- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Euroopan oikeusasiamiehen päätös kantelusta 2088/2003/MHZ Euroopan komissiota vastaan
Päätös
Kanteluasia 2088/2003/MHZ - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Maanantaina | 17 marraskuuta 2003 - Päätökset, pvm Keskiviikkona | 19 tammikuuta 2005
Strasbourg, 19. tammikuuta 2005
Hyvä herra X.
Vastaanotin 23. lokakuuta 2003 kantelunne Euroopan komissiota vastaan sen väitetystä kirjeisiin vastaamatta jättämisestä ja asiakirja-aineiston käsittelystä.
Toimitin kantelunne komissiolle 17. marraskuuta 2003. Komissio lähetti 19. helmikuuta 2004 lausuntonsa, jonka toimitin Teille yhdessä huomautuspyynnön kanssa.
Toimititte 18. maaliskuuta 2004 huomautuksensa liitteineen.
Lähetitte 2.5.2004 jäljennökset asiakirjoista, jotka koskivat yrityksenne tilannetta kansallisessa tuomioistuimessa käydyssä menettelyssä ja jotka eivät näyttäneet liittyvän kanteluunne.
Pyynnöstänne kantelunne on käsitelty luottamuksellisesti.
Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.
Pahoittelen, että kantelunne käsittely on kestänyt kauan.
KILPAILUKYKY
Kantelija näyttää olevan luxemburgilaisen yksityisen televiestintäyrityksen Y:n kirjanpitokonsultti.
Kantelijan mukaan merkitykselliset tosiseikat olivat seuraavat.
Y:n johtaja teki vuonna 2001 komission kilpailun pääosastolle kantelun Luxemburgin julkisen verkon operaattoria EPT:tä vastaan siitä, että tämä oli kieltäytynyt antamasta yritykselleen käyttöoikeutta sen tilaajayhteyksiin. Y:n johtaja otti asiaan yhteyttä komission kilpailun pääosastoon joulukuussa 2001 ja 15. tammikuuta 2002 ja Y:n asianajaja 25. tammikuuta 2002.
Kantelija otti ensimmäisen kerran yhteyttä komissioon 4 päivänä helmikuuta 2003. Hän lähetti komissiolle muita kirjeitä 9. ja 17. helmikuuta 2003 sekä 14. huhtikuuta 2003. Komissio ei vastannut hänen kirjeisiinsä eikä lähettänyt vastaanottoilmoituksia.
Kantelija viittasi 9. ja 17. helmikuuta 2003 komissiolle osoittamissaan kirjeissä sopimattomina pitämiinsä kaupallisiin menettelyihin Luxemburgin televiestintäalalla. Hän ilmoitti 14.4.2003 päivätyssä kirjeessään komissiolle, että EPT oli maaliskuussa 2003 estänyt Y:ltä pääsyn tilaajayhteyksiinsä.
Kantelijan mukaan Y:n johtaja ja tämän asianajaja olivat yhteydessä komissioon. Y:n johtajalle 13 päivänä joulukuuta 2002 lähetetyssä sähköpostiviestissä komissio totesi, että asiasta vastaavalla komission virkamiehellä ei ollut vuoden aikana aikaa käsitellä Y:n tapausta ja että eräs sihteeri oli kadottanut asiaa koskevan asiakirjan.
Kantelija kirjoitti 1 päivänä kesäkuuta 2003 komission puheenjohtajalle Y:n ongelmista ja sai 23 päivänä kesäkuuta 2003 vastauksen, jonka yksikönpäällikkö oli allekirjoittanut puheenjohtajan puolesta. Kirjeessään komissio ilmoitti kantelijalle, että sen Y:n kantelua koskevat tutkimukset olivat käynnissä, mutta se ei pitänyt kantelijaa sen keskustelukumppanina tässä tapauksessa, koska kantelun toimitti komissiolle joku muu (Y:n johtaja). Kantelija vastasi tähän kirjeeseen 30. kesäkuuta 2003, mutta ei saanut vastausta.
Kantelija teki 19. lokakuuta 2003 kantelun oikeusasiamiehelle ja liitti kanteluunsa useita liitteitä (jäljennökset komission kanssa käydystä kirjeenvaihdosta ja Y:n taloudelliseen ja oikeudelliseen tilanteeseen liittyvät asiakirjat).
Hän väitti, että komissio ei vastannut useisiin Y:n asiaa koskeviin kirjeisiin eikä ilmoittanut vastaanottaneensa niitä (nimittäin Y:n johtajan 15 päivänä tammikuuta 2002 päivätty kirje, Y:n johtajan asianajajan 25 päivänä tammikuuta 2002 päivätty kirje sekä kantelijan 4, 9 ja 17 päivänä helmikuuta 2003, 14 päivänä huhtikuuta 2003 ja 30 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyt kirjeet).
Hän väitti myös, että komissio myönsi 13.12.2002 päivätyssä sähköpostiviestissään, ettei se ollut tutkinut Y:n kantelua vuoteen, ja perusteli tätä viivästystä vetoamalla siihen, ettei sillä ollut aikaa ja että asiakirja-aineistoon sisältyvä asiakirja oli kadonnut.
Lopuksi hän väitti, että komissio ei tarkistanut (Y:n komissiolle tekemän kantelun perusteella) EPT:n väitettä, jonka mukaan Y:n yhteys katkesi, koska Y ei ollut maksanut laskujaan.
Kantelija lähetti 2. toukokuuta 2004 oikeusasiamiehelle jäljennökset asiakirjoista, jotka eivät näyttäneet liittyvän kanteluun, koska ne koskivat Y:n taloudellista tilannetta ja tilaajayhteyksien käyttöoikeutta koskevia menettelyjä kansallisessa tuomioistuimessa.
KYSYMYS
Komission lausuntoKomission lähettämä lausunto voidaan tiivistää seuraavasti.
Komissio vastaanotti 25.4.2001 kantelun, joka koski Luxemburgin yleisen kiinteän puhelinverkon teleoperaattorin EPT:n kieltäytymistä antamasta Y:lle tilaajayhteyksiään. Kantelun teki Y:n johtaja, ja se rekisteröitiin viitenumerolla COMP 38136.
Tämän päivämäärän jälkeen komissio on vaihtanut säännöllisesti kirjeenvaihtoa niiden osapuolten kanssa, joita asia koskee: Y:n (viisi lähetettyä ja 12 vastaanotettua tiedonantoa 25 päivän huhtikuuta 2001 ja 25 päivän kesäkuuta 2003 välisenä aikana) ja EPT:n johtaja. Komission yksiköt matkustivat myös Luxemburgiin tarkistaakseen tapauksen olosuhteet.
Kantelun tutkinnan yhteydessä komissio alkoi 4. helmikuuta 2003 vastaanottaa kantelun tekijältä, joka komission mukaan oli ilmeisesti Y:n johtajan sukulainen. Komissio vastaanotti viisi tiedonantoa: 4, 9 ja 17 päivänä helmikuuta 2003 ja 14 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyt faksit sekä 1 päivänä kesäkuuta 2003 päivätty kirje Prodille.
Komissio vastasi kantelijalle 23 päivänä kesäkuuta 2003. Tässä kirjeessä komissio kiitti kantelijaa kirjeenvaihdosta. Se ei kuitenkaan ymmärtänyt, missä ominaisuudessa hän puuttui asiaan, koska kyseiseen päivämäärään mennessä komission virallinen yhteydenotto näytti olleen Y:n johtaja. Komissio ilmoitti tässä kirjeessä myös, että kantelun tutkinta oli keskeytetty, koska komissio ei ollut saanut vastausta tähän lisätietopyyntöön, jonka se oli lähettänyt Y:n johtajalle 1.4.2003 (ja josta oli lähetetty jäljennös Y:n asianajajalle 25.6.2003).
Kantelija lähetti vastauksen komissiolle 30 päivänä kesäkuuta 2003. Hän ilmoitti kirjeessään puuttuvansa Y:n tapaukseen virkavalansa vuoksi (ilmoittavansa viranomaisille tiedossaan olevista rangaistavista teoista). Hän huomautti myös, että oli mahdollista ottaa yhteyttä Y:n johtajan asianajajaan.
Oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa komissio väitti, että sen 23. kesäkuuta 2003 päivätty kirje oli vastaus kaikkiin kantelijan aiemmin (4. helmikuuta 2003 ja 1. kesäkuuta 2003 välisenä aikana) lähettämiin tiedonantoihin.
Komissio katsoi myös, että kantelijan 4, 10 ja 17 päivänä helmikuuta sekä 14 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyissä tiedonannoissa ei vaadittu yksilöllistä ja erityistä vastausta seuraavista syistä:
Kantelijan 4 päivänä helmikuuta 2003 päivätty faksi oli vastaus komission 13 päivänä joulukuuta 2002 päivättyyn sähköpostiviestiin, joten se liitettiin Y:n kantelun asiakirja-aineistoon. Hänen 9.2.2003 lähettämänsä faksi oli pyyntö saada M. Buiguesin ja M. Montin osoite, eikä vastausta tarvittu, koska Y:n johtaja tiesi pyydetyt osoitteet ja ne olivat saatavilla komission verkkosivustolla ja komission Luxemburgissa sijaitsevan toimiston kautta. Kantelija pyysi 17 päivänä helmikuuta 2003 päivätyssä faksissa komissiota ottamaan huomioon hänen toimittamansa asiakirjat ja sisällyttämään ne komissiolle toimitettuun Y-kantelun asiakirja-aineistoon. Kantelija lähetti 14 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyllä faksilla Luxemburgin televiestintämarkkinoiden avaamista koskevan lehtiartikkelin ja lyhyen johdantokirjeen. Komissio ilmoitti, ettei se vastannut tähän faksiin, koska se oli 1 päivänä huhtikuuta 2003 ottanut Y:hen yhteyttä saadakseen tietoja kantelijan aiemmin toimittamien asiakirjojen perusteella. Komissio katsoi myös, ettei tähän kirjeeseen ollut tarpeen vastata erikseen, koska se oli jo alkanut valmistella monimutkaista vastausta kaikkiin kantelijan aiemmin lähettämiin neljään kirjeeseen (4., 9. ja 17. helmikuuta sekä 14. huhtikuuta 2003 päivätyt kirjeet).
Mitä tulee kantelijan 30 päivänä kesäkuuta 2003 päivättyyn kirjeeseen, jossa kantelija selvensi, miksi hän puuttui asiaan Y, ja muun muassa antoi Y:n johtajan asianajajan yhteystiedot, komissio toteaa ottaneensa tämän kirjeen asianmukaisesti huomioon. Komissio huomautti myös, että tämä kirje sisälsi seikkoja, joihin komissio oli jo viitannut kantelijalle osoittamassaan 23 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyssä kirjeessä. Komissio lisäsi myös, että Y:n kantelun osalta toimivaltainen henkilö oli Y:n johtaja ja että komissio oli odottanut Y:n vastausta voidakseen jatkaa kanteluaan koskevia tutkimuksiaan.
Komissio totesi myös, että toisin kuin kantelija väitti, se oli lähettänyt jäljennöksen Y:n johtajalle osoittamastaan kirjeestä tämän asianajajalle ja liittänyt tämän ilmoituksen tueksi vastaanottoilmoituksen.
Y:n johtajan kanssa käydystä kirjeenvaihdosta komissio totesi, että se oli lähettänyt hänelle 1.4.2003 lisätietopyynnön (ja 25.6.2003 jäljennöksen hänen asianajajalleen) ja että lausuntoon ei ollut vielä saatu vastausta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että komissio katsoi käsitelleensä kantelijan ja Y:n johtajan tiedonannot asianmukaisesti.
Komissio totesi myös, että sen käytännön mukaan silloin, kun on kyse asioista, jotka edellyttävät laajaa kirjeenvaihtoa, komissiolle "alavirtaan" (yksi toisensa jälkeen) lähetetyt asiakirjat tallennetaan monimutkaista analyysia varten. Komissio ilmoitti kuitenkin lähettävänsä vastaanottoilmoituksen ja/tai aineellisen vastauksen jokaiseen vastaanottamaansa sähköiseen viestintään, kirjeeseen tai faksiin.
Lopuksi komissio selitti, että sen lausunto, jonka mukaan asian käsittely keskeytettiin vuodeksi ajanpuutteen vuoksi, oli merkityksellinen vain vuoden 2002 osalta, jolloin sen oli annettava etusija Deutsche Telecomia ja Wanadooa koskeville asioille. Tässä yhteydessä komissio totesi, että eurooppalaisten tuomioistuinten oikeuskäytännön (asia T-24/90 (1991), 77 kohta) mukaan sen toiminta oli yhteisön oikeuden mukaista.
Siltä osin kuin on kyse komission samassa kirjeenvaihdossa kantelijan kanssa antamasta lausunnosta, jonka mukaan sihteeri oli kadottanut asiakirjan, komissio myönsi hallinnollisen virheensä ja esitti, että kyseinen asiakirja löydettiin hyvin pian tämän kirjeenvaihdon jälkeen. Komissio korosti toimineensa rehellisesti suhteissaan kantelijaan.
Komissio katsoi lausunnossaan, että kantelija väitti virheellisesti, että komissio ei ollut tarkistanut EPT:n väitettä Y-laskuista (että laskuja ei maksettu, minkä vuoksi yhteys katkaistiin). Tässä yhteydessä komissio huomautti ilmoittaneensa kantelijalle 23 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyssä kirjeessään, että sen tietojen mukaan Y:n yhteyden katkaiseminen johtui maksamattomia maksuja koskevasta kaupallisesta riita-asiasta ja että asiaa käsiteltiin huolellisesti kansallisessa tuomioistuimessa. Näin ollen komissio ei havainnut, että yhteisön etu edellyttäisi toimia tutkimuksen tässä vaiheessa. Kantelijan esittämä kysymys voidaan kuitenkin tulevaisuudessa liittää Y-asiaan vakuuttavien ja nimenomaisten perustelujen perusteella.
Komissio on liittänyt lausuntoonsa useita liitteitä, muun muassa jäljennökset kaikista lausunnossa mainituista tiedonannoista (itseltään, kantelijalta ja Y:n johtajalta sekä 25.6.2004 päivätyn komission faksin vastaanottotodistus).
Kantelijan huomautuksetYhteenvetona voidaan todeta, että kantelija ei ollut samaa mieltä kanteluaan koskevista komission huomautuksista.
PÄÄTÖS
1 Väitetty kirjeisiin vastaamatta jättäminen1.1 Kantelija väittää, että komissio ei ole vastannut useisiin Y:n asiaa koskeviin kirjeisiin eikä ilmoittanut vastaanottaneensa niitä (nimittäin Y:n johtajan 15. tammikuuta 2002 päivätty kirje, Y:n johtajan asianajajan 25. tammikuuta 2002 päivätty kirje sekä kantelijan 4., 9. ja 17. helmikuuta 2003, 14. huhtikuuta 2003 ja 30. kesäkuuta 2003 päivätyt kirjeet).
1.2 Komissio ilmoittaa lähettävänsä vastaanottoilmoituksen ja/tai aineellisen vastauksen jokaiseen vastaanottamaansa sähköiseen viestintään, kirjeeseen tai faksiin.
Komissio toteaa katsoneensa, että kantelijan 4., 9., 17. ja 14. huhtikuuta 2003 päivätyissä kirjeissä ei niiden sisällön vuoksi vaadittu yksilöllistä ja täsmällistä vastausta. Komissio väittää myös, että sen kantelijalle 23 päivänä kesäkuuta 2003 lähettämä kirje on vastaus kaikkiin kantelijan aiemmin (4 päivän helmikuuta 2003 ja 1 päivän kesäkuuta 2003 välisenä aikana) lähettämiin tiedonantoihin. Komissio toteaa myös, että se pani "asianmukaisesti merkille" kantelijan 30 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyn kirjeen ja että tämä kirje sisälsi seikkoja, joihin komissio oli jo viitannut kantelijalle 23 päivänä kesäkuuta 2003 lähettämässään kirjeessä.
Lopuksi komissio tuo esiin huolensa siitä, missä ominaisuudessa kantelija puuttui asiaan Y, koska komission virallinen yhteydenpito tässä tapauksessa oli toinen henkilö.
1.3 Oikeusasiamies toteaa, että komission yleinen lausuma, jonka mukaan se lähettää vastaanottoilmoituksen ja/tai sisällöllisen vastauksen jokaiseen vastaanottamaansa sähköiseen viestintään, kirjeeseen tai faksiin, on komission omien hyvän hallintotavan sääntöjen mukainen (1). Komission käytännesääntöjen mukaan vastaus komissiolle osoitettuun kirjeeseen on lähetettävä viidentoista työpäivän kuluessa siitä, kun asiasta vastaava komission yksikkö on vastaanottanut kirjeen. Jos vastausta ei voida lähettää edellä mainitussa määräajassa, on lähetettävä määräaikainen vastaus, jossa ilmoitetaan päivämäärä, johon mennessä vastaanottaja voi odottaa saavansa vastauksen.
1.4 Mitä tulee Y:n johtajan 15. tammikuuta 2002 päivättyyn kirjeeseen ja johtajan asianajajan 25. tammikuuta 2002 päivättyyn kirjeeseen, oikeusasiamies ei käytettävissä olevien tietojen perusteella voi todeta, onko komissio myöntänyt nämä kirjeet ja/tai vastannut niihin ajoissa.
1.5 Kantelijan 4., 9. ja 17. helmikuuta sekä 14. huhtikuuta 2003 päivätyistä kirjeistä oikeusasiamies toteaa ensinnäkin, että kantelijan komissiolle osoittama asema ei vaikuta merkitykselliseltä kansalaisten kirjeisiin vastaamista koskevan velvollisuuden kannalta.
1.6 Oikeusasiamies toteaa komission selittäneen, että kantelijan 4. helmikuuta 2003 lähettämä faksi oli itse vastaus komission 13. joulukuuta 2002 päivättyyn sähköpostiviestiin. Oikeusasiamies katsoo, että komission näkemys, jonka mukaan faksi ei näin ollen edellyttänyt yksilöllistä vastausta, vaikuttaa kohtuulliselta. Oikeusasiamies panee kuitenkin yllättyneenä merkille komission näkemyksen, jonka mukaan ei ollut tarpeen vastata kantelijan 9. helmikuuta 2003 päivättyyn pyyntöön saada M. Buiguesin ja M. Montin osoite sillä perusteella, että Y:n johtaja tiesi pyydetyt osoitteet ja ne olivat saatavilla komission verkkosivustolla ja komission Luxemburgissa sijaitsevan toimiston kautta.
1.7 Oikeusasiamies toteaa myös, että vaikka komissio totesi lausunnossaan, että sen 23. kesäkuuta 2003 päivätty kirje kantelijalle oli vastaus kantelijan 4., 9. ja 17. helmikuuta 2003 sekä 14. huhtikuuta 2003 päivättyihin kirjeisiin, komission 23. kesäkuuta 2003 päivätyssä kirjeessä viitataan ainoastaan kantelijan 4. kesäkuuta 2003 lähettämään sähköpostiviestiin (oikeusasiamies ymmärtää: "1. kesäkuuta 2003"), eikä siinä mainita kantelijan aiempaa kirjeenvaihtoa. Oikeusasiamies ei näin ollen ymmärrä, miten komission 23.6.2003 päivättyä kirjettä voidaan pitää vastauksena aiempaan kirjeenvaihtoon.
1.8 Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että komissio ei ole johdonmukaisesti soveltanut omia hyvän hallintotavan sääntöjään käsitellessään kantelijan kirjeenvaihtoa. Kyseessä oli hallinnollinen epäkohta. Tämän vuoksi kantelun tästä näkökohdasta esitetään kriittinen huomautus.
2 Y-asian käsittely komissiossa2.1 Kantelija väittää, että komissio myönsi 13. joulukuuta 2002 päivätyssä sähköpostiviestissään, ettei se ollut tutkinut Y:n kantelua yhteen vuoteen, ja perusteli tätä viivästystä vetoamalla siihen, ettei sillä ollut aikaa ja että asiakirja-aineistoon sisältyvä asiakirja oli kadonnut.
2.2 Komissio selittää, että sen lausunto, jonka mukaan asian käsittely keskeytettiin yhdeksi vuodeksi ajanpuutteen vuoksi, oli voimassa ainoastaan vuonna 2002, jolloin sen oli annettava etusija Deutsche Telecom- ja Wanadoo-tapauksille. Tässä yhteydessä komissio toteaa, että eurooppalaisten tuomioistuinten oikeuskäytännön (asia T-24/90 (1991), 77 kohta) mukaan sen toiminta oli yhteisön oikeuden mukaista.
Komissio myöntää, että Y-asiakirjassa on hallinnollinen virhe, joka on väliaikaisesti kadonnut. Komissio huomauttaa toimineensa rehellisesti suhteissaan kantelijaan.
2.3 Oikeusasiamies muistuttaa, että komission lainaamassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiossa (2) tuomioistuin totesi, että se, että komissio soveltaa eriasteista etusijaa sen käsiteltäväksi saatettuihin kilpailuasioita koskeviin asioihin, on sopusoinnussa sille yhteisön oikeudessa asetettujen velvoitteiden kanssa. Oikeusasiamies on tarkastellut huolellisesti komission 13. joulukuuta 2002 päivättyä sähköpostiviestiä ja toteaa, että siinä todetaan, että ”Y:n asiakirja-aineistosta vastaavalla virkamiehellä on ollut vuoden ajan erittäin kiire kahdessa erittäin tärkeässä asiakirja-aineistossa, eikä hänellä ole ollut aikaa keskittyä Y:n asiakirja-aineistoon”. Oikeusasiamies katsoo, että sähköpostiviestin sanamuoto on valitettava, koska se on avoin erilaisille tulkinnoille, jotka eivät kaikki olisi hyvän hallinnon periaatteiden mukaisia. Oikeusasiamies ei kuitenkaan katso, että kyseinen sähköpostiviesti yksinään riittäisi osoittamaan, että komissio ei ole noudattanut velvoitteitaan käsitellessään kantelua kilpailun alalla.
2.4 Oikeusasiamies pitää myös valitettavana, että komissio menetti väliaikaisesti asiakirjan. Oikeusasiamies toteaa kuitenkin, että komissio selitti tilanteen kantelijalle nopeasti ja rehellisesti ja että asiakirja löytyi pian uudelleen. Näin ollen komissio ryhtyi tarvittaviin toimiin korjatakseen tapahtuneen hallinnollisen virheen.
2.5 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että kantelun tämän näkökohdan osalta ei tarvita lisätutkimuksia.
3 Väite, jonka mukaan asian tiettyä näkökohtaa ei ole käsitelty3.1 Kantelija väittää, että komissio ei tarkistanut (Y:n komissiolle tekemän kantelun perusteella) Luxemburgin julkisen verkon operaattorin (EPT) väitettä, jonka mukaan Y:n yhteys katkaistiin, koska Y ei ollut maksanut laskujaan.
3.2 Komissio toteaa ilmoittaneensa kantelijalle 23. kesäkuuta 2003 päivätyssä kirjeessään, että Y:n yhteyden katkaiseminen johtui maksamattomia maksuja koskevasta kaupallisesta riita-asiasta ja että asiaa käsitellään huolellisesti kansallisessa tuomioistuimessa. Sen vuoksi komissio katsoo, että tällä hetkellä ei ole yhteisön edun mukaista toimia. Kantelijan esittämä kysymys voitaisiin kuitenkin tulevaisuudessa liittää Y-asiaan vakuuttavien ja nimenomaisten perustelujen perusteella.
Komissio huomauttaa myös, että sen Y:n tekemää kantelua koskevaa tutkimusta ei ole päätetty ja että se odottaa Y:n vastausta lisätietopyyntöön.
3.3 Oikeusasiamies pitää hyödyllisenä aloittaa komission kannan arviointi toteamalla, että hänen käsityksensä komission ja kansallisen tuomioistuimen rooleista käsiteltävässä asiassa on seuraava: komissio käsittelee asiaa yhteisön oikeuden mukaisten mahdollisten sopimattomien kaupallisten menettelyjen osalta, kun taas kansallinen tuomioistuin käsittelee kansallisen oikeuden mukaista siviilioikeudellisia velvoitteita koskevaa kauppaoikeudellista riita-asiaa.
Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että tämän asian Y erityisen näkökohdan osalta komissiolle esitetty kysymys ja kysymys, jota kansallinen tuomioistuin käsittelee, näyttävät olevan asiasisällöltään sama.
3.4 Oikeusasiamies muistuttaa tässä yhteydessä EY:n perustamissopimuksen 10 artiklan (entinen 5 artikla) mukaisesta toimielinten ja kansallisten tuomioistuinten välisen vilpittömän yhteistyön periaatteesta, sellaisena kuin se on vahvistettu oikeuskäytännössä (3), ja siitä, että tämä periaate edellyttää, että komissio noudattaa samaa asiaa koskevia kansallisten tuomioistuinten päätöksiä (4).
3.5 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että komission kanta, jonka mukaan tällä hetkellä ei ole yhteisön edun mukaista toimia, vaikuttaa kohtuulliselta. Oikeusasiamies ei näin ollen havaitse hallinnollista epäkohtaa kantelun tämän näkökohdan osalta.
PäätelmäOikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella on tarpeen esittää seuraava kriittinen huomautus:
Oikeusasiamies katsoo, että komissio ei ole johdonmukaisesti soveltanut omia hyvän hallintotavan sääntöjään käsitellessään kantelijan kirjeenvaihtoa. Kyseessä oli hallinnollinen epäkohta.
Koska tämä asian näkökohta koskee tiettyjä menneisyyden tapahtumia, ei ole asianmukaista pyrkiä sovintoratkaisuun asiassa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.
Komission puheenjohtajalle ilmoitetaan tästä päätöksestä.
Vilpittömästi,
P. Nikiforos DIAMANDOUROS
(1) Komission hyvän hallintotavan säännöstö, saatavilla komission verkkosivustolla (http://ec.europa.eu/secretariat_general/code/index_en.htm).
(2) Asia T-24/90, Automec Srl v. komissio, Kok. 1992, s. II-02223.
(3) Ks. asia C-2/88 Zwartveld, yhteisöjen tuomioistuimen määräys (1990) I-03365, 53 kohta.
(4) Ks. asia T-24/90, Automec Srl v. komissio, Kok. 1992, s. II-0223, 87 kohta ja sitä seuraavat kohdat.