Strasbourg, 14. joulukuuta 2005

Hyvä herra F.

Teitte 16. maaliskuuta 2004 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajan väitetystä huonosta hallinnosta.

Toimitin kantelun 3. toukokuuta 2004 EUSK:n johtajalle. EUSK antoi lausuntonsa 19. heinäkuuta 2004. Toimitin sen Teille 22. syyskuuta 2004 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia.

Huomautuksenne näyttivät osoittavan, että asiassa oli tapahtunut väärinkäsitys, minkä vuoksi päätin 11. lokakuuta 2004 lähettää lisätutkimuksia EUSK:lle osoitetulla kirjeellä. EUSK lähetti vastauksensa lisätutkimuksiini 10. marraskuuta 2004, ja välitin sen teille. Ilmoititte minulle 6 päivänä joulukuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, ettei teillä ollut lisähuomautuksia.

Päätin 18. huhtikuuta 2005 tehdä lisätutkimuksia ja ilmoitin asiasta Teille. EUSK lähetti vastauksensa minulle 23. kesäkuuta 2005, ja lähetin sen Teille kehotuksena esittää huomautuksia. En ole saanut teiltä huomautuksia.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

Pahoittelen sitä, kuinka kauan näiden tutkimusten suorittaminen on kestänyt.

KILPAILUKYKY

Kantelun teki maaliskuussa 2004 Wienissä sijaitsevan Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen tutkimus- ja tiedonkeruuyksikön päällikkö.

Kantelija esitti 5. tammikuuta 2004 EUSK:n hallintoneuvoston puheenjohtajalle seuraavan pyynnön:

”Haluan ilmoittaa, että EUSK:n johtaja on useista kuukausista lähtien salannut minulta olennaisia tietoja, ohittanut minut muiden henkilöstön jäsenten kanssa ja kiusannut minua. Tämä saa minut uskomaan, etten enää nauti hänen koko luottamuksestaan. Näissä olosuhteissa en pysty huolehtimaan tehtävistäni yksikönpäällikkönä asianmukaisesti. Näistä syistä päätin olla pyytämättä sopimukseni, jonka on määrä päättyä 15. toukokuuta 2004, jatkamista. Haluaisin kuitenkin, että nykyistä asemaani EUSK:ssa selkeytettäisiin ja että minua kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti, mikä ei ole mahdollista vuorovaikutuksessa vain johtajan kanssa. Siksi pyydän Teitä kutsumaan kiireellisesti koolle EUSK:n kurinpitolautakunnan [...]".

Hallintoneuvoston puheenjohtaja pyysi kantelijaa selventämään väitteitään. Kantelija lähetti 16. tammikuuta 2004 hallintoneuvostolle toisen kirjeen, jossa hän esitti väitteensä yksityiskohtaisesti. Yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa:

(1) "EUSK:n johtaja salasi minulta tietoja"

a) Johtaja oli allekirjoittanut sopimuksen kertomuksesta toisen henkilön kanssa ilmoittamatta siitä kantelijalle, vaikka kantelija mainittiin kertomuksesta vastaavana henkilönä.

b) Johtaja oli määrännyt, että rahamäärä siirretään johonkin niistä budjettikohdista, joista kantelija oli vastuussa, ilmoittamatta kuitenkaan kantelijalle tästä siirrosta.

c) Johtaja ei ollut ottanut kantelijaa mukaan tarjouskilpailua koskeviin lopullisiin keskusteluihin, vaikka hänet oli mainittu hankkeesta vastaavana henkilönä.

d) EUSK:n johtaja oli lähettänyt kantelijalle 9. tammikuuta 2004 klo 9.21 sähköpostiviestin, jossa hän ilmoitti voivansa osallistua klo 10.00 pidettävään kokoukseen. Hän ei sisällyttänyt esityslistaa. Muu henkilöstön jäsen oli saanut esityslistan edellisenä päivänä.

(2) "EUSK ohitti minut"

a) Johtaja oli kutsunut koolle kokouksia kantelijan yksikön henkilöstön kanssa kutsumatta kantelijaa paikalle tai edes ilmoittamatta hänelle asiasta.

b) Johtaja oli kutsunut koolle kantelijan yksikköön liittyviä asiantuntijoita ilmoittamatta asiasta hänelle.

c) Johtaja oli antanut kantelijan yksikön jäsenille ohjeita ilmoittamatta niistä hänelle.

(3) "EUSK kiusasi minua"

a) Johtaja oli sensuroinut paperin, jonka hän oli laatinut projektista.

b) Johtaja ei ollut antanut kantelijalle tukea Phare-hankkeelle, jonka hän oli käynnistänyt onnistuneesti.

c) Johtaja oli useissa tapauksissa hylännyt kantelijan virkamatkapyynnöt.

d) Eräässä kokouksessa johtaja oli lähettänyt hänelle käsinkirjoitettuja muistiinpanoja kokouksen aikana ja kehottanut häntä viimeistelemään esittelynsä. Toisessa kokouksessa johtaja oli syyttänyt kantelijaa siitä, ettei tämä antanut hänen puhua. Kantelija oli heti siirtynyt tuolin yli hänen luokseen.

Kantelija lähetti jäljennöksen kirjeestään EUSK:n johtajalle, joka 28. tammikuuta 2004 käsitteli kantelijan edellä mainittuja kohtia hallintoneuvostolle osoittamassaan kirjeessä. Hän käsitteli kantelijan väitteitä tiivistetysti seuraavasti:

Mitä tulee kantelijan väitteeseen 1 a, kantelijalle oli aina tiedotettu kyseisestä raportista joko suullisesti tai sähköpostitse. Johtaja viittasi useiden sähköpostiviestien ja kokouspöytäkirjojen sisältöön. Sen osalta, että kantelija oli mainittu vastuussa olevana henkilönä, johtaja totesi, että kokonaisvastuu oli aina kantelijalla ja että muodollisista syistä kantelijaa oli kutsuttava vastuussa olevaksi henkilöksi.

Väitteen 1 kohdan b alakohdan osalta kantelijalle oli ilmoitettu asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti rahansiirrosta budjettivastaavan lähettämässä sähköpostiviestissä (johtaja liitti mukaan jäljennöksen sähköpostiviestistä).

Väitteen 1 kohdan c alakohdan osalta kantelija oli ollut aktiivisesti mukana hankkeessa alusta alkaen (kokoukset, keskustelut jne.). Johtaja viittasi sähköpostiviestiin ja kokouspöytäkirjoihin, joista hän liitti mukaan jäljennökset.

Johtaja ei käsitellyt kantelijan huomautuksia 9 päivänä tammikuuta 2004 pidetystä kokouksesta.

Toisen otsikon alla olevien kantelijan kohtien osalta johtaja viittasi hänen edellä olevaan ensimmäiseen otsikkoon liittyviin kohtiinsa.

Kolmannen otsakkeen osalta johtaja esitti seuraavat huomautukset:

3 a) Johtajan saama paperi oli riittämätön, joten hän oli ottanut hoitaakseen osan kyseisen paperin viimeistelytöistä.

(3)(b) Kantelijan PHARE-hanketta koskeva huomautus oli virheellinen ja epäreilu niitä muita henkilöstön jäseniä kohtaan, jotka olivat tehneet kovasti töitä hankkeen toteuttamiseksi. Johtaja liitti mukaan jäljennöksen kyseistä Phare-hanketta koskevasta EUSK:n päätöksestä, josta kävi ilmi, että mukana oli ollut useita muita henkilöstön jäseniä.

3 kohdan c alakohta Johtajan tehtävänä on tarkastella virkamatkapyyntöjä EUSK:n etujen mukaisesti. Johtaja oli katsonut, että oli enemmän EUSK:n etujen mukaista, että kantelija työskenteli EUSK:ssa sen sijaan, että olisi jatkanut ehdotettuja operaatioita.

(3)(d) Kokouksen, jonka aikana kantelijaa oli pyydetty saattamaan esittelynsä päätökseen ajoissa, puheenjohtajana toimi K., joka oli lähettänyt muistiot. Johtaja oli samaa mieltä K:n kanssa siitä, että nämä muistiinpanot voitiin toimittaa kantelijalle, jonka esitystä ei ollut kohdennettu. Toisessa mainitussa kokouksessa johtaja oli ilmoittanut kantelijalle haluavansa vastata kokouksessa esitettyyn keskeiseen kysymykseen. Kantelija ei ollut noudattanut hänen pyyntöään, vaan oli vastannut itse tavalla, joka oli ristiriidassa johtajan näkemysten kanssa. Johtaja totesi, että hän ei voinut hyväksyä sitä, että toimihenkilö epäsi hänen pyyntönsä selvittää tilanne ja puhui yksin, ja että tämä oli itse asiassa syy kurinpitomenettelyyn.

Tämän jälkeen käytiin lisää kirjeenvaihtoa, jossa kantelija ja EUSK:n johtaja esittivät hallintoneuvostolle yksityiskohtaisempia perusteluja.

EUSK:n johtokunta perusti 2.–3. helmikuuta 2004 pitämässään kokouksessa komitean, jäljempänä 'tutkintakomitea', tutkimaan kantelijan 5. tammikuuta 2004 tekemää valitusta. Komitea tutki kahta seikkaa, jotka se oli havainnut kantelijan pyynnön perusteella: i) henkilökohtaiset epäkohdat ja ii) väitteet huonosta hallinnosta ja hallinnollisesta epäkohdasta. Valiokunta tutki kantelijan ja johtajan kirjalliset ja suulliset lausunnot.

Hallintoneuvosto totesi 5 päivänä maaliskuuta 2004 tutkintakomitean havaintojen perusteella, että ”ei ollut riittävästi näyttöä, jonka perusteella olisi voitu perustaa kurinpitolautakunta johtajaa vastaan joko esiin tulleista henkilökohtaisista epäkohdista tai huonoa hallintoa ja hallinnollisia epäkohtia koskevista väitteistä [...] Johtaja on vastannut kaikkiin esitettyihin syytteisiin ja antanut perustellun selityksen kunkin väitteen kumoamiseksi. Hallinnollista epäkohtaa ei voida todeta. Tietosuojaneuvosto totesi kuitenkin, että ”[kantelijan] esittämät henkilökohtaiset epäkohdat eivät oikeuta kurinpitolautakuntaa tutkimaan asiaa, mutta tarkastelussa todetaan, että niiden kumulatiivinen luonne osoittaa, että johtajan ja [kantelijan] välillä vallitsee erittäin kireä työilmapiiri”.

Kriisinratkaisuneuvosto totesi myös huonoa hallintoa ja hallinnollisia epäkohtia koskevien väitteiden osalta, että näiden väitteiden perusteella ei ollut perusteltua kutsua koolle kurinpitolautakuntaa EUSK:n johtajaa vastaan. Se totesi kuitenkin myös, että "[...] osa johtajan selityksistä sekä suoritettujen maksujen luonne viittaavat joihinkin epäasianmukaisiin hallintokäytäntöihin. On selvää, että hallintomenettelyjä voitaisiin parantaa lisäämällä avoimuutta sekä henkilöstön osallistumista ja osallistamista. Näyttää myös siltä, että pitkän aikavälin strategiset suunnittelu-, riski- ja vaikutustenarviointimenettelyt puuttuvat. Johtokunta kehotti EUSK:n johtajaa tarkistamaan ja tarkentamaan organisaation hallintomenettelyjä jatkuvasti.

Tietosuojaneuvosto totesi myös, että käytössä ei näyttänyt olevan tehokasta ja tunnustettua valitusmenettelyä, joka olisi ollut selkeä henkilöstön jäsenille.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija esitti seuraavat väitteet ja vaatimuksen:

Kantelija väitti, että EUSK:n johtaja oli kiusannut häntä, ohittanut hänet muun henkilöstön hyväksi eikä antanut hänelle riittävästi tietoja, jotta hän olisi voinut hoitaa tehtävänsä yksikönpäällikkönä.

Kantelija väitti, että olisi kutsuttava koolle kurinpitolautakunta keskustelemaan hänen EUSK:n johtajaa vastaan tekemistään valituksista.

Väitteestään kantelija huomautti, että hänen kurinpitomenettelyä koskevaa pyyntöään tutkinut tutkintakomitea ei ollut antanut hänelle mahdollisuutta kommentoida johtajan lopullista lausuntoa ja että oli ollut eturistiriita siinä, että yksi tutkintakomitean jäsen oli kantelijan pyynnön jälkeen hakenut kantelijan virkaa EUSK:ssa.

Ottaen huomioon hallintoneuvoston havainnon, jonka mukaan ei ollut olemassa tehokasta ja tunnustettua valitusmenettelyä, joka olisi ollut selkeä henkilöstön jäsenille, oikeusasiamies päätti, että kantelun hylkääminen Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 2.8 artiklan perusteella ei olisi perusteltua (1).

KYSYMYS

EUSK:n lausunto

Valitus toimitettiin EUSK:lle lausuntoa varten. EUSK totesi lausunnossaan, että se piti kantelijan väitteitä perusteettomina ja että ne perustuivat väärinkäsityksiin tai virheellisiin tulkintoihin. EUSK:n lausunto sisälsi hallintoneuvoston puheenjohtajan kirjeen, jossa EUSK:n johtaja oli pyytänyt lausuntoa tästä valituksesta. Kyseisessä kirjeessä puheenjohtaja esitti yleiskatsauksen siitä, miten tutkintakomitea oli 5 päivänä tammikuuta 2004 päivätyssä pyynnössään tutkinut kantelijan valituksia ja väitteitä, ja korosti erityisesti, että molemmille osapuolille oli annettu tilaisuus esittää näkemyksensä ja tietää toisen osapuolen kanta.

Lausunnossaan EUSK totesi lisäksi, että kantelija oli tehnyt kantelun suoraan oikeusasiamiehelle käyttämättä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaista muutoksenhakuoikeuttaan. EUSK totesi, että tätä menettelyä sovelletaan EUSK:hon.

EUSK totesi myös, että kantelijan työsopimus oli päättynyt 15. toukokuuta 2004.

Kantelijan huomautukset

EUSK:n lausunto lähetettiin kantelijalle huomautusten esittämistä varten.

Huomautuksissaan kantelija totesi, että hänen hallintoneuvostolle 5.1.2004 esittämänsä pyyntö koski kurinpitomenettelyn aloittamista häntä itseään vastaan eikä EUSK:n johtajaa vastaan. Kantelija selitti, että tätä olisi tarkasteltava Itävallan virkamiesten perinteen valossa, sillä he pyytävät toisinaan kurinpitomenettelyä itseään vastaan, kun he haluavat saada asiansa käsitellyksi. Kantelija ilmoitti, ettei hän katsonut voivansa käyttää muita sisäisiä muutoksenhakumenettelyjä. Kantelija myös pysytti väitteensä ja toisti huomautuksensa, jonka mukaan hänen kurinpitomenettelyä koskevan pyyntönsä arvioinnissa oli ollut eturistiriita, koska lautakunnan tutkintakomitean jäsen oli hakenut hänen virkaansa.

Lisätiedustelut

Tarkasteltuaan huolellisesti EUSK:n lausuntoa ja kantelijan huomautuksia kävi ilmi, että kantelijan 5 päivänä tammikuuta 2004 pyytämään menettelyyn liittyi väärinkäsitys. Tämän vuoksi oikeusasiamies kirjoitti EUSK:lle ja pyysi siltä lausuntoa asiasta.

EUSK:n vastaus

EUSK totesi vastauksessaan, että kantelijan 5. tammikuuta 2004 esittämän kurinpitomenettelyä koskevan pyynnön olisi voitu ymmärtää tarkoittavan vain kurinpitomenettelyä EUSK:n johtajaa vastaan, ei kantelijaa itseään vastaan. Se totesi myös, että oli vaikea ymmärtää, miksi kantelija oli odottanut niin kauan tämän väitetyn väärinkäsityksen paljastamista.

Lisäksi EUSK liitti mukaan jäljennöksen lokakuussa 2004 päivätystä asiakirjasta "EUSK Human Resources Policy". Asiakirja sisälsi yksityiskohtaisen yhteenvedon seuraavista seikoista: Sisäinen organisaatio, rekrytointi, urakehitys, ammatillinen elämä, sisäinen viestintä ja tulevaisuudennäkymät. Luokka Future Prospects sisälsi alaluokan nimeltä Team-Building and consistent approach, joka selitettiin seuraavasti: "EUSK aikoo järjestää johtoryhmäkoulutusta vuoden 2004 lopussa, jotta voidaan saavuttaa korkeat hallintostandardit, tukea ryhmäyttämistä, olla selkeä ja johdonmukainen EUSK:ssa ja sen ulkopuolella sekä noudattaa yhtä henkilöstöpolitiikkaa kaikilla hallinnon tasoilla. Vastaava tarjouspyyntö on jo tehty ja arvioitu".

Kantelijan huomautukset

EUSK:n huomautukset lähetettiin kantelijalle, jolta oikeusasiamies ei saanut huomautuksia.

Lisätiedustelut

Oikeusasiamies päätti myöhemmin, että lisätutkimukset olivat tarpeen, ja EUSK:ta pyydettiin 18. huhtikuuta 2005 vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

(1) Kantelun ja huomautusten perusteella kantelija näytti katsovan, että a) hän ei ollut saanut kommentoida EUSK:n johtajan lopullista lausuntoa ja b) että oli ollut eturistiriita siinä, että yksi hänen tapaustaan tutkivan tutkintakomitean jäsen oli hakenut hänen virkaansa EUSK:ssa. Oikeusasiamies päätti, että näitä kohtia olisi käsiteltävä erillisinä väitteinä tässä tutkimuksessa, minkä vuoksi EUSK:ta pyydettiin antamaan lausunto näistä tapauksen näkökohdista.

(2) EUSK:n hallintoneuvosto esitti 5 päivänä maaliskuuta 2004 antamissaan päätelmissä seuraavat huomautukset: ”on selvää, että hallintomenettelyjä voitaisiin parantaa lisäämällä avoimuutta sekä henkilöstön osallistumista ja osallistamista. Näyttää myös siltä, että pitkän aikavälin strategiset suunnittelu-, riski- ja vaikutustenarviointimenettelyt puuttuvat. EUSK:n tässä tutkimuksessa antamista lausunnoista ei käynyt selvästi ilmi, a) oliko EUSK hyväksynyt nämä huomautukset ja b) jos oli, oliko se toteuttanut tältä osin korjaavia toimenpiteitä. Koska tämä kysymys saattaa olla merkityksellinen kantelijan väitteiden arvioinnin kannalta, EUSK:ta pyydettiin toimittamaan tietoja myös tästä asiasta.

EUSK:n vastaus

EUSK lähetti 23. kesäkuuta 2005 oikeusasiamiehelle seuraavat huomautukset:

Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan kantelija ei ollut saanut kommentoida EUSK:n johtajan lopullista lausuntoa, EUSK toisti, että kantelijan 5. tammikuuta 2004 tekemän kantelun oli katsottu sisältävän vaatimuksen kurinpitomenettelyn aloittamisesta EUSK:n johtajaa vastaan (eikä kantelijaa itseään vastaan). Koska kurinpitomenettelyt voivat vaarantaa henkilön koskemattomuuden ja sosiaalisen aseman, ne ovat luottamuksellisia. Tuolloin voimassa olleiden henkilöstösääntöjen liitteessä II olevassa 6 artiklassa säädettiin nimenomaisesti tästä salassapitovelvollisuudesta.

EUSK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja oli 15. kesäkuuta 2004 päivätyssä kirjeessään EUSK:n johtajalle selittänyt yksityiskohtaisesti, miten hallintoneuvosto oli tiedottanut asiasta. Puheenjohtaja varmisti tiivistetysti, että molemmat osapuolet olivat saaneet tutustua toistensa väitteisiin ja huomautuksiin menettelyn kaikissa vaiheissa.

Näin ollen vaikka kantelijalla ei olisikaan oikeutta tutustua kaikkiin kurinpitomenettelyn asiakirjoihin, tämä kuuluisi kurinpitomenettelyjen luottamuksellisuuden periaatteen soveltamisalaan.

Mitä tulee väitteeseen eturistiriidasta siinä, että yksi hänen tapaustaan tutkivan ryhmän jäsen oli kantelijan pyynnöstä hakenut hänen virkaansa EUSK:ssa, EUSK vahvisti, että asianomainen virkamies S. oli ollut kantelijan 5. tammikuuta 2004 tekemää kantelua tutkivan tutkintakomitean jäsen. Kuten kantelija itse kirjoitti 22.9.2004 päivätyssä kirjeessään, S. ei kuitenkaan osallistunut tiedonhankintamatkalle.

Tutkimuksen ja verkkojen yksikönpäällikön virkaa koskevassa myöhemmässä palvelukseenottomenettelyssä valintalautakunta, johon kuului myös ulkopuolinen jäsen, ehdotti 3.5.2004 muun henkilön kuin S:n palvelukseen ottamista. S ei ollut saanut riittävästi pisteitä päästäkseen varallaololuetteloon, joten hänelle ei tarjottu kyseistä virkaa. Näin ollen hän ei ole mitenkään hyötynyt kyseessä olevan kurinpitomenettelyn tuloksesta.

Lisäksi kantelija oli itse päättänyt olla pyytämättä henkilöstösopimuksensa uusimista ennen kuin hän pyysi kurinpitolautakunnan koollekutsumista. Näin ollen S:llä ei ollut mitään roolia kantelijan päätöksessä olla pyytämättä henkilöstösopimuksensa uusimista.

EUSK:n hallintoneuvoston 5.3.2004 tekemistä päätelmistä EUSK totesi, ettei se ollut hyväksynyt niitä. EUSK oli kuitenkin todennut, että johtokunta tarvitsi lisätietoja nykyisistä hallintomenettelyistä, joiden tarkoituksena on lisätä avoimuutta, henkilöstön osallistamista, strategista suunnittelua sekä riskien ja vaikutusten arviointia. Hallintoneuvoston kanssa pidetyssä myöhemmässä kokouksessa EUSK:n johtaja oli esitellyt EUSK:n sisäistä hallintoa koskevia näkökohtia vastatakseen tähän havaittuun tarpeeseen tiedottaa paremmin hallintoneuvostolle.

EUSK paransi jatkuvasti sisäistä organisaatiotaan ja henkilöstöpolitiikkaansa. Se oli tehnyt paljon työtä organisaationsa parantamiseksi, esimerkiksi kouluttanut johtoryhmiä, pannut täytäntöön 24 sisäisen valvonnan standardia, rekrytoinut sisäisen tarkastuksen valmiuksia ja kehittänyt keskeisiä menettelyjä.

Kantelijan huomautukset

EUSK:n vastaus lähetettiin kantelijalle, jolta oikeusasiamies ei saanut huomautuksia.

PÄÄTÖS

1 Alkuhuomautukset

1.1 Kantelun teki Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen yksikönpäällikkö. Kantelija oli 5. tammikuuta 2004 pyytänyt EUSK:n hallintoneuvoston puheenjohtajaa kutsumaan koolle kurinpitolautakunnan, jotta hänellä olisi mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi. EUSK:n johtokunta perusti komitean, jäljempänä 'tarkastelukomitea', tarkastelemaan, olisiko aiheellista perustaa kurinpitolautakunta. EUSK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja ilmoitti kantelijalle 5 päivänä maaliskuuta 2004, että tutkintakomitean tutkittua asian hallintoneuvosto oli päättänyt hylätä kantelijan pyynnön. Lautakunta totesi päätelmissään, että väitteet oli luokiteltu kolmeen luokkaan: "tietojen salaaminen", "ohittaminen" ja "kiusaaminen" ja että kuhunkin näistä väitteiden luokista sisältyi useita väitteitä. Lautakunnan mukaan "kaikki väitteet koskevat suhteellisen vähäisiä tapauksia, joita yleensä esiintyy useimmissa hallinnollisissa järjestelmissä ilman, että niitä välttämättä pidetään epäkohtina". "Erityisesti haastattelujen aikana kävi selväksi, että monet tapaukset, jotka johtivat [kantelijan] väitteisiin, perustuivat väärinkäsityksiin, jotka liittyivät joko viestintään tai erilaisiin käsityksiin rooleista ja vastuista". ”Hallintojohtaja on selittänyt tyhjentävästi muut tapaukset, joihin kanteissa viitataan, jotta lisätutkimuksia ei tarvittaisi.” ”Vaikka [kantelijan] esittämät henkilökohtaiset epäkohdat eivät oikeuta kurinpitolautakunnan tutkimusta, tarkastelussa tunnustetaan, että niiden kumulatiivinen luonne osoittaa, että [EUSK:n] johtajan ja [kantelijan] välillä vallitsee erittäin kireä työilmapiiri.” Tietosuojaneuvosto totesi lisäksi, että kantelijan väitteiden tarkastelussa oli ilmennyt joitakin epäasianmukaisia hallintokäytäntöjä, ja kehotti näin ollen johtajaa parantamaan hallintokäytäntöjä. Tietosuojaneuvosto totesi myös, että käytössä ei näyttänyt olevan tehokasta ja tunnustettua valitusmenettelyä, joka olisi ollut selkeä henkilöstön jäsenille.

1.2 Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija väitti, että EUSK:n johtaja oli kiusannut häntä, ohittanut hänet muun henkilöstön hyväksi eikä antanut hänelle riittävästi tietoja, jotta hän olisi voinut hoitaa tehtävänsä yksikönpäällikkönä. Hän väitti, että olisi kutsuttava koolle kurinpitolautakunta keskustelemaan hänen EUSK:n johtajaa vastaan tekemistään valituksista.

1.3 EUSK hylkäsi lausunnossaan kantelijan väitteet ja totesi, että ne perustuivat väärinkäsityksiin ja/tai virheellisiin tulkintoihin. EUSK totesi lisäksi, että kantelija oli tehnyt kantelun suoraan oikeusasiamiehelle käyttämättä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaista muutoksenhakuoikeuttaan.

1.4 Kantelija pitäytyi huomautuksissaan väitteissään. Hän totesi myös, että hänen pyytämänsä kurinpitomenettely oli kurinpitomenettely häntä itseään vastaan eikä EUSK:n johtajaa vastaan. Kantelija selitti, että tätä olisi tarkasteltava Itävallan virkamiesten perinteen valossa, sillä he pyytävät toisinaan kurinpitomenettelyä itseään vastaan, kun he haluavat saada asiansa käsitellyksi. Kantelija ilmoitti, ettei hän katsonut voivansa käyttää muita sisäisiä muutoksenhakumenettelyjä. Oikeusasiamies teki sen vuoksi lisätutkimuksia tämän seikan selventämiseksi. EUSK totesi vastauksessaan, että se olisi voinut tulkita kantelijan pyynnön kurinpitomenettelystä vain pyynnöksi kurinpitomenettelystä EUSK:n johtajaa vastaan. Kantelija ei ole esittänyt lisähuomautuksia asian selventämiseksi.

1.5 Asianosaisten tässä asiassa esittämien huomautusten vuoksi näissä alustavissa huomautuksissa on tarpeen käsitellä kahta seikkaa. Ensimmäinen koskee oikeusasiamiehen päätöstä, jonka mukaan tämä kantelu voitiin ottaa tutkittavaksi. Toinen koskee kantelijan hallintoneuvostolle 5 päivänä tammikuuta 2004 esittämän pyynnön luonnetta.

1.6 Oikeusasiamies huomauttaa, että Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (2) 11 artiklassa säädetään, että keskuksen henkilöstöön "sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavia sääntöjä ja määräyksiä". Oikeusasiamies ymmärtää näin ollen EUSK:n viittauksen henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohtaan tarkoittavan, että EUSK soveltaa Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavien henkilöstösääntöjen 46 artiklaa, jossa säädetään, että henkilöstösääntöjen VII osastoa, joka koskee muutoksenhakua, sovelletaan soveltuvin osin. Kantelun tutkittavaksi ottamista koskevan päätöksen osalta oikeusasiamies huomauttaa, että kantelijalle 5. maaliskuuta 2004 lähetettyyn (edellä mainittuun) tiedonantoon, joka oli kantelun liitteenä, sisältyi EUSK:n hallintoneuvoston lausunto, jonka mukaan "[EUSK:n] henkilöstön jäsenille ei näyttänyt olevan selvää tehokasta ja tunnustettua valitusmenettelyä". Tämän perusteella oikeusasiamies päätti, että kantelua ei ole aiheellista hylätä Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 2.8 artiklan perusteella (3). Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei näe mitään syytä muuttaa päätöstään kantelun tutkittavaksi ottamisesta.

1.7 Kantelijan esittämän kurinpitomenettelyä koskevan pyynnön luonteesta oikeusasiamies toteaa, että EUSK:n ja kantelijan välillä näyttää olevan erimielisyyttä siitä, mitä kurinpitomenettelyä kantelija tosiasiallisesti pyysi 5. tammikuuta 2004 päivätyssä kirjeessään EUSK:n hallintoneuvostolle. Tämä kävi kuitenkin selvästi ilmi vasta kantelijan 22 päivänä syyskuuta 2004 toimittamista huomautuksista. Oikeusasiamiehen tämän kysymyksen selvittämiseksi tekemät lisätutkimukset ovat ainoastaan osoittaneet, että väärinkäsitys on edelleen olemassa ja että kantelija katsoo olennaisilta osin, että hallintoneuvoston hänen 5. tammikuuta 2004 esittämäänsä pyyntöön kohdistama tutkimus oli täysin erilainen kuin hänen tarkoittamansa tutkimus.

1.8 On huomattava, että aloittaessaan tätä kantelua koskevan tutkimuksensa oikeusasiamies ymmärsi myös kantelijan 5. tammikuuta 2004 esittämän pyynnön kurinpidolliseksi menettelyksi EUSK:n johtajaa vastaan. Tutkittuaan uudelleen kantelijan 5. tammikuuta 2004 esittämän pyynnön ja otettuaan huomioon EUSK:n asiaa koskevat huomautukset oikeusasiamies katsoo, että EUSK:n tulkinta kyseisestä pyynnöstä oli kohtuullinen.

1.9 Oikeusasiamies huomauttaa lisäksi, että tämän kantelun tulkinnan perusteella oikeusasiamies yksilöi kantelijan väitteet ja erityisesti hänen väitteensä, jonka mukaan "olisi kutsuttava koolle kurinpitolautakunta keskustelemaan hänen EUSK:n johtajaa vastaan tekemistään valituksista". Koska tässä väitteessä tarkoitettu kurinpitomenettely näyttää poikkeavan kantelijan itsensä tarkoittamasta menettelystä, oikeusasiamiehen ei olisi asianmukaista tarkastella tätä väitettä uudelleen tässä tutkimuksessa. Kantelijan väitteiden osalta oikeusasiamies katsoo, että ne ovat erotettavissa edellä mainitusta väitteestä, minkä vuoksi niiden perusteltavuus tutkitaan.

2 Kiusaamista, ohittamista ja tietojen antamatta jättämistä koskevat väitteet

2.1 EUSK hylkäsi kantelijan väitteet, joiden mukaan EUSK:n johtaja oli kiusannut häntä, ohittanut hänet muun henkilöstön hyväksi eikä antanut hänelle riittävästi tietoa, jotta hän olisi voinut hoitaa tehtävänsä yksikönpäällikkönä. EUSK:n hallintoneuvosto oli jo arvioinut kantelijan väitteet edellä yksityiskohtaisesti kuvatulla tavalla.

2.2 Mitä tulee kantelijan väitteeseen, jonka mukaan EUSK:n johtaja oli kiusannut häntä, ohittanut hänet muun henkilöstön hyväksi eikä antanut hänelle riittävästi tietoja, jotta hän olisi voinut hoitaa tehtävänsä yksikönpäällikkönä, oikeusasiamies panee ensiksi merkille kantelijan 16. tammikuuta 2004 ja EUSK:n johtajan 28. tammikuuta 2004 hallintoneuvostolle osoittamien kirjeiden sisällön. Kantelija esitti väitteensä yksityiskohtaisesti 16 päivänä tammikuuta 2004 päivätyssä kirjeessään.

2.3 Kantelija lähetti jäljennöksen kirjeestään EUSK:n johtajalle, joka 28. tammikuuta 2004 osoitti edellä mainitussa kirjeessä kantelijan huomautukset hallintoneuvostolle.

2.4 Päätöksessään, joka annettiin kantelijalle tiedoksi 5. maaliskuuta 2004, hallintoneuvosto totesi, että kantelijan väitteet koskivat suhteellisen vähäisiä tapauksia, joita yleensä esiintyy useimmissa hallinnollisissa järjestelmissä "ilman, että niitä välttämättä pidettäisiin epäkohtina ". Se totesi, että oli selvää, että monet väitteisiin johtaneet tapaukset perustuivat väärinkäsityksiin, jotka liittyivät joko viestintään tai tehtävien ja vastuiden erilaiseen ymmärtämiseen, ja että johtaja oli selittänyt muut kyseessä olevat tapaukset asianmukaisesti, jotta lisätutkimuksia ei tarvittu. Näiden seikkojen perusteella hallintoneuvosto päätti olla aloittamatta kurinpitomenettelyä EUSK:n johtajaa vastaan.

2.5 Koska päätös kurinpitomenettelyn aloittamisesta on asianomaisen yhteisön toimielimen tai elimen nimittävällä viranomaisella (4) eikä oikeusasiamies voi korvata sitä, oikeusasiamiehen suorittama tällaisen päätöksen perustana olevien toteamusten valvonta rajoittuu sen arvioimiseen, onko näissä toteamuksissa ilmeisiä arviointivirheitä. Oikeusasiamiehen katsaus EUSK:n hallintoneuvoston tässä tapauksessa tekemiin havaintoihin on vastaavasti rajallinen.

2.6 Oikeusasiamies katsoo, ettei hänelle ole toimitettu mitään näyttöä, jonka perusteella hän voisi päätellä, että EUSK:n hallintoneuvoston havaintoihin liittyisi ilmeisiä arviointivirheitä. Oikeusasiamies ei näin ollen voi todeta hallinnollista epäkohtaa asian tämän näkökohdan osalta.

3 Väite, jonka mukaan kantelija ei voinut esittää huomautuksia

3.1 Lisätutkimuksissa oikeusasiamies pyysi EUSK:ta antamaan lausunnon kantelijan väitteestä, jonka mukaan hän ei ollut saanut kommentoida EUSK:n johtajan lopullista lausumaa.

3.2 EUSK toisti lausunnossaan, että kantelijan 5. tammikuuta 2004 tekemän kantelun oli katsottu sisältävän vaatimuksen kurinpitomenettelyn aloittamisesta EUSK:n johtajaa vastaan (eli ei kantelijaa itseään vastaan). Koska kurinpitomenettelyt voivat vaarantaa henkilön koskemattomuuden ja sosiaalisen aseman, ne ovat luottamuksellisia. Tuolloin voimassa olleiden henkilöstösääntöjen liitteessä II olevassa 6 artiklassa säädettiin nimenomaisesti tästä salassapitovelvollisuudesta. EUSK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja selitti 15 päivänä kesäkuuta 2004 päivätyssä kirjeessään EUSK:n johtajalle yksityiskohtaisesti, miten kantelua koskeva tutkimus oli suoritettu. Puheenjohtaja varmisti tiivistetysti, että molemmat osapuolet olivat saaneet tutustua toistensa väitteisiin ja huomautuksiin menettelyn kaikissa vaiheissa.

3.3 Oikeusasiamies ei saanut kantelijalta huomautuksia EUSK:n lausunnosta.

3.4 EUSK:lle lausuntoa varten esitetty väite perustui kantelijan lausuntoon, jonka mukaan "[...] en saanut tilaisuutta nähdä tai kommentoida johtajan vastausta ennen kuin [...] komitea päätti asian käsittelyn ".

3.5 EUSK:n lausuntoon sisältyvien tietojen mukaan kurinpitokomiteaa ei kutsuttu koolle vastauksena kantelijan 5. tammikuuta 2004 EUSK:n hallintoneuvostolle tekemään kanteluun. EUSK:n mainitsemaa salassapitosääntöä ei näin ollen voida soveltaa käsiteltävän asian tosiseikkoihin, jotka koskevat kurinpitolautakunnan koolle kutsumista koskevan vaatimuksen alustavaa tutkintaa.

3.6 Lisäksi EUSK:n hallintoneuvoston puheenjohtajan 15. kesäkuuta 2004 päivätty kirje EUSK:n johtajalle sisälsi selonteon kantelijan vaatimuksen tutkimiseksi käytetyistä menettelyistä ja työmenetelmistä. Puheenjohtaja selitti, että ”[b]oth-puolueille annettiin mahdollisuus tutustua toistensa väitteisiin ja huomautuksiin prosessin kaikissa vaiheissa, ja molempia pyydettiin toimittamaan huomautuksensa ja vastauksensa johtokunnalle. Tietosuojaneuvosto otti kaikki todisteet huomioon ja teki lopullisen päätöksen vasta, kun se oli vakuuttunut siitä, että kaikki todisteet oli esitetty ja otettu huomioon.”

3.7 Oikeusasiamies toteaa, että asianomaisella toimielimellä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se tutkii käsiteltävänä olevan pyynnön tyypin, edellyttäen, että sillä on velvollisuus tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki yksittäistapauksen kannalta merkitykselliset seikat (5). Tässä tapauksessa tämä velvollisuus merkitsi, kuten hallintoneuvosto itse ehdotti edellä mainitussa 15 päivänä kesäkuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, että kantelijalle annettaisiin mahdollisuus tutustua johtajan väitteisiin ja huomautuksiin menettelyn kaikissa vaiheissa ja häntä kehotettaisiin esittämään huomautuksia. Tämän velvollisuuden noudattamiseksi olisi siis ollut tarpeen toimittaa kantelijalle johtajan lausunto hänen väitteistään ennen tutkimuksen päättämistä. Oikeusasiamies ei ole saanut mitään konkreettista näyttöä, joka kumoaisi kantelijan tosiasiaväitteen, jonka mukaan näin ei ole tehty.

3.8 Edellä esitetyn perusteella vaikuttaa siltä, että kantelijalle ei annettu mahdollisuutta kommentoida johtajan lausuntoja hänen väitteistään ennen tutkimuksen päättämistä, mikä merkitsi hallinnollista epäkohtaa. Jäljempänä esitetään kriittinen huomautus.

4 Eturistiriitaa koskeva väite

4.1 Kantelija väitti, että oli ollut eturistiriita siinä, että yksi hänen kanteluaan EUSK:n johtokunnan puolesta tutkivan tutkintakomitean jäsen S. oli hakenut kantelijan virkaa EUSK:ssa.

4.2 EUSK vahvisti lausunnossaan, että asianomainen virkamies oli ollut kantelijan 5.1.2004 tekemää kantelua tutkivan toimeenpanevan komitean jäsen. S. ei kuitenkaan ollut osallistunut tiedonhankintamatkalle. Tutkimus- ja verkostoyksikön päällikön virkaa koskevassa palvelukseenottomenettelyssä valintalautakunta, johon kuului myös ulkopuolinen jäsen, ehdotti 3.5.2004 muun henkilön kuin S:n palvelukseen ottamista. Hän ei ollut saanut riittävästi pisteitä varallaololuetteloon pääsemiseksi, joten hänelle ei tarjottu kyseistä virkaa. Näin ollen hän ei ole mitenkään hyötynyt kyseessä olevan kurinpitomenettelyn tuloksesta. Lisäksi kantelija oli itse päättänyt olla pyytämättä henkilöstösopimuksensa uusimista ennen kuin hän pyysi kurinpitolautakunnan koollekutsumista. Näin ollen S:llä ei ollut mitään roolia kantelijan päätöksessä olla pyytämättä henkilöstösopimuksensa uusimista.

4.3 Oikeusasiamies ei saanut kantelijalta huomautuksia.

4.4 Edellä esitetystä seuraa, että EUSK ei ole kiistänyt sitä, että kantelijan virkaa hakenut S. oli myös tutkintakomitean jäsen tutkiessaan kantelijan 5. tammikuuta 2004 EUSK:n hallintoneuvostolle tekemää kantelua. EUSK on kuitenkin lähinnä väittänyt, että koska asianomainen virkamies ei saanut konkreettista etua tutkintakomitean jäsenyydestään, eturistiriitaa ei ollut.

4.5 Oikeusasiamies muistuttaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdassa määrätään, että "jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa". Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yhteisön oikeusjärjestyksessä taattujen oikeuksien kunnioittamiseen hallinnollisissa menettelyissä kuuluu erityisesti toimivaltaisen toimielimen velvollisuus tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki yksittäistapauksen kannalta merkitykselliset seikat (6). Oikeusasiamies katsoo, että hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että yhteisön toimielimet ja henkilöstö eivät ainoastaan toimi puolueettomasti vaan myös osoittavat puolueettomuutensa välttämällä toimia, jotka voisivat kohtuudella kyseenalaistaa niiden puolueettomuuden (7). Nyt käsiteltävän kaltaisessa tapauksessa tämä merkitsee sitä, että henkilön, jonka puolueettomuus voidaan kohtuudella kyseenalaistaa, osallistumista tutkintakomiteaan on pidettävä kyseessä olevan hallinnollisen menettelyn oikeudenmukaisuuden loukkaamisena ja siten hallinnollisen epäkohdan ilmenemisenä.

4.6 Oikeusasiamies toteaa, että EUSK:n johtajan olisi lopulta pitänyt tehdä päätös S:n valinnasta kyseiseen toimeen. Kantelijan 5. tammikuuta 2004 tekemä valitus oli ymmärretty johtajaa vastaan tehdyksi valitukseksi. Näin ollen S osallistui tosiasiallisesti kiusaamista ja hallinnollista epäkohtaa koskevan kantelun tutkimiseen sellaista henkilöä vastaan, jonka olisi mahdollisesti harkittava, olisiko hänet otettava palvelukseen kyseisenä ajankohtana toteutettavan palvelukseenottomenettelyn jälkeen. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies katsoo, että S:n puolueettomuus voitiin kohtuudella kyseenalaistaa ja että näin ollen hänen osallistumisensa tutkintakomiteaan heikensi menettelyn oikeudenmukaisuutta. Kyseessä oli hallinnollinen epäkohta, ja oikeusasiamies esittää kriittisen huomautuksen jäljempänä.

Päätelmä

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (EUMC) ei ole syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan kantelijan väitteiden osalta, jotka koskevat kiusaamista, ohittamista ja tietojen puutetta.

Kantelijan väitteistä, joiden mukaan a) hän ei ollut saanut kommentoida EUSK:n johtajan lopullista lausumaa ja b) eräs hänen tapaustaan EUSK:n hallintoneuvoston puolesta tutkivan tutkintakomitean jäsen oli hakenut tehtäväänsä EUSK:ssa, on esitettävä seuraavat kriittiset huomautukset:

1. Edellä 3 kohdassa esitettyjen havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että kantelijalle ei annettu tilaisuutta kommentoida johtajan lausuntoja hänen väitteistään ennen kyseisen tutkimuksen päättämistä, mikä merkitsi hallinnollista epäkohtaa.
2. Mitä tulee väitteeseen eturistiriidasta, joka liittyy siihen, että tutkintakomitean jäsen S. oli hakenut kantelijan virkaa, oikeusasiamies toteaa, että EUSK:n johtajan olisi lopulta pitänyt tehdä päätös siitä, valitaanko S kyseiseen virkaan. Kantelijan 5. tammikuuta 2004 tekemä valitus oli ymmärretty johtajaa vastaan tehdyksi valitukseksi. Näin ollen S osallistui tosiasiallisesti kiusaamista ja hallinnollista epäkohtaa koskevan kantelun tutkimiseen sellaista henkilöä vastaan, jonka olisi mahdollisesti harkittava, olisiko hänet otettava palvelukseen kyseisenä ajankohtana toteutettavan palvelukseenottomenettelyn jälkeen. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies katsoo, että S:n puolueettomuus voitiin kohtuudella kyseenalaistaa ja että näin ollen hänen osallistumisensa tutkintakomiteaan heikensi menettelyn oikeudenmukaisuutta. Kyseessä oli hallinnollinen epäkohta.

Päätöksestä tiedotetaan myös Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

1) ”Oikeusasiamiehelle ei saa tehdä kantelua, joka koskee yhteisön toimielinten ja elinten sekä niiden virkamiesten ja muun henkilöstön välisiä työsuhteita, ellei asianomainen henkilö ole käyttänyt kaikkia mahdollisuuksia esittää sisäisiä hallinnollisia pyyntöjä ja kanteluja, erityisesti henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä (...)” (Euroopan parlamentin päätös 94/262, tehty 9 päivänä maaliskuuta 1994, oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista, EYVL L 113, s. 15).

(2) Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 1997, L 151, s. 1.

(3) ”Oikeusasiamiehelle ei saa tehdä kantelua, joka koskee yhteisön toimielinten ja elinten sekä niiden virkamiesten ja muun henkilöstön välisiä työsuhteita, ellei asianomainen ole käyttänyt kaikkia mahdollisuuksia esittää sisäisiä hallinnollisia pyyntöjä ja valituksia, erityisesti henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä (...)” (Euroopan parlamentin päätös 94/262, tehty 9 päivänä maaliskuuta 1994, oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista, EYVL 1994, L 113, s. 15).

(4) Ks. asia T-242/97 Z. v. Euroopan parlamentti, Kok. H. 1999, s. IA-77; II-401, 19 kohta.

(5) Asia C-269/90, Technische Universität München v. Hauptzollamt München-Mitte, Kok. 1991, s. I-5469, 14 kohta.

(6) Asia C-269/90, Technische Universität München v. Hauptzollamt München-Mitte, Kok. 1991, s. I-5469, 14 kohta.

(7) Euroopan oikeusasiamiehen päätös kantelusta 751/2000/(BB)IJH, siinä mainitun suositusluonnoksen 4 kohta.