöjä sekä avustusten myöntämisen että avustussopimusten täytäntöönpanon osalta. Sopimusten täytäntöönpanoa säänneltiin yhteisön ulkopuolelle suunnattavaa tukea koskeviin Euroopan yhteisön avustussopimuksiin sovellettavilla yleisillä ehdoilla (4). Komissio viittasi näiden yleisten ehtojen 14 artiklaan, jossa määrättiin varojen tukikelpoisuutta koskevista tiukoista vaatimuksista. Tässä yhteydessä EU myönsi varoja hankkeelle T-2000/027 "RSF:n tukeminen toimissaan AKT-maissa ja Aasian maissa vangittujen toimittajien puolesta".

Tämän jälkeen komissio antoi yksityiskohtaisia tietoja kyseisestä hankkeesta. Asiakirja-aineiston mukaan komission yksiköt suorittivat hankkeen toteuttamisen edellyttämien tukikelpoisten kustannusten varainhoidon valvonnan edellä mainittujen yleisten ehtojen mukaisesti. Komissio noudatti moitteettoman varainhoidon varmistamista koskevaa velvoitettaan ja tarkasti, oliko varat käytetty sopimuksen määräysten ja hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Tarkastuksessa ei tullut esiin suuria ongelmia - RSF pystyi perustelemaan tukikelpoiset kustannukset sovituille toimille, jotka toteutettiin ehdotuspyynnön perusteella toimitetun hankkeen kuvauksen mukaisesti. Näin ollen komission yksiköt hyväksyivät loppukertomukset elokuussa 2004. Sopimuksen voimassaolo päättyi 16 päivänä elokuuta 2004. Koko sopimuksen aikana suoritettujen maksujen määrä vastasi näin ollen sopimuksessa sovittua EY:n enimmäisrahoitusosuutta. Todettuaan, että RSF oli noudattanut hyvän varainhoidon periaatetta, ei ollut mitään syytä käynnistää tätä sopimusta koskevaa tarkastusta.

Päätelmänä voidaan todeta, että komissio pahoitteli sitä, että kantelijan huolenaiheisiin ei ollut puututtu, ja esitti tätä koskevat anteeksipyyntönsä.

Kantelijan lisähuomautukset

Kantelija ei esittänyt huomautuksia asetetussa määräajassa.

PÄÄTÖS

1 Väite, jonka mukaan komissio ei ole käsitellyt kantelijan 14.3.2005 tekemää kantelua

1.1 Kantelija lähetti 14 päivänä maaliskuuta 2005 sähköpostiviestin Euroopan komission EuropeAid-yhteistyötoimistolle, jäljempänä 'AIDCO'. Hän liitti siihen kirjeen, jossa hän huomautti katsovansa, että ranskalainen kansalaisjärjestö "Reporters sans Frontières" (RSF) ei ollut käyttänyt asianmukaisesti AIDCOn sille myöntämiä avustuksia. Kirjeessään hän huomautti lisäksi katsovansa, että kyseessä on hallinnollinen epäkohta. Koska komissio ei vastannut, kantelija kysyi 16 päivänä syyskuuta ja 17 päivänä lokakuuta 2005 päivätyillä sähköpostiviesteillä, oliko se saanut hänen sähköpostiviestinsä. Kantelija lähetti 20. lokakuuta 2005 oikeusasiamiehelle jäljennöksen 17. lokakuuta 2005 päivätystä sähköpostiviestistään komissiolle. Lisäksi hän täytti uuden kantelulomakkeen, joka rekisteröitiin viitteellä 3372/2005/MF. Hänen Euroopan oikeusasiamiehelle tekemästään kantelusta kävi ilmi, että kantelijan pääasiallinen väite oli, että komissio ei ollut käsitellyt hänen 14. maaliskuuta 2005 tekemäänsä kantelua.

1.2 Komissio vastasi lausunnossaan, että asiasta vastaavat yksiköt olivat analysoineet kantelun perusteellisesti. Koska kantelija ei kuitenkaan ollut yksilöinyt kyseistä sopimusta, komission yksiköt eivät voineet yksilöidä avustuksia, joihin kantelija viittasi kantelussaan.

1.3 Kantelija toisti huomautuksissaan, että RSF:lle maksettujen avustusten määrä oli 779 304 euroa vuonna 2003 ja 513 999 euroa vuonna 2004. Kantelija totesi lisäksi, ettei hän voinut toimittaa lisätietoja, kuten asianomaisen sopimuksen viitenumeroa.

1.4 Komission pyydettyä lisätietoja asianomaisista avustuksista oikeusasiamies pyysi kantelijalta selvennystä ja erityisesti yksityiskohtaisia tietoja sopimuksesta tai hankkeesta. Kantelija vastasi 17 päivänä tammikuuta 2006 lähettämässään sähköpostiviestissä, ettei hän voinut toimittaa tällaisia tietoja.

1.5 Ottaen huomioon komission lausunnon ja kantelijan huomautukset , oikeusasiamies pyysi komissiolta lisätietoja seuraavista kahdesta seikasta: i) syyt, joiden vuoksi kantelijan 14 päivänä maaliskuuta 2005 lähettämään sähköpostiviestiin ei ollut vastattu lainkaan; ja ii) syyt, joiden vuoksi komissio oli katsonut, ettei se voinut vastata kantelijan asiaa koskevaan sähköpostiviestiin eikä antaa lausuntoa tästä kantelusta.

1.6 Ensimmäisen kohdan osalta komissio myönsi vastauksessaan, että kantelijan 16. syyskuuta ja 17. lokakuuta 2005 päivätyistä muistutuksista huolimatta vastausta ei annettu. Tämä voi selittyä i) postilaatikon hallinnoinnista vastaavan henkilöstön puutteella ja ii) epätäsmällisillä termeillä, joilla viesti laadittiin. Kantelijan sähköpostiviesti osoitettiin todennäköisesti virheellisesti uudelleen, minkä vuoksi siihen ei valitettavasti vastattu. Komissio pahoitteli kantelijaa tältä osin.

Toisen kohdan osalta komissio oli samaa mieltä siitä, että kantelijan kanteluun annettiin vain yleinen vastaus. Kantelulomakkeen sisällön perusteella komission yksiköt katsoivat kuitenkin, että abstrakti vastaus ei tyydyttäisi kantelijaa, ja yrittivät yksilöidä asiaa koskevan sopimuksen. Komissio yksilöi tiettyjä tietoja RSF:lle näistä sopimuksista suoritettujen maksujen määristä, mutta nämä määrät eivät vastanneet kantelijan mainitsemia määriä. Kantelijan 30 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyn kirjeen ansiosta komissio onnistui lopulta yksilöimään hankkeen, johon kantelija oli halunnut viitata. Komissio pahoitteli, että asian esille ottamisesta oli kulunut niin paljon aikaa. Lisäksi komissio totesi, että EIDHR:n puitteissa tehtyjen sopimusten täytäntöönpanoon sovelletaan"ulkoista apua koskeviin Euroopan yhteisön avustussopimuksiin sovellettavia yleisiä ehtoja". Tässä yhteydessä EU myönsi varoja hankkeelle T-2000/027 "RSF:n tukeminen toimissaan AKT-maissa ja Aasian maissa vangittujen toimittajien puolesta". Tämän jälkeen komissio antoi yksityiskohtaisia tietoja kyseisestä hankkeesta. Komissio pahoitteli, että kantelijan huolenaiheisiin ei ollut puututtu, ja pahoitteli tätä.

1.7 Kantelija ei esittänyt huomautuksia määräaikaan mennessä.

1.8 Mitä tulee siihen, että kantelijan 14. maaliskuuta 2005 lähettämään sähköpostiviestiin ei ollut vastattu lainkaan, oikeusasiamies muistuttaa, että Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 17 artiklan mukaan (5)

”1. Virkamiehen on varmistettava, että päätös jokaisesta toimielimelle esitetystä pyynnöstä tai valituksesta tehdään kohtuullisessa määräajassa, viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön tai valituksen vastaanottamisesta. (...)

2. Jos toimielimelle esitettyä pyyntöä tai valitusta ei sen esille ottamien asioiden monimutkaisuuden vuoksi voida ratkaista edellä mainitussa määräajassa, virkamiehen on ilmoitettava asiasta mahdollisimman pian pyynnön esittäjälle. (…)"(alleviivaus lisätty).

1.9 Käsiteltävänä olevassa asiassa oikeusasiamies toteaa komission todenneen, että vastauksen puuttuminen voi selittyä postilaatikon hallinnoinnista vastaavan henkilöstön puutteella ja viestin epätäsmällisyydellä. Oikeusasiamies ei ole vakuuttunut ensimmäisestä syystä, johon komissio vetoaa kantansa perustelemiseksi, koska asianomaisen toimielimen vastuulla on toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, jotta sen yksiköt voivat käsitellä kansalaisten tietopyynnöt tehokkaasti mahdollisista rakenteellisista tai organisatorisista muutoksista riippumatta.

Oikeusasiamies on kuitenkin samaa mieltä siitä, että kantelijan tietopyyntö oli muotoiltu yleisesti, minkä vuoksi komission oli vaikea yksilöidä pyynnön täsmällistä luonnetta. Oikeusasiamies toteaa, että oikeusasiamiehelle lähettämässään lausunnossa komission yksiköt selittivät, että kantelijan toimittamien lisätietojen perusteella ne olivat lopulta pystyneet yksilöimään sopimuksen nimen ja kyseessä olevat avustukset. Komissio pystyi näin ollen vastaamaan kantelijalle yksityiskohtaisesti.

1.10 Oikeusasiamies toteaa, että komissio pahoitteli lausunnossaan kantelijaa siitä, ettei tämä ollut vastannut hänen tietopyyntöönsä. Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että sen mielestä komissio antoi kantelijalle hyvin yksityiskohtaisen vastauksen hänen tietopyyntöönsä ja tiedotti hänelle asiaa koskevasta oikeudellisesta kehyksestä ja komission kannasta asiaan. Komissio liitti lausuntoonsa jäljennöksen yhteisön ulkopuolelle suunnattavaa tukea koskeviin Euroopan yhteisön avustussopimuksiin sovellettavista yleisistä ehdoista. Komissio huomautti tarkastaneensa, oliko RSF käyttänyt varat sopimuksen määräysten ja hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Todettuaan, että RSF oli noudattanut hyvän varainhoidon periaatteita, komissio päätteli, ettei ollut syytä käynnistää tätä sopimusta koskevaa tarkastusta. Se lisäsi, että asiakirja-aineistossa ei ollut tietoja, jotka kyseenalaistaisivat nämä päätelmät.

1.11 Kun otetaan huomioon edellä esitetty eli komission hyvin yksityiskohtainen vastaus kantelijan tietopyyntöön ja komission esittämät pahoittelut aiheutuneista viivästyksistä, oikeusasiamies päättelee, että kantelijan väitteen lisätutkimuksille ei näytä olevan perusteita.

2 Päätelmät

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella lisätutkimuksille ei näytä olevan perusteita. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43).

(2) Oikeusasiamies toteaa, että komissio pyysi vastauksessaan häntä tarkastamaan nämä asiakirjat omissa tiloissaan.

(3) EIDHR:n, jota säännellään 29.4.1999 annetuilla EY:n asetuksilla N:o 975/1999 ja N:o 976/1999, voimassaolo päättyi 31.12.2006, ja se on korvattu demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalla eurooppalaisella rahoitusvälineellä (demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2006, EUVL 2006, L 386, s. 1).

(4) Asiaa koskeva versio on 6. joulukuuta 2000 päivätty versio.

(5) Euroopan hyvän hallintotavan säännöstö on saatavilla oikeusasiamiehen verkkosivustolla (http://www.ombudsman.europa.eu/code/en/default.htm).