Strasbourg 11. marraskuuta 2003

Hyvä tohtori B.

Teitte 11. joulukuuta 2002 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan komission väitetystä laiminlyönnistä ”Force”-hankkeen E/92/1608/2/Q-FPC viimeisen erän maksamisessa.

Oikeusasiamies välitti kantelun komission puheenjohtajalle 16. joulukuuta 2002.

Toimititte 3. maaliskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä kanteluunne liittyviä lisätietoja.

Komissio antoi lausuntonsa 18. maaliskuuta 2003. Oikeusasiamies toimitti sen Teille 21. maaliskuuta 2003 ja lähetti Teille 27. huhtikuuta 2003 kehotuksen esittää huomautuksia.

Kirjoitin 10. kesäkuuta 2003 komissiolle pyytääkseni lisätietoja kantelustanne. Jäljennös 3 päivänä maaliskuuta 2003 ja 27 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyistä kirjeistänne toimitettiin komissiolle. Teille ilmoitettiin asiasta samana päivänä lähetetyllä kirjeellä. Komissio lähetti vastauksensa 7 päivänä elokuuta 2003. Toimitin sen Teille 13. elokuuta 2003 ja pyysin Teitä esittämään huomautuksensa 30. syyskuuta 2003 mennessä. Teiltä ei ole näköjään saatu huomautuksia.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

ASS – Arbeits- und sozialwissenschaftliche Systemberatung, joka on kantelijan edustama saksalainen konsulttiyritys, teki vuonna 1994 komission kanssa sopimuksen konsulttipalvelujen tarjoamisesta Force-ohjelman puitteissa (hanke D/93B/1/3120/Q-FPC). Kesäkuussa 2000 tekemässään kantelussa (780/2000/GG) kantelija väitti, että osaa tämän sopimuksen nojalla maksettavasta korvauksesta ei ollut vielä maksettu. Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevan tutkimuksen tuloksena komissio ehdotti, että kantelijalle maksetaan 7 403 euroa ja lisäksi 3 422,62 euroa korkoa viivästymisen vuoksi. Kantelija hyväksyi tämän ehdotuksen. Oikeusasiamies päätti asian käsittelyn 27.11.2001, koska komissio oli ratkaissut asian.(1)

Kantelija teki joulukuussa 2002 oikeusasiamiehelle uuden kantelun, joka koski toista Force-ohjelmaan kuuluvaa hanketta (viite E/92/1608/2/Q-FPC), jonka koordinoijana hän oli toiminut. Kantelijan mukaan tässä hankkeessa oli ilmennyt sama ongelma kuin edellä mainitussa tapauksessa.

Kantelija väitti näin ollen, että komissio ei ollut maksanut kyseistä hanketta koskevaa viimeistä maksuerää.

KYSYMYS

Komission lausunto

Lausunnossaan komissio esitti seuraavat huomautukset:

Force-ohjelma lopetettiin virallisesti vuonna 1995. Ohjelmaan liittyvät asiakirjat oli tämän jälkeen annettu komission teknisen avun toimiston S.A. Agenorin tehtäväksi Leonardo da Vinci -ohjelman täytäntöönpanoa varten jäljellä olevien hankkeiden päättämiseksi. Kun tämä teknisen avun toimisto suljettiin helmikuussa 1999, joitakin tapauksia, kuten kantelijan tapausta, ei ollut vielä päätetty.

Hanke E/92/1608/Q-FPC koostui kahdesta sopimuksesta, joiden koordinoijana kantelija oli toiminut:

- Ensimmäinen sopimus (sopimus E/92/1608/1/Q-FPC) oli voimassa 7.9.1992-6.9.1993, ja urakoitsijana oli Telesincro-niminen yhtiö.

- Toinen sopimus (sopimus E/92/1608/2/Q-FPC) oli voimassa 1.1.1994─30.11.1994. Telesincron vaikeuksien vuoksi (yrityksen rakenneuudistus, lakot), urakoitsija vaihtui teknisen avun toimiston annettua suostumuksensa. Uusi urakoitsija oli Aniel-niminen yritys. Käsiteltävänä oleva kantelu koskee ainoastaan tätä toista sopimusta.

Komission yksiköt olivat arvioineet hankkeen loppuraportin, jonka kantelija oli toimittanut tekniselle toimistolle. Arvioinnin mukaan hanke oli heikko ja arvioija oli kyseenalaistanut hankkeen, kumppaneiden, tehdyn työn ja määrärahojen ylikansallisen luonteen vakavuuden. Komission yksiköt olivat myös tehneet rahoitusarvioinnin, joka perustui loppukertomuksessa esitettyihin tietoihin ja toimeksisaajan toimipaikassa 23.3.1996 tehtyyn tarkastukseen. Ensimmäisellä sopimuskaudella taloudellisen arvioinnin perusteella oli päätelty, että 30 367 euroa olisi vaadittava takaisin. Toisella sopimuskaudella komission maksamatta oleva määrä oli 2 972 euroa.

Komission yksiköt olivat 28. tammikuuta 2003 lähettämässään kirjeessä ilmoittaneet kantelijalle arvioinnin tuloksista ja päätelmistä. Samaan aikaan komission yksiköt olivat lähettäneet Telesincrolle kirjeen, jossa selitettiin tehty laskelma ja päätelmä, jonka mukaan sopimuksen E/92/1608/1/Q-FPC osalta oli vaadittava takaisin 30 367 euroa. Komission yksiköt olivat lisäksi kirjoittaneet Anielille ja selittäneet tehdyn laskelman ja päätelmän, jonka mukaan komission oli maksettava 2 972 euroa sopimuksen E/92/1608/2/Q-FPC osalta. Kantelijaa, Telesincroa ja Anielia oli pyydetty toimittamaan kaikki näitä sopimuksia koskevat lisävaatimukset tai lisätiedot komissiolle 30 päivän kuluessa komission kirjeen vastaanottamisesta. Lisäksi komissio oli ilmoittanut vastaanottajille, että tämän määräajan päättymisen jälkeen vastaanotettuja pyyntöjä tai asiakirjoja ei oteta huomioon.

Kantelijan huomautukset
Kantelijan 3. maaliskuuta 2003 päivätty toinen kirje

Kantelija lähetti 3.3.2003 eli vähän ennen kuin komissio oli antanut lausuntonsa kantelusta oikeusasiamiehelle uuden kirjeen, johon oli liitetty 28.1.2003 päivätyt komission kirjeet hänelle itselleen, Telesincrolle ja Anielille, hänen 3.3.2003 päivätty vastauksensa, muistio hankkeen tilanteesta ja useita muita asiakirjoja.

Kantelija huomautti oikeusasiamiehelle osoittamassaan kirjeessä, että hankkeen toisen vaiheen toimeksisaaja (sopimus E/92/1608/2/Q-FPC), Aniel, ei ollut vielä maksanut hänelle kuuluvaa lopullista rahamäärää. Kantelijan mukaan tämä johtui muun muassa siitä, että komissio ei ollut saattanut päätökseen tilinpäätöstään ja tarkastuskertomustaan. Kantelija katsoi, että kustannuksia voitiin vaatia huomattavasti korkeammiksi kuin sopimusta koskevassa komission laskelmassa (sopimus E/92/1608/2/Q-FPC) oli mainittu. Hänen mukaansa Universidad Autónoma de Barcelona (UAB) oli yksin myöntänyt omia varoja 33 927 euroa. Tämän vuoksi kantelija katsoi mahdolliseksi, että komission maksettavaksi jäävä määrä oli yli 2 972 euroa, ja pyysi selventämään tätä seikkaa. Kantelijan mukaan alkuperäinen sopimus ei ollut hänen käsissään, joten hän saattoi luottaa vain muistiinsa, kun kokonaiskustannukset olivat noin 105 144 euroa ja EU:n rahoitusosuus 65 000 euroa (61,82 prosenttia). Tämän vuoksi kantelija pyysi jäljennöksen sopimuksesta (sopimus E/92/1608/2/Q-FPC).

Kantelijan mukaan Aniel oli jättänyt välittämättä EU:n varoja hankekumppaneilleen, vaikka EU:n rahoitusosuus oli saatu vain näiden kumppaneiden työn ansiosta. Kantelijan mukaan komission olisi huolehdittava siitä, että hankekumppaneille maksetaan maksut mahdollisimman pian.

Kantelijan huomautukset komission lausunnosta

Oikeusasiamies toimitti 21. maaliskuuta 2003 komission lausunnon kantelijalle tämän huomautuksia varten. Hän myös ilmoitti vastaanottaneensa kantelijan 3. maaliskuuta 2003 päivätyn kirjeen ja ilmoitti, että hänen pyyntönsä saada jäljennös sopimuksesta E/92/1608/2/Q-FPC olisi osoitettava suoraan komissiolle.

Komission lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija esitti seuraavat lisähuomautukset:

TAO ja Espanjan kansallinen tukielin Fondo Formación olivat olleet jatkuvasti yhteydessä toisiinsa sekä ensimmäisen että toisen sopimuskauden aikana. Ranskalainen osakas Chambre de Commerce de Grenoble ei ollut noudattanut sopimusvelvoitteitaan. Tämä oli kuitenkin TAO:n tiedossa. Kantelija ei ollut koskaan saanut ohjeita vastaukseksi kysymyksiin siitä, miten hänen olisi toimittava tällaisissa olosuhteissa. Teknisen avun toimisto ei ollut missään vaiheessa ilmaissut epäilyksiä hankkeiden sisällöstä ja niiden ylikansallisen luonteen vakavuudesta. Komissio ei ole myöskään tähän mennessä ilmoittanut tätä hankkeen arvioinnin tulosta. Hankeryhmä ei näin ollen ollut tietoinen tällaisista vaatimuksista eikä pystynyt reagoimaan niihin. Näissä olosuhteissa hankkeen sisältöä olisi pidettävä hyväksyttävänä. Oli kuitenkin myönteistä, että hanke päätettiin nyt. Kantelijalle vielä maksettavat määrät olisi kuitenkin maksettava. Asiakirjat, jotka todistavat valituksen tekijän taustalla olevan työn, voidaan toimittaa pyynnöstä.

Kantelija pyysi oikeusasiamiestä toimittamaan 3. maaliskuuta 2003 päivätyn kirjeensä komissiolle.

Lisätiedustelut

Tarkasteltuaan huolellisesti komission lausuntoa ja kantelijan huomautuksia kävi ilmi, että lisätutkimukset olivat tarpeen.

Lisätietopyyntö

Oikeusasiamies pyysi näin ollen komissiota toimittamaan hänelle tarkempia tietoja siitä, miten se oli reagoinut kantelijan ja Anielin 28. tammikuuta 2003 päivättyihin komission kirjeisiin antamiin (tai mahdollisesti antamiin) lisäväitteisiin ja tietoihin, ja mitä päätöstä se oli tehnyt tältä osin. Jäljennös kantelijan 3 päivänä maaliskuuta 2003 päivätystä kirjeestä ja kantelijan 27 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyistä huomautuksista toimitettiin komissiolle.

Komission vastaus

Vastauksessaan komissio esitti seuraavat huomautukset:

Kantelija ei ollut esittänyt mitään uusia seikkoja, jotka olisivat voineet muuttaa komission yksiköiden tekemää rahoitusarviointia. Universidad Autónoma de Barcelonalle aiheutuneita kustannuksia koskeva selvitys sisältyi jo komission asiakirja-aineistoon, ja se oli otettu huomioon lopullisessa laskelmassa. Hankekumppaneille aiheutuneiden kustannusten osalta on korostettava, että komission sopimussuhde oli ainakin hankkeen taloudellisten näkökohtien osalta ainoastaan sopimuspuolen kanssa. Komission tehtävänä ei siis ollut pyytää hankekumppaneilta kirjanpitoa niille mahdollisesti aiheutuneista lisäkustannuksista. Toimeksisaajan ja koordinaattorin vastuulla oli kerätä kaikki tarvittavat tiedot ja toimittaa ne komissiolle yhdessä loppuraportin kanssa.

Komissiolla ei ollut sopimussuhdetta hankekumppaneihin. Se ei näin ollen voinut suorittaa maksuja kenellekään muulle kuin sopimuksessa määrätylle henkilölle eli toimeksisaajalle (Aniel). Komissio ei näin ollen voinut maksaa kantelijalle summaa, joka komission olisi pitänyt maksaa.

Kantelijalle oli lähetetty jäljennös BAT:n (joka toimi komission puolesta) ja Anielin allekirjoittamasta sopimuksesta. Tarkastuskertomusta ei kuitenkaan voitu toimittaa kantelijalle. Vaikka viimeksi mainittu oli ollut hankkeen koordinoija, toimeksisaajan tehtävänä oli vastata hankkeen rahoituskuluista ja niihin liittyvistä valvonta- ja seurantavelvoitteista. Kantelija pysyi kolmantena osapuolena sopimuksen osalta. Koska asiakirja-aineistoa ei ollut vielä päätetty ja koska kantelijalla oli taloudellisia saatavia toimeksisaajalta, oli olemassa riski, että tarkastuskertomuksen julkistaminen voisi vahingoittaa toimeksisaajan kaupallisia etuja. Asiakirjan luovuttaminen ei näin ollen ollut mahdollista Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (2) 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti.

Näin ollen sopimukset päätettäisiin niiden määrien perusteella, jotka oli jo ilmoitettu kantelijalle ja toimeksisaajille tammikuussa 2003. Kantelijalle oli ilmoitettu asiasta.

Kantelijan huomautukset

Jäljennös vastauksesta toimitettiin kantelijalle. Kantelijalta ei saatu huomautuksia.

PÄÄTÖS

1 Alkuhuomautukset

1.1 Kantelija, joka työskentelee saksalaisessa konsulttiyrityksessä, koordinoi Force-ohjelmaan kuuluvaa hanketta. Euroopan komission kanssa tehdyn sopimuksen (E/92/1608/2/Q-FPC) mukainen pääurakoitsija oli Aniel-niminen yritys. Joulukuussa 2002 kantelija teki tätä sopimusta koskevan kantelun komissiota vastaan. Oikeusasiamiehelle 3.3.2003 osoittamassaan kirjeessä ja komission lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija näytti kuitenkin myös viittaavan siihen, että Aniel tai muut urakoitsijat eivät olleet maksaneet hänelle kuuluvia rahasummia.

1.2 EY:n perustamissopimuksen 195 artiklan mukaan Euroopan oikeusasiamiehellä on toimivalta ottaa vastaan ja tutkia kanteluja, jotka koskevat yhteisön toimielinten ja laitosten toiminnassa ilmenneitä hallinnollisia epäkohtia. Minkään muun viranomaisen tai henkilön toimista ei näin ollen voida tehdä kantelua oikeusasiamiehelle.

1.3 Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevassa tutkimuksessa käsitellään näin ollen yksinomaan Euroopan komission mahdollisia hallinnollisia epäkohtia.

1.4 Komissiota vastaan esitetty kantelu koskee komission väitettyä laiminlyöntiä maksaa kyseisen sopimuksen nojalla erääntyneitä varoja. Oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana kantelija pyysi komissiota toimittamaan hänelle jäljennöksen sopimuksesta ja suoritetusta tarkastuksesta laaditusta kertomuksesta. Vastauksessaan oikeusasiamiehen esittämään lisätietopyyntöön komissio totesi lähettäneensä kantelijalle jäljennöksen sopimuksesta ja selitti, miksi sen mielestä tarkastuskertomusta ei voitu antaa tutustuttavaksi. Koska kantelija ei ole ilmoittanut oikeusasiamiehelle, että hänen kantelunsa kattaa myös tarkastuskertomukseen tutustumisen epäämisen, oikeusasiamiehen tutkimuksessa ei ole käsitelty tätä asiaa.

2 Sopimuksen perusteella maksettavan summan maksamatta jättäminen

2.1 Kantelija väitti, että komissio ei ollut maksanut sopimuksen E/92/2/1608/Q-FPC mukaisia summia.

2.2 Komissio myönsi lausunnossaan, että edellä mainitun sopimuksen mukainen määrä oli vielä maksamatta. Komission laskelman mukaan kyseinen summa oli 2 972 euroa. Komissio oli ilmoittanut asiasta Anielille ja kantelijalle 28 päivänä tammikuuta 2003 lähetetyillä kirjeillä ja pyytänyt niitä toimittamaan kaikki tähän sopimukseen liittyvät lisävaatimukset tai lisätiedot 30 päivän kuluessa komission kirjeen vastaanottamisesta. Lisäksi komissio oli ilmoittanut vastaanottajille, että tämän määräajan päättymisen jälkeen vastaanotettuja pyyntöjä tai asiakirjoja ei oteta huomioon.

2.3 Kantelija esitti myöhemmin lisähuomautuksia sekä suoraan komissiolle että oikeusasiamiehelle 3. maaliskuuta 2003 lähettämässään kirjeessä, jonka jäljennös toimitettiin komissiolle. Tämän jälkeen oikeusasiamies pyysi komissiota ilmoittamaan hänelle, miten se oli käsitellyt näitä lisähuomautuksia. Vastauksessaan komissio selitti syyt, joiden vuoksi se katsoi, että kantelija ei ollut esittänyt mitään uusia seikkoja, jotka olisivat voineet muuttaa komission yksiköiden tekemää taloudellista arviointia. Komissio korosti myös, että sen sopimussuhde oli ainoastaan toimeksisaajan kanssa. Komissio ei näin ollen voinut maksaa kantelijalle summaa, joka komission oli maksettava sopimuspuolelle. Komission mukaan komission tehtävänä ei ollut pyytää hankekumppaneilta kirjanpitoa niille mahdollisesti aiheutuneista lisäkustannuksista. Komission mukaan toimeksisaajan ja koordinaattorin tehtävänä oli kerätä kaikki tarvittavat tiedot ja toimittaa ne komissiolle yhdessä loppuraportin kanssa. Komissio vahvisti, että sille toimitettujen tietojen perusteella toimeksisaajalle oli vielä maksettava 2 972 euroa.

2.4 Oikeusasiamies katsoo, että perustelut, jotka komissio on esittänyt tapauksensa tueksi, vaikuttavat kohtuullisilta.

2.5 Näin ollen komissio ei näytä syyllistyneen hallinnolliseen epäkohtaan.

3 Päätelmä

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että Euroopan komissio ei ole syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Asiaa koskeva päätös on saatavilla oikeusasiamiehen verkkosivustolla (http://www.ombudsman.europa.eu).

(2) EYVL L 145, s. 43.