# Euroopan oikeusasiamiehen päätös kantelusta 1349/2003/JMA Euroopan komissiota vastaan
- Tekijä: Euroopan oikeusasiamies
- Päivämäärä: null
- [URL](https://www.ombudsman.europa.eu/fi/decision/fi/1949)
---
Strasbourg, 7. kesäkuuta 2004   

Hyvä herra M.

Kantelitte 30. huhtikuuta 2003 Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan komissiota vastaan AGADEN Bahía -ympäristöjärjestön puolesta. Se koski komission 17. tammikuuta 2002 tekemää päätöstä lopettaa kyseiselle toimielimelle tekemänne virallinen kantelu (asia nro 99/4873), jossa kantelitte siitä, että Espanjan "Centro Superior de Investigaciones Científicas" (CSIC) oli hylännyt pyyntönne saada tutustua tiettyihin ympäristötietoihin ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta annetun direktiivin 90/313/EY vastaisesti.

Te olitte 12. maaliskuuta 2003 tehnyt oikeusasiamiehelle aiemman kantelun (viitenumero 511/2003/VJ), joka koski samaa asiaa. Sitä ei otettu käsiteltäväksi 23.4.2003, koska toimitettujen tietojen perusteella oli ilmeistä, että aiempia hallinnollisia menettelyjä ei ollut tehty.

Toimitin kantelun 24.7.2003 komission puheenjohtajalle. Komissio lähetti 9. syyskuuta 2003 lausuntonsa, jonka toimitin Teille kehotuksena esittää huomautuksia. Sain huomautuksenne 17. marraskuuta 2003.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY
------------

Kantelija teki huhtikuussa 2003 oikeusasiamiehelle kantelun komissiota vastaan. Asian tosiseikat olivat tiivistetysti seuraavat:

Kantelija pyysi 20 päivänä tammikuuta 1999 pääsyä tiettyihin ympäristötietoihin Espanjan opetusministeriön valvonnassa olevalta julkiselta elimeltä "Consejo Superior de Investigaciones Científicas" (CSIC). Pyydettyihin tietoihin sisältyivät CSIC:n tutkimusohjelmat, jotka koskevat tietyn lajin valvontaa ja suojelua: Iberian ilves. Kantelija pyysi erityisesti seuraavia tietoja: kyseisten ohjelmien kesto ja soveltamisala; tämän lajin metsästyksessä käytettävät keinot; sovelletut tarkastukset ja CSIC:n toteuttamien riskinarviointimenettelyjen luonne; nykyiset tieteelliset tiedot; metsästettyihin ilveksiin liittyvien ruumiinavausten tulokset; ja tutkimusohjelmien loppupäätelmät. CSIC esitti 5.4.1999 päivätyssä vastauksessaan useita yleisiä huomautuksia, jotka eivät kantajan mukaan vastanneet hänen tiedusteluunsa.

Koska kantelija katsoi, että CSIC:llä oli velvollisuus myöntää oikeus tutustua pyydettyihin tietoihin voimassa olevien yhteisön sääntöjen eli ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta annetun direktiivin 90/313/EY perusteella, hän teki virallisen kantelun komissiolle 29. heinäkuuta 1999. Sen yksiköt rekisteröivät kantelun numerolla 99/4873 ja aloittivat tutkimuksen. Ne totesivat 20.12.2001, ettei tutkinnan jatkamiselle ollut perusteita, ja päättivät lopettaa asian käsittelyn. Kantelijalle ilmoitettiin tästä päätöksestä 25 päivänä tammikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä.

Kantelija totesi oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa katsovansa, että komission päätös lopettaa virallinen kantelu, jonka hän oli tehnyt Espanjan viranomaisia vastaan siitä syystä, että nämä olivat kieltäytyneet antamasta pyydettyjä ympäristötietoja tutustuttavaksi, oli tehty ottamatta asianmukaisesti huomioon direktiivin 90/313/EY säännöksiä ja että esitetyt perustelut olivat lisäksi riittämättömät.

Yhteenvetona kantelija väitti, että komission 17. tammikuuta 2002 tekemää päätöstä, jolla lopetettiin hänen kyseiselle toimielimelle tekemänsä virallinen kantelu, ei ollut perusteltu riittävästi ja että siinä ei otettu asianmukaisesti huomioon direktiivin 90/313/ETY säännöksiä.

KYSYMYS
-------

**Komission lausunto**   

Lausunnossaan komissio kuvasi ensin asiaan liittyviä tosiseikkoja ja erityisesti sitä, miten kirjeenvaihto kantelijan, sen yksiköiden ja Espanjan viranomaisten välillä oli tapahtunut.

Se totesi, että Espanjan viranomaisia vastaan tehdyn kantelun vastaanottamisen jälkeen sen yksiköt lähettivät kantelijalle vastaanottoilmoituksen 24 päivänä elokuuta 1999. Komission yksiköt kysyivät kantelijalta 21. lokakuuta 1999, oliko hakemus tehty kansalliselle hallinnolle tai tuomioistuimelle. Kantelija selitti 8.11.1999 päivätyssä kirjeessään, ettei hän ollut riitauttanut CSIC:n päätöstä. Komission yksiköt lähettivät 3 päivänä heinäkuuta 2000 Espanjan viranomaisille kirjeen, jossa ne ilmoittivat kantelusta ja pyysivät niitä esittämään huomautuksensa. Espanjan viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 10.8.2000 päivätyllä kirjeellä. Komission yksiköt ilmoittivat kantelijalle 26 päivänä lokakuuta 2001 Espanjan vastauksen sisällöstä ja selittivät katsovansa, että tilanne ei ollut EY:n lainsäädännön vastainen. Näiden havaintojen perusteella komission yksiköt ilmoittivat kantelijalle aikovansa ehdottaa, että komissio lopettaisi asian käsittelyn, ja pyysivät tätä esittämään huomautuksensa. Koska kantelija ei esittänyt huomautuksia, komissio päätti asian käsittelyn 20 päivänä joulukuuta 2001. Kantelijalle ilmoitettiin tästä päätöksestä 17 päivänä tammikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä.

Oikeusasiamiehelle osoitetussa kantelussa esitettyjen erityisten väitteiden osalta toimielin katsoi, että Espanjan viranomaisten vastaukset sen 29.3.1999 esittämään pyyntöön olivat tyydyttäviä. Vaikuttaa siltä, että kaikkiin kysymyksiin oli vastattu perusteellisesti, vaikka menetelmiä, vaikutustenarviointeja, tieteellistä tietoa ja ruumiinavauksia koskevaa kertomusta koskevat kysymykset olivat hyvin yleisiä. Komission mielestä vaikuttaa kyseenalaiselta, olisivatko Espanjan viranomaiset voineet antaa yksityiskohtaisempia tietoja näissä tapauksissa. Mitä tulee esimerkiksi ruumiinavauksia koskeviin kirjallisiin raportteihin, komissio huomautti, että useimmilla jäsenvaltioilla ei ole tarvittavia resursseja näiden tietojen saamiseksi.

Komissio huomautti, että kantelija ei ollut pyrkinyt selvittämään asiaa Espanjan viranomaisten kanssa vaan tukeutui yksinomaan sen palveluihin.

Komissio selitti, että kantelijan kanssa käydyissä keskusteluissa sen yksiköt tekivät selväksi, että direktiivin 90/313/ETY 4 artiklassa säädetään nimenomaisesti, että henkilöllä, jonka tiedonsaantipyyntöön ei ole vastattu, voi olla käytettävissään oikeussuojakeinoja tai hallinnollisia muutoksenhakukeinoja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Toimielin totesi, että tapauksissa, jotka koskivat direktiivin 90/313/ETY täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, se oli pyrkinyt käyttämään EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan mukaista toimivaltaansa vain silloin, kun kanteluun liittyy horisontaalinen ongelma.

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että sen yksiköt olivat käsitelleet kantelijan tekemän valituksen asianmukaisesti.
**Kantelijan huomautukset**   

Komission lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija toisti kantelussaan esitetyt väitteet. Hänen mielestään Espanjan viranomaisten vastaus komission pyyntöön oli riittämätön, minkä vuoksi hän katsoi, että toimielimen ei olisi pitänyt pitää sitä tyydyttävänä.

Kantelija väitti, että komission kanta oli perusteeton, koska kaikilla kansalaisilla ei ole keinoja panna vireille oikeudenkäyntiä tuomioistuimessa. Hänen mukaansa direktiivin 90/313/ETY säännökset antoivat hänelle oikeuden, jota Espanjan viranomaiset eivät olleet kunnioittaneet, joten komission olisi pitänyt puuttua asiaan.

PÄÄTÖS
------

**1 Kantelun käsittelyn lopettamista koskevan komission päätöksen perustelut**   

1.1 Kantelija väittää, että komission 17. tammikuuta 2002 tekemää päätöstä, jolla lopetettiin hänen kyseiselle toimielimelle tekemänsä virallinen kantelu, ei ollut perusteltu riittävästi ja että siinä ei otettu asianmukaisesti huomioon direktiivin 90/313/ETY säännöksiä.

Kantelijan mukaan Espanjan viranomaisten komissiolle antama vastaus oli riittämätön, minkä vuoksi toimielimen ei olisi pitänyt pitää sitä tyydyttävänä.

1.2 Komissio väittää, että kaikkiin sen yksiköiden 29.3.1999 päivätyssä pyynnössään esittämiin kysymyksiin, jotka koskivat kantelijan tekemän virallisen kantelun kohdetta, oli vastattu perusteellisesti ja että Espanjan viranomaisten antamat vastaukset olivat tyydyttäviä.

1.3 Oikeusasiamies toteaa komission esittämistä perusteluista, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettu oikeus hyvään hallintoon asettaa hallinnolle velvollisuuden perustella päätöksensä. Kuten komission omissa hyvän hallintotavan säännöissä tunnustetaan, velvollisuus perustella päätökset edellyttää, että komission päätös perustellaan selkeästi[(1).](#(1)){#Footnote1}

1.4 Oikeusasiamies toteaa, että osana tutkimuksensa aikana saamiaan tietoja komissio lähetti kantelijalle 26. lokakuuta 2001 päivätyn kirjeen, jossa se ilmoitti kantelijalle toimielimen aikomuksesta lopettaa asian käsittely. Komission yksiköt esittivät kirjeessä yhteenvedon kanteluun liittyvistä tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista sekä Espanjan viranomaisille osoitetun 29 päivänä maaliskuuta 1999 päivätyn tietopyynnön sisällöstä. Kirjeessä kuvattiin yksityiskohtaisesti syyt, joiden vuoksi Espanjan viranomaiset hylkäsivät osittain kantelijan pyynnön, eli se sisälsi tietoja riskinarvioinneista ja vaihtoehtoisista ratkaisuista, joita ei voitu pitää ympäristöön liittyvinä tietoina. se viittasi keskeneräisiin toimiin ja aiempiin tapahtumiin; ja että sen on tuottanut kolmas osapuoli, jolla on omistusoikeus sen työhön.

Tarkasteltuaan näitä väitteitä komissio päätteli seuraavaa:
> *"Tämän kantelun kohteen osalta vaikuttaa siltä, että Espanjan viranomaiset ovat vastanneet komission pyyntöön toimittamalla runsaasti tietoja ja yksilöimällä muita tietolähteitä. Espanjan viranomaiset katsovat, että joitakin direktiivin 90/313/ETY 3 artiklassa säädettyjä poikkeuksia voidaan soveltaa kantelijan esittämään pyyntöön, minkä vuoksi ne perustelivat kieltäytymistään. Kantelija ei ole käyttänyt mitään hallinnollisia muutoksenhakukeinoja riitauttaakseen kyseisen päätöksen.*
>
> *Edellä esitetyn perusteella ja komission käytettävissä olevat tiedot huomioon ottaen vaikuttaa siltä, että tässä tapauksessa ei ole rikottu yhteisön oikeutta \[...\]".*

1.5 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että komission selityksessä, jonka mukaan se katsoi käytettävissään olevien tietojen perusteella, etteivät Espanjan viranomaiset olleet rikkoneet yhteisön oikeutta, esitettiin selkeästi ja yksiselitteisesti sen päätöksen perustelut, jotta kantelija saisi tiedon päätöksen perusteluista ja voisi siten puolustaa oikeuksiaan.

1.6 Oikeusasiamies toteaa, että komissio tiedotti kantelijan kanssa käymässään kirjeenvaihdossa myös kansallisella tasolla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista. Oikeusasiamies katsoo, että komission oli asianmukaista ja hyödyllistä antaa nämä tiedot vapaaehtoisesti ja siten, että tämä seikka erotettiin selvästi sen toteamuksesta, jonka mukaan Espanjan viranomaiset eivät rikkoneet yhteisön oikeutta.

1.7 Oikeusasiamies päättelee näin ollen, että komission perustelut eivät vaikuta riittämättömiltä.

1.8 Päätöksen sisällön osalta oikeusasiamies toteaa, että ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta 7 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/313/ETY[(2)](#(2)){#Footnote2} tarkoituksena on varmistaa viranomaisten hallussa olevan ympäristöä koskevan tiedon vapaa saatavuus ja levittäminen. Näin ollen kaikkien jäsenvaltioiden viranomaiset ovat velvollisia antamaan ympäristöä koskevia tietoja kenen tahansa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön saataville tämän pyynnöstä ilman, että niiden tarvitsee osoittaa, että asia koskee niiden etua. Tämäntyyppiset tiedot rajoittuvat tietoihin veden, ilman, maaperän, eläimistön, kasviston, maan ja luontokohteiden tilasta tai toiminnoista tai toimenpiteistä, jotka todennäköisesti vaikuttavat näihin tekijöihin. Viranomaiset voivat kuitenkin evätä pääsyn tiettyihin ympäristötietoihin. Direktiivin 3 artiklassa säädetään useista poikkeuksista, jotka perustuvat muun muassa menettelyn luottamuksellisuuteen, tutkinnan kohteena olevien asioiden olemassaoloon, kaupalliseen ja teolliseen luottamuksellisuuteen, henkilötietoihin ja kolmannen osapuolen toimittamaan aineistoon.

1.9 Tarkasteltuaan sekä direktiivin 90/313/ETY asiaa koskevia säännöksiä että asianosaisten oikeusasiamiehelle tutkimuksensa aikana toimittamia asiakirjatodisteita oikeusasiamies päättelee, että komission toteamus, jonka mukaan Espanjan viranomaiset eivät ole komission käytettävissä olevien tietojen perusteella rikkoneet yhteisön oikeutta, vaikuttaa kohtuulliselta.

Oikeusasiamies ei näin ollen havaitse tässä tapauksessa hallinnollista epäkohtaa.
**2 Päätelmät**   

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että komissiossa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

*** ** * ** ***

[(1)](#Footnote1){#(1)} 3 jakso, liite, komission päätös, tehty 17 päivänä lokakuuta 2000, komission työjärjestyksen muuttamisesta (EYVL L 267, 20.10.2000, s. 63).

[(2)](#Footnote2){#(2)} EYVL L 158, ,, 23.6.1990, s. 56.