Strasbourg, 18. marraskuuta 2004

Hyvä herra I.

Teitte 24. heinäkuuta 2003 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun komissiota vastaan siitä, että teidät suljettiin komission Sofian-edustuston palvelukseenottomenettelyn ulkopuolelle liittymistä edeltävää ja poliittista raportointia varten.

Toimitin kantelun 9.9.2003 komission puheenjohtajalle. Komissio antoi lausuntonsa 11. joulukuuta 2003. Toimitin sen Teille yhdessä 23. tammikuuta 2004 lähettämänne huomautusten esittämistä koskevan pyynnön kanssa.

Yksikköni ottivat 8.10.2004 puhelimitse yhteyttä komission Sofian-edustustoon kyseiseen virkaan liittyvissä asioissa.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista. Pahoittelen, että kantelunne käsittely on kestänyt kauan.

KILPAILUKYKY

Kantelijan mukaan merkitykselliset tosiseikat olivat seuraavat:

Komission Sofian-edustusto julkaisi toukokuussa 2003 verkkosivuillaan avoimen toimen Sofiassa toimivan liittymistä valmistelevan ja poliittisen raportoinnin neuvonantajana. Vain sellaiset ehdokkaat, joilla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus, voivat hakea.

Kantelija, jolla on Ranskan ja Bulgarian kaksoiskansalaisuus ja toimen edellyttämä profiili, jätti hakemuksen 8. toukokuuta 2003. Koska avoimessa toimessa ei ollut tietoja toimen täyttämismenettelystä, kantelija kirjoitti 18 päivänä toukokuuta 2003 ja pyysi selvennyksiä eri kohtiin. Koska hän ei saanut vastausta, hän toisti pyyntönsä 26.5.2003. Kantelija otti myös yhteyttä Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistoon (EPSO) saadakseen lisätietoja palvelukseenottomenettelyistä komission lähetystöissä. EPSO ilmoitti kantelijalle, että edustustot eivät voi järjestää kilpailuja ja että kaikki palvelukseenottomenettelyt hoidetaan EPSOn kautta. Kantelija toteaa, että ilmeisesti Bulgarian edustusto ei ole noudattanut tätä menettelyä.

Komission Sofian-edustusto ilmoitti kantelijalle 27. toukokuuta 2003, että hänen virkahakemuksensa ei ollut tukikelpoinen Ranskan ja Bulgarian kaksoiskansalaisuuden vuoksi. Komission valtuuskunta vetosi 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehtyyn diplomaattisia suhteita koskevaan Wienin yleissopimukseen. Komission lähetystö ilmoitti kantelijalle 28. toukokuuta 2003 käydyssä puhelinkeskustelussa, että komission ulkosuhteiden pääosaston käytäntönä ei koskaan ollut palkata kyseisen valtion kansalaisia lähetystöihin kansallisten viranomaisten mahdollisen painostuksen estämiseksi. Kantelija huomauttaa, että tämä on täysin perusteeton olettama ja että kaksoiskansalaisuus (jäsenvaltion ja Bulgarian kansalaisuus) olisi pikemminkin eduksi toimelle.

Ulkosuhteiden pääosasto vahvisti 3. kesäkuuta 2003, että kantelija ei ollut oikeutettu kyseiseen toimeen kaksoiskansalaisuutensa vuoksi. Samana päivänä kantelija kirjoitti ilmaistakseen olevansa eri mieltä esitetyistä syistä. Koska hän ei saanut vastausta, hän esitti 26. kesäkuuta 2003 uudelleentarkastelupyynnön ulkosuhteiden pääosastolle. Kantelija ei saanut vastausta.

Kantelija teki näin ollen tämän kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle 24. heinäkuuta 2003. Kantelija väittää kantelussaan seuraavaa:

1. Komission Bulgarian-edustuston ja ulkosuhteiden pääosaston noudattama palvelukseenottomenettely ei ollut avoin.

2. Komissio on loukannut syrjintäkiellon periaatetta, kun se on hylännyt kantajan hakemuksen Ranskan ja Bulgarian kaksoiskansalaisuuden ja vuoden 1961 Wienin yleissopimuksen perusteella.

Kantelija vaatii, että lähetystö ottaa hänen virkahakemuksensa huomioon.

KYSYMYS

Komission lausunto

Komissio muistutti asian tosiseikoista. Se totesi, että kantelijan hakemus oli hylätty esivalintavaiheessa Bulgarian kansalaisuuden ja sen vuoksi, että hän asui vakituisesti Bulgariassa. Kuten avointa toimea koskevassa ilmoituksessa mainittiin, avoinna oleva toimi oli tarkoitettu "ALAT"-tehtävävastaavan ("agent local d'assistance administrative et technique") paikalliselle toimihenkilölle. ALAT-virka edellyttää diplomaattisista suhteista 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehdyn Wienin yleissopimuksen 37 artiklan 2 kohdan soveltamista. Tällainen paikallinen toimihenkilö otetaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 79 artiklan mukaisesti palvelukseen sen paikan voimassa olevien sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, jossa toimihenkilö hoitaa tehtäviään. Paikallisen henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet vahvistetaan paikalliseen henkilöstöön sovellettavassa puiteasetuksessa.

ALAT-sopimukset on varattu ehdokkaille, joilla ei ole sen maan kansalaisuutta, jossa he hoitavat tehtäviään, ja jotka eivät asu pysyvästi kyseisessä maassa (Wienin yleissopimuksen 37 artiklan 2 kohta). Näin ollen kantelijan hakemusta ei voitu hyväksyä tällaiseen toimeen sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Väitetystä avoimuuden puutteesta komissio totesi, että EPSOn kantelijalle antamat tiedot olivat pelkkiä selityksiä kilpailujen järjestämisestä yhteisön eri toimielinten puolesta. EPSO siirsi kantelijan pyynnön, joka koski edustustojen virkoihin sovellettavia menettelyjä, toimivaltaisille komission yksiköille.

Komissio myöntää, että edustuston noudattaman valintamenettelyn tiettyjä muodollisia näkökohtia olisi voitu parantaa, kuten avointa virkaa koskevan ilmoituksen selkeyttäminen poissulkemisperusteiden osalta ja muiden kuin valittujen ehdokkaiden osalta tehdyn päätöksen ilmoittaminen.

Kantelijan huomautukset

Toisen väitteensä osalta kantelija viittasi unionin kansalaisuutta koskevaan EY:n perustamissopimuksen 17 artiklaan, joka hänellä on Ranskan kansalaisuutensa perusteella. Tämä on ainoa seikka, joka komission ja sen Bulgarian-edustuston oli otettava huomioon taatakseen ehdokkaan syrjimättömän kohtelun. Lausunnossaan komissio kuitenkin viittasi edelleen kantelijaan Bulgarian kansalaisena. Kantelija huomauttaa myös, että komissio on virheellisesti ilmoittanut hänen asuvan vakituisesti Bulgariassa, kun taas hänen osoitteensa ja asuinpaikkansa on aina ollut Ranskassa.

Kantelija viittaa EY:n perustamissopimuksen 12 artiklaan, jonka mukaan kaikenlainen kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kielletty. Kantelija viittaa erityisesti tuomioistuimen tuomioon, jonka mukaan yhteisön kansalaisuutta olisi sovellettava ensisijaisesti yhteisön oikeutta sovellettaessa, jos jäsenvaltion lainsäädännössä sallitaan kaksoiskansalaisuus (1). Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan pelkästään se, että jäsenvaltion kansalaisella on myös sellaisen kolmannen maan kansalaisuus, jossa hän asuu, mikä ei ole kantelijan asia, ei estä häntä vetoamasta jäsenvaltion kansalaisena kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoon (2).

Käsiteltävänä olevassa asiassa kantelijaa on syrjitty yhteisön kansalaisena. Tätä syrjintää ei voida pitää perusteltuna ja tavoitteeseen nähden oikeasuhteisena. Kantelija hylkäsi erityisesti komission Bulgarian-edustuston selityksen, jonka mukaan käytännön, jonka mukaan kyseisen valtion kansalaisia ei palkata, tarkoituksena oli estää kansallisten viranomaisten mahdollinen painostus. Kantelija huomautti, että komission Bulgarian-edustusto laski bulgarialaiset henkilöstönsä joukkoon.

Kantelija huomautti myös, että ALAT-asema ei sisälly henkilöstösääntöihin eikä Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettaviin palvelussuhteen ehtoihin, joissa molemmissa kielletään syrjintä työhönotossa (27 artikla ja 12 artikla).

Komission Bulgarian-edustusto loukkasi myös hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun yleistä periaatetta, koska kantelija oli täsmälleen samassa tilanteessa kuin muut viranhakijat.

Lopuksi kantelijan on erittäin vaikea ymmärtää, että hänen ehdokkuutensa Ranskan ja Bulgarian kansalaiseksi liittymistä valmistelevan neuvonantajan tehtävään ei ollut kelpoinen, koska tämä tehtävä edellyttää perusteellista bulgarian kielen sekä oikeudellisen ja poliittisen rakenteen tuntemusta. Näin ollen voitaisiin ajatella, että kaksoiskansalaisuus olisi tässä tapauksessa eduksi hakijalle.

Kantelija siis pysytti valituksensa ja toivoi, että asiassa löydettäisiin sovintoratkaisu.

MUUT TUTKIMUKSET

Oikeusasiamiehen toimisto otti 8. ja 11. lokakuuta 2004 puhelimitse yhteyttä komission Sofian-edustuston hallintopäällikköön Ricardo Orioliin saadakseen tietää, mitä kantelijan hakemalle toimelle oli tapahtunut. Hallintopäällikkö ilmoitti oikeusasiamiehen toimistolle, että virka oli täytetty.

Oikeusasiamiehen toimisto pyysi myös jäljennöksen puitesäännöistä, joissa vahvistetaan kolmansissa maissa työskentelevien Euroopan yhteisöjen komission paikallisten toimihenkilöiden palvelussuhteen ehdot, ja säännöistä, joissa vahvistetaan Bulgariassa työskentelevien paikallisten toimihenkilöiden erityiset palvelussuhteen ehdot. Ne lähetettiin oikeusasiamiehelle 11. ja 12. lokakuuta 2004.

PÄÄTÖS

1 Väitetty avoimuuden puute palvelukseenottomenettelyssä

1.1 Kantelija väittää, että komission Bulgarian-edustuston ja ulkosuhteiden pääosaston noudattama palvelukseenottomenettely ei ollut avoin.

1.2 Komissio myönsi, että lähetystön noudattaman valintamenettelyn tiettyjä muodollisia näkökohtia olisi voitu parantaa.

1.3 Oikeusasiamies toteaa, että ilmoitus avoinna olevasta ALAT-tehtävävastaavan toimesta - liittymistä valmistelevan ja poliittisen raportoinnin neuvonantaja" (TM/02/03:n jälkeen) oli erittäin lyhyt hakijoiden valintaperusteiden ja -vaatimusten osalta. Itse asiassa avointa toimea koskevassa ilmoituksessa kuvattiin tehtävät ja todettiin ainoastaan, että erinomaiset viestintätaidot sekä suullisesti että kirjallisesti ovat luovuttamattomia. Erinomainen englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito on myös tarpeen. ALAT-valiokunta noudattaa edustuston ylempien toimihenkilöiden ohjeita. hänet otetaan mukaan Euroopan yhdentymisprosessin yleisestä seurannasta vastaavaan ryhmään, minkä vuoksi häntä tuetaan muilla lähetystöjen toimilla ja hän osallistuu niihin.”

1.4 Ilmoitus avoimesta toimesta ei kuitenkaan sisältänyt hakijoille mitään tietoja erityisistä valintaperusteista, kaksoiskansalaisuuteen perustuvasta osallistumiskelvottomuudesta tai viittauksesta 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen (jäljempänä 'Wienin yleissopimus') 37 artiklan 2 kohtaan, johon valtuuskunta vetosi kantelijan ehdokkuutta vastaan.

1.5 Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että koska avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa ei ollut tietoja, kantelija kirjoitti 18. ja 26. toukokuuta 2003 komission lähetystölle saadakseen yksityiskohtaisempia tietoja palvelukseenottomenettelyn eri kohdista (rekrytointiaikataulu, esivalintaperusteet). Kantelija ei saanut vastausta komission lähetystöltä, vaan hänelle ilmoitettiin 27. toukokuuta 2003, että hänen hakemuksensa oli hylätty hänen kaksoiskansalaisuutensa vuoksi.

1.6 Hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että kansalaisille annetaan heidän pyytämänsä tiedot ja että nämä tiedot ovat selkeitä ja ymmärrettäviä (3). Käsiteltävässä asiassa vaikuttaa siltä, että liittymistä valmistelevan neuvonantajan avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa ei annettu hakijoille kaikkia tarvittavia tietoja palvelukseenottomenettelystä. Komissio ei myöskään toimittanut kantelijalle selkeitä tietoja palvelukseenottomenettelystä hänen 18. ja 26. toukokuuta 2003 esittämiensä pyyntöjen johdosta. Nämä ovat hallinnollisia epäkohtia, minkä vuoksi oikeusasiamies esittää jäljempänä kriittisen huomautuksen.

2 Syrjintäkiellon periaatteen väitetty loukkaaminen

2.1 Kantelija väittää, että komissio on loukannut syrjintäkiellon periaatetta, kun se on hylännyt hänen hakemuksensa Ranskan ja Bulgarian kaksoiskansalaisuuden ja vuonna 1961 tehdyn Wienin yleissopimuksen perusteella.

2.2 Komissio toteaa, että avoin toimi oli paikallisen edustajan toimi ja erityisesti "ALAT"-tehtävävastaava, mikä edellyttää Wienin yleissopimuksen 37 artiklan 2 kohdan soveltamista. ALAT-sopimukset on varattu ehdokkaille, joilla ei ole sen maan kansalaisuutta, jossa he hoitavat tehtäviään, ja jotka eivät asu pysyvästi kyseisessä maassa.

2.3 Oikeusasiamies huomauttaa aluksi, että kantelijan hakemus hylättiin Bulgarian kansalaisuuden vuoksi. Hänen Ranskan kansalaisuutensa ei ollut ratkaiseva tämän hylkäämisen kannalta, ja näyttää siltä, että kaikki muut hakijat, joilla on sekä toisen unionin jäsenvaltion kansalaisuus että Bulgarian kansalaisuus, olisi myös hylätty samasta syystä. Vaikuttaa siis siltä, että EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten välillä ei ole syrjintää. EY:n perustamissopimuksen 12 artiklaan sisältyvä kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon periaate ei näin ollen vaikuta merkitykselliseltä esillä olevassa asiassa. Oikeusasiamies ei myöskään katso, että kantelijan huomautuksissaan mainitsemaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä asiassa C-122/96 (4) voitaisiin soveltaa käsiteltävänä olevan asian olosuhteisiin.

2.4 Oikeusasiamies muistuttaa yleisen syrjimättömyysperiaatteen osalta, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tätä periaatetta sovelletaan silloin, kun toisiinsa rinnastettavia tilanteita kohdellaan eriarvoisesti eikä syrjintää voida objektiivisesti perustella.

2.5 Oikeusasiamies pyrkii näin ollen tarkistamaan, onko komissio esittänyt objektiiviset perustelut päätökselleen hylätä kantelijan hakemus hänen Bulgarian kansalaisuutensa vuoksi.

2.6 Komissio viittaa lausunnossaan 18. huhtikuuta 1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen 37 artiklan 2 kohtaan. Artikla kuuluu seuraavasti:

"Valtuuskunnan hallinnollisella ja teknisellä henkilöstöllä sekä heidän kotitalouksiinsa kuuluvilla perheenjäsenillä on, jos he eivät ole vastaanottajavaltion kansalaisia tai vakinaisesti asu vastaanottajavaltiossa, 29-35 artiklassa tarkoitetut erioikeudet ja vapaudet, paitsi että 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vastaanottajavaltion siviilioikeudellinen ja hallinnollinen koskemattomuus ei ulotu toimiin, jotka suoritetaan heidän tehtäviensä ulkopuolella. Heillä on myös 36 artiklan 1 kohdassa täsmennetyt oikeudet ensimmäisen asennuksen yhteydessä tuotujen tavaroiden osalta.”

Oikeusasiamies ei ymmärrä, miten tätä säännöstä voitaisiin pitää perusteena Bulgarian kansalaisten jättämiselle kyseisen viran ulkopuolelle. Päinvastoin vaikuttaa siltä, että hallinnollisella ja teknisellä henkilöstöllä voi olla vastaanottavan valtion, tässä tapauksessa Bulgarian, kansalaisuus.

2.7 Lisäksi oikeusasiamies toteaa, että komission Bulgarian-edustuston palveluksessa olevaan paikalliseen henkilöstöön sovellettavat säännöt sisältyvät kolmeen tekstiin: 1) Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 79-81 artiklaan, 2) Euroopan yhteisöjen komission kolmansissa maissa työskentelevän paikallisen henkilöstön palvelussuhteen ehtoja koskeviin puitesääntöihin (jäljempänä "puitesäännöt") ja 3) henkilöstö- ja hallintoasioiden pääosaston pääjohtajan 26. kesäkuuta 1996 hyväksymiin "Bulgariassa työskentelevän paikallisen henkilöstön palvelussuhteen erityisehtoja koskeviin sääntöihin" (jäljempänä "erityisehdot").

2.8 Yhdessäkään näistä teksteistä ei mainita edustuston avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa mainittua paikallisten toimihenkilöiden ryhmää "ALAT-tehtävävastaavana" eikä niihin sisälly paikallisia toimihenkilöitä koskevia kansalaisuusvaatimuksia. Puitesäännöissä (2–3 artikla) tai erityisehdoissa (toisin sanoen II luvun 2–4 artikla) ei myöskään ole määräyksiä, joiden mukaan henkilöt, joilla on Bulgarian kansalaisuus, jäisivät paikallisten toimihenkilöiden sopimusten ulkopuolelle.

2.9 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päättelee, että komissio ei ole perustellut objektiivisesti päätöstään hylätä kantelijan hakemus Bulgarian kansalaisuuden vuoksi. Komissio on näin ollen loukannut syrjintäkiellon tai yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jota sovelletaan silloin, kun toisiinsa rinnastettavia tilanteita kohdellaan eri tavalla eikä syrjintää voida objektiivisesti perustella. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta. Oikeusasiamies esittää näin ollen jäljempänä kriittisen huomautuksen.

3 Vaatimus tulla hyväksytyksi palvelukseenottomenettelyyn

3.1 Kantelija vaatii, että lähetystö ottaa hänen virkahakemuksensa huomioon.

3.2 Oikeusasiamies toteaa lisätutkimuksista, että kyseinen virka on täytetty ja että valintamenettely on näin ollen päättynyt. Näin ollen komissio ei voi enää vastata kantelijan vaatimukseen ottaa hänen virkahakemustaan huomioon. Samasta syystä oikeusasiamiehen ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä sovintoratkaisuun.

3.3 Oikeusasiamiehen havaintojen perusteella kantelijalla on kuitenkin mahdollisuus hakea muutosta suoraan komissiolta ja tehdä uusi kantelu oikeusasiamiehelle, jos hän on tyytymätön komission vastaukseen.

4 Päätelmä

Tämän kantelun osia 1 ja 2 koskevien oikeusasiamiehen tutkimusten perusteella on tarpeen esittää seuraavat kriittiset huomautukset:

Hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että kansalaisille annetaan heidän pyytämänsä tiedot ja että nämä tiedot ovat selkeitä ja ymmärrettäviä (5). Käsiteltävässä asiassa vaikuttaa siltä, että liittymistä valmistelevan neuvonantajan avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa ei annettu hakijoille kaikkia tarvittavia tietoja palvelukseenottomenettelystä. Komissio ei myöskään toimittanut kantelijalle selkeitä tietoja palvelukseenottomenettelystä hänen 18. ja 26. toukokuuta 2003 esittämiensä pyyntöjen johdosta. Nämä ovat hallinnollisia epäkohtia.

Komissio ei ole perustellut objektiivisesti päätöstään hylätä kantelijan hakemus Bulgarian kansalaisuuden vuoksi. Komissio on näin ollen loukannut syrjintäkiellon tai yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jota sovelletaan silloin, kun toisiinsa rinnastettavia tilanteita kohdellaan eri tavalla eikä syrjintää voida objektiivisesti perustella. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta.

Kun otetaan huomioon, että nämä asian näkökohdat koskevat menettelyjä, jotka liittyvät aikaisempiin erityisiin tapahtumiin ja erityisesti siihen, että kyseinen virka on täytetty ja valintamenettely on päättynyt, ei ole asianmukaista pyrkiä sovintoratkaisuun asiassa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Asia C-369/90, Micheletti/Delegación del Gobierno en Cantabria, Kok. 1992, s. I-4239.

(2) Asia C-122/96, Saldanha ja MTS/Hiross, Kok. 1997, s. I-5325.

(3) Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 22 artiklan 1 kohta.

(4) Asia C-122/96, Saldanha ja MTS/Hiross, Kok. 1997, s. I-5325, 15 kohta. Tässä asiassa oli kyse jäsenvaltion (Itävallan) harjoittamasta syrjinnästä, joka kohdistui toisen jäsenvaltion (Yhdistyneen kuningaskunnan) kansalaiseen, jolla oli myös kolmannen maan (Yhdysvaltojen) kansalaisuus. Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että "pelkästään se, että jäsenvaltion kansalainen on myös sellaisen kolmannen maan kansalainen, jossa hän asuu, ei vie häneltä kyseisen jäsenvaltion kansalaisena oikeutta vedota kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoon".

(5) Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 22 artiklan 1 kohta.