# Euroopan oikeusasiamiehen päätös kantelusta 221/2002/ME Euroopan komissiota vastaan
- Tekijä: Euroopan oikeusasiamies
- Päivämäärä: null
- [URL](https://www.ombudsman.europa.eu/fi/decision/fi/1690)
---
Strasbourg, 16. tammikuuta 2003

Hyvä jäsen R.

Teitte 5. helmikuuta 2002 Euroopan oikeusasiamiehelle MRA Consultants Limitedin puolesta kantelun viidenteen puiteohjelmaan kuuluvan IST-ohjelman toiminnasta.

Toimitin kantelun 18. helmikuuta 2002 Euroopan komission puheenjohtajalle. Komissio antoi lausuntonsa 23. huhtikuuta 2002. Toimitin sen Teille 12. kesäkuuta 2002 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia. Pyysin 19. syyskuuta 2002 komissiolta lisätietoja. Komissio antoi täydentävän lausuntonsa 8. marraskuuta 2002. Toimitin sen Teille 12. joulukuuta 2002 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia. Lähetitte minulle lisätietoja 26. helmikuuta, 27. kesäkuuta, 16. syyskuuta, 15. ja 27. marraskuuta 2002.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY
------------

Helmikuussa 2002 oikeusasiamiehelle tehtiin kantelu Euroopan komissiota vastaan MRA Consultants Limitedin puolesta. Kantelu koski viidenteen puiteohjelmaan kuuluvan tietoyhteiskunnan teknologioita (IST) koskevan ohjelman toimintaa.

Vuoden 2000 alussa kantelija kuului "BEST"-konsortioon, joka teki ehdotuksen IST-ohjelman toisen ehdotuspyynnön parhaita käytäntöjä koskevassa osiossa. Ehdotus on laadittu komission toimittamien tietojen eli IST-ohjelman Hakijoiden oppaan mukaisesti. Ohjeen mukaan enimmäisrahoitus oli € 100 000:n enimmäiskustannukset *käyttäjää kohti* laskettuna 100 %:n lisäkustannusten perusteella. Kun kantelija sai arviointikirjeen komissiolta, se piti teknisiä huomautuksia erittäin epäasianmukaisina. Kirjeessä sanottiin, että *"pyydetty kokonaisrahoitus ylittää sallitun enimmäismäärän kumppania kohti."* Kantelijan mukaan, koska useita käyttäjiä löytyy yhdestä kumppanista tai yrityksestä, *käyttäjän* ja *kumppanin* välinen ero on selvästi huomattava. Kantelija katsoi, että jokin oli mennyt pieleen arviointiprosessin aikana, koska sen ehdotusta oli rangaistu oikeiden kriteerien käyttämisestä. Koska kumppanikohtaisen enimmäismäärän käyttö ei ollut komission arviointikirjeessä mainitun arviointikäsikirjan mukaista, BEST-ehdotuksen arviointi oli selvästi virheellinen.

Kantelija otti asian esille Yhdistyneen kuningaskunnan IST-ohjelman yhteyspisteen MANISTin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja teollisuusministeriön (Department of Trade \& Industry) kanssa. Vastauksena kantelija kutsuttiin osallistumaan kokoukseen. Kokouksessa yksi osallistuja ilmoitti MANISTille ja DTI:lle, että hän oli arvioinut toisen ehdotuspyynnön yhteydessä toimitettuja parhaita käytäntöjä koskevia ehdotuksia, ja lisäsi, että arvioijat olivat käyttäneet kokeilukriteereitä arvioidessaan parhaita käytäntöjä koskevia ehdotuksia. Kantelijan mukaan nämä tiedot toivat esiin useita hälyttäviä tekijöitä. Oli selvää, että BESTin ehdotus ei ollut ainoa, johon sovellettiin virheellisiä arviointiperusteita. Virheellisten kriteerien käyttö on ristiriidassa oikeiden ehdotusten kanssa ja suosii virheellisiä ehdotuksia. IST-ohjelman ja viidennen puiteohjelman yleinen tehokkuus heikkenisi. Lisäksi toimiala oli jo tehnyt valituksia edellisestä parhaita käytäntöjä koskevasta osiosta. MANIST ja DTI ottivat asian esille komission kanssa seuraavassa kokouksessaan toukokuussa 2000. Syyskuussa 2000 kantelija otti asian esille sähköpostitse IST-palveluille. Komissio totesi, että asia oli siirretty IST-palvelujen toiselle osastolle, eikä kantelija kuullut mitään.

MRA Consultants Limited ja Loughborough University laativat kesällä 2000 raportin siitä, miten kolme riippumatonta arvioijaa ja yksi komission virkamies käyttivät IST-ohjelmassa vääriä kriteerejä. Kertomuksessa yksilöitiin puutteita IST-ohjelman rakenteessa ja kuvauksessa ja esitettiin ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. IST-yksiköiden vastaus kertomukseen ei ollut johtanut merkittäviin parannuksiin ohjelmassa. Tämä johtui siitä, että komission IST-yksiköt kuvailivat ristiriitaa virheellisesti vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen ja arvioijien väliseksi erimielisyydeksi, vaikka todellisuudessa se oli erimielisyyttä IST-ohjelman Hakijoiden oppaan ja arvioijien välillä. Kantelija kuvaili lisäksi puutteita, jotka oli havaittu IST-palvelujen vastauksissa.

Kantelija lisäsi, että ongelmat vahingoittavat komission tulevia tutkimusta tukevia ohjelmia, ellei korjaavia toimenpiteitä toteuteta.

Kantelija toimitti kirjeenvaihtonsa komission kanssa vastavuoroista tunnustamista koskevasta kertomuksesta käydyistä keskusteluista. Asiakirjoista kävi ilmi, että kirjeenvaihto oli jatkunut koko vuoden 2001 vuoden 2002 alkuun saakka.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kantelija väitti IST-ohjelman toimineen huonosti ja käyttäneensä virheellisiä arviointiperusteita vuonna 2000. Kantelija huomautti erityisesti, että vuoden 2000 arviointi perustui kumppanikohtaiseen rahoitukseen eikä käyttäjäkohtaiseen rahoitukseen, kuten IST-ohjelman Hakijoiden oppaassa todetaan.

Kantelija väitti IST-ohjelman hallinnon ja tehokkuuden parantuneen ja arviointikriteerien olleen oikeat.

KYSYMYS
-------

**Komission lausunto**   

Kantelu toimitettiin komissiolle, joka esitti seuraavat huomautukset.

BEST-ehdotus "Paras käytäntö sähköisen kaupankäynnin toteuttamiseksi tekstiiliteollisuudessa" esitettiin kolme kertaa IST-ohjelmassa. MRA Consultants Limited oli mukana kaikissa kannanotoissa, ja koordinoinnista vastasi Centro Tecnológico das Industrias Têxtil e do Vestuário de Portugal.

BEST-aloite esitettiin ensimmäisen kerran IST-ohjelman käynnistämän toisen ehdotuspyynnön yhteydessä. Ehdotuspyyntö julkaistiin 1. lokakuuta 1999, ja ehdotusten jättämisen määräaika oli 17. tammikuuta 2000. Ehdotus toimitettiin IST-toimintalinjaan 2.1 parhaan käytännön toimena. Tämä toimintalinja kuuluu avaintoimintoon II: Uudet työtavat ja sähköinen kaupankäynti. Komissio viittasi ehdotuspyynnön[tekstiin (1),](#(1)){#Footnote1} työohjelman tekstiin[(2)](#(2)){#Footnote2} ja arviointikäsikirjaan, joissa kuvataan ohjelman tavoitteet. Komissio totesi, että arviointikäsikirjassa[(3)](#(3)){#Footnote3} esitetään myös lisä- ja/tai erityistekijät, joita sovelletaan parhaita käytäntöjä koskevien toimien vakioarviointiperusteiden mukaisesti. Nämä tiedot toimitetaan myös kantelijan mainitsemista oikeudenkäyntitoimista. Käsikirjassa vahvistetaan myös molempien toimityyppien painotukset ja kynnysarvot.

Komission mukaan parhaita käytäntöjä koskevat toimet on suunnattu käyttäjille. Tässä mielessä merkityksellisiä ovat osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä tehdyssä neuvoston päätöksessä[(4)](#(4)){#Footnote4} esitetyt käyttäjän ja käytön määritelmät. Termit oikeushenkilö, käyttäjät ja kumppani ovat keskenään vaihdettavissa, kun viitataan parhaisiin käytäntöihin liittyviä toimia koskeviin ehdotuksiin. Lisäksi ehdotuksen arviointi perustuu ehdotuspyynnön tekstiin, työohjelmaan ja arviointikäsikirjaan, jotka komissio on virallisesti hyväksynyt. Hakijoille ja arvioijille tarkoitetut eri oppaat toimivat vain taustatietoina, eikä niissä oteta eikä voida ottaa käyttöön yleisiä tai erityisiä arviointi- tai valintaperusteita. Hakijoiden oppaassa oleva viittaus "käyttäjää kohti" on näin ollen vain ohjeellinen, eikä siinä oteta huomioon hylkääviä tekijöitä arviointiprosessissa.

Komissio totesi, että arvioijille oli tiedotettu asiasta kattavasti ja että esittelyssä tehtiin selväksi ero parhaita käytäntöjä koskevien toimien ja kokeilujen välillä. BESTin ehdotuksen arvioinnin yhteenvetokertomus osoitti, että se ei täyttänyt arviointiperusteita 1, 4 ja 5 koskevaa kynnysarvoa, minkä vuoksi ehdotus hylättiin[(5).](#(5)){#Footnote5} Riippumattomat arvioijat toimittavat pisteet ja kommentit kokonaisuudessaan.

Mitä tulee arvioinnin yhteenvetokertomukseen sisältyvään viittaukseen "sallittuun enimmäismäärään kumppania kohti" ja siihen, että kantelija väitti arvioijan ilmoittaneen, että arviointiprosessissa käytettiin kokeellisia kriteerejä, komissio totesi, että arvioijan lausuntoa ei perusteltu missään tiedonannossa. Yksikään arvioija ei ollut esittänyt komissiolle tällaisia huomautuksia. Komission toimittamassa arvioinnin yhteenvetokertomuksessa esitettiin käytetyt kynnysarvot, jotka liittyvät parhaita käytäntöjä koskeviin toimiin.

Komissio oli tehnyt kantelijalle useaan otteeseen selväksi, että BEST-ehdotusta käsiteltiin oikeudenmukaisesti ja asianmukaisesti ja että sovellettavia arviointimenettelyjä noudatettiin asianmukaisesti. Komissio liitti lausuntoonsa asiaa koskevan kirjeenvaihdon.

BEST-ehdotus jätettiin uudelleen IST-ohjelman kolmannen ehdotuspyynnön yhteydessä, joka julkaistiin 10. helmikuuta 2000[(6),](#(6)){#Footnote6} mutta sen ei katsottu kuuluvan ehdotuspyynnön soveltamisalaan. Toinen ehdotus toimitettiin IST-ohjelman neljännen ehdotuspyynnön[(7)](#(7)){#Footnote7} yhteydessä, mutta komissio vastaanotti tämän ehdotuksen määräajan jälkeen, eikä se näin ollen ollut tukikelpoinen.
**Kantelijan huomautukset**   

Kantelija piti valituksen voimassa laajoissa huomautuksissaan. Lisäksi esitettiin seuraavat huomautukset.

Komissio oli kehottanut kantelijaa tekemään niin IST-ohjelman kolmannen ehdotuspyynnön yhteydessä esitetyn ehdotuksen osalta. Ehdotusta ei myöskään pidetty tukikelpoisena arvioijien virheen vuoksi. Ehdotus oli jätetty ilman, että se olisi liittynyt mihinkään yksittäiseen toimintalinjaan, vaan toimintalinjojen ryhmään, joka on nimenomaisesti sallittu IST-ohjelmassa. Tässä tapauksessa komissio kuitenkin lisäsi prosessiin toimintalinjan II.1.6, katsoi, että kyseinen toimintalinja ei ole tukikelpoinen, ja jätti ehdotuksen arvioimatta. IST-ohjelman neljännen ehdotuspyynnön yhteydessä toimitetun ehdotuksen osalta kantelija ei valittanut sen hylkäämisestä.

Komission väitteestä, jonka mukaan Hakijoiden opas toimii ainoastaan taustatietona, kantelija totesi, että komissio hyväksyi sen, että arviointi perustuu ehdotuspyynnön, työohjelman ja arviointikäsikirjan tekstiin. Arviointikäsikirjan ehtoja on näin ollen sovellettava. Arviointikäsikirjan liitteessä E todetaan, että *"komission henkilöstö järjestää kunkin ehdotuksen luottamuksellisen, oikeudenmukaisen ja tasapuolisen arvioinnin ohjelmakohtaisessa arviointiliitteessä ja hakijoiden oppaassa kuvattujen perusteiden mukaisesti noudattaen täysimääräisesti tätä tehtävää varten vahvistettuja menettelyjä, sääntöjä ja määräyksiä". Komissio myönsi näin ollen,* että hallinnollista epäkohtaa esiintyi, koska se ei noudattanut arviointikäsikirjan liitettä E ja koska se ei myöskään ollut ymmärtänyt arviointiprosessia. Koska nämä lausumat on annettu IST-ohjelman lopussa tai lähellä sen loppua, koko ohjelman asianmukainen arviointi on erittäin kyseenalaista.

Kantelija reagoi voimakkaasti siihen, että komissio oli jakanut tiedot arviointikäsikirjassa, jossa viitataan Hakijoiden oppaaseen arviointiasiakirjana, kun komissio totesi oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa, että oppaassa ei esitetä eikä voida ottaa käyttöön yleisiä tai erityisiä arviointi- tai valintaperusteita. Koska komissio ei käyttänyt Hakijoiden opasta arviointiasiakirjana, se ei tarjonnut selkeää kehystä tutkijoille, jotka valmistelevat rahoitusehdotuksia. Väärien tai ristiriitaisten tietojen toimittaminen on vieläkin hämmästyttävämpää, koska komissio päivittää säännöllisesti hakijoiden opasta kunkin ehdotuspyynnön osalta. Arvioijan lausunto paljasti, että arviointi oli perustunut virheellisiin kriteereihin, koska komissio ja arvioijat eivät tienneet, mitä he etsivät. Koska komissio myöntää nyt, että Hakijoiden opasta ei ole käytetty, on selvää, että arvioijat eivät ole saaneet olennaisia tietoja, joita tarvitaan ehdotuksen tarkan arvioinnin suorittamiseksi.

Komission väitteestä, jonka mukaan termit oikeushenkilö, käyttäjät ja kumppani ovat keskenään vaihdettavissa, kantelija totesi, että tämä oli pohjimmiltaan virheellistä. Valituksen tekijä väitti, että oikeushenkilössä tai kumppanissa voi olla useita henkilöitä, joista kukin on käyttäjä. Termi "käyttäjä" soveltuu paljon paremmin parhaiden käytäntöjen mukaisiin toimiin rahoituksen mittarina kuin oikeushenkilö tai kumppani, koska parhaiden käytäntöjen mukaisissa toimissa käsitellään käytäntöjä tai menettelyjä, joita yrityksessä käytetään tietojärjestelmiä toteutettaessa. Näin ollen on asianmukaista mitata tämän monimutkaisuutta asianomaisten käyttäjien lukumäärällä. Yritys, jolla on 100 käyttäjää, tarvitsee paljon todennäköisemmin monimutkaisen menettelyn kuin yritys, jolla on 10 käyttäjää. Sitä vastoin muissa komission toimissa, kuten kokeiluissa, käytetään rahoituksen enimmäismäärää kumppania kohti. Vaikka komissio käyttäisi vahingossa termiä "käyttäjä" tietämättä merkittävästä erosta, sillä on silti velvollisuus toimia sen perusteella, mitä se on tosiasiallisesti julkaissut. Ulkopuoliselle, joka lukee komission asiakirjoja, termin selkeä käyttö viittaa siihen, että komissio oli täysin tietoinen käyttäjän ja kumppanin välisestä merkityserosta ja että se käytti termiä "käyttäjä" parhaiden käytäntöjen yhteydessä sen sijaan, että se olisi käyttänyt yleisempää rahoituksen enimmäismäärää kumppania kohti.

Ohjelman toiminnan osalta kantelija vaati asetusten ja menettelyjen asianmukaista täytäntöönpanoa ja viittasi arviointikäsikirjan liitteeseen E, jossa todetaan, että *"komission henkilöstö ryhtyy tarvittaessa toimiin prosessin asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi".* Komission on näin ollen korjattava havaitut ongelmat. Komissiolle oli ilmoitettu ongelmista, jotka oli korjattava MANISTin ja DTI:n kanssa toukokuussa 2000 pidetyssä kokouksessa ja myöhemmin ehdotuksen tekijän toimesta. Komissio katsoi kuitenkin edelleen, että BEST-ehdotuksen arviointi oli asianmukaista arvioijan lausunnosta huolimatta. Komission laiminlyönti johti kanteluun oikeusasiamiehelle.

Edellä esitetyn perusteella kantelija pyysi lisäksi, että IST-ohjelman hallinnoinnista vastaavat henkilöt keskeytettäisiin välittömästi odotettaessa Euroopan parlamentin perusteellista tutkimusta, jotta viidennen puiteohjelman virheet eivät toistuisi kuudennessa puiteohjelmassa. Jos tutkimuksessa todetaan, että virheellisiä tietoja on julkaistu, asianomaisille on annettava oikeat tiedot. Tutkintaelimellä on oltava valtuudet tehdä muutoksia kuudenteen puiteohjelmaan.

Lopuksi kantelija ehdotti mahdollisuutta, että komissio maksaisi BEST-konsortiolle korvauksen ehdotukseen käytetystä ajasta ja vastaavuudesta komission kanssa.

Kahdessa muussa tiedonannossa kantelija toimitti lisäasiakirjoja. Se lähetti erityisesti luettelon henkilöistä, jotka osallistuivat huhtikuussa 2000 pidettyyn kokoukseen, jossa arvioija totesi, että oli käytetty vääriä perusteita, ja viittasi lisäksi Hakijoiden oppaan sivulle 3, jossa todettiin, että opas oli arviointiasiakirja.
**Lisätiedustelut**   

Tarkasteltuaan huolellisesti komission lausuntoa ja kantelijan huomautuksia kävi ilmi, että lisätutkimukset olivat tarpeen.

Oikeusasiamies pyysi siksi komissiota toimittamaan hänelle seuraavat tiedot:

i) Arviointikäsikirjan liitteessä E todetaan, että *"komission henkilöstö järjestää kunkin ehdotuksen luottamuksellisen, oikeudenmukaisen ja tasapuolisen arvioinnin ohjelmakohtaisessa arviointiliitteessä ja hakijoiden oppaassa kuvattujen kriteerien mukaisesti noudattaen kaikilta osin tätä tehtävää varten vahvistettuja menettelyjä, sääntöjä ja määräyksiä".* Koska arviointikäsikirjassa viitataan tässä lainauksessa mainittuun hakijoiden oppaaseen ja koska arviointikäsikirja on yksi arvioinnin perusteista, kantelija katsoo, että hakijoiden opasta olisi käytettävä arviointiasiakirjana. Oikeusasiamies pyysi komissiota kommentoimaan tätä ja Hakijoiden oppaan kolmannen sivun tekstiä, jonka kantelija mainitsi 27. kesäkuuta 2002 päivätyssä kirjeessään.

ii) Ottaen huomioon kantelijan huomautukset termin "käyttäjä" ja "kumppanin" (tai oikeushenkilön) välisestä erosta oikeusasiamies pyysi komissiota perustelemaan näkemyksensä näiden termien vaihdettavuudesta. Tältä osin oikeusasiamies totesi, että komissio viittasi termeihin "käyttäjät" (monikko) ja "oikeussubjekti" tai "kumppani" (yksittäinen) ja pohti, käyttikö komissio tarkoituksellisesti monikkomuotoa osoittaakseen, että useat käyttäjät voivat olla yhden kumppanin kanssa samanarvoisia? Oikeusasiamies kysyi myös komission näkemystä vaikutuksista viitattaessa "käyttäjäkohtaiseen enimmäismäärään" ja "kumppanikohtaiseen enimmäismäärään" (molemmat yksikköä kohti)?

iii) Kantelija väitti, että komissio ei reagoinut, kun sille ilmoitettiin ongelmista toisen ehdotuspyynnön mukaisten ehdotusten arvioinnissa, ensin toukokuussa 2000 pidetyssä kokouksessa ja myöhemmin kantelijan toimesta. Kantelijan mukaan komission vastuulla oli toimia (ks. arviointikäsikirjan liite E). Oikeusasiamies on tietoinen siitä, että komissio on selittänyt kantansa useissa tiedonannoissa. Oikeusasiamies pyysi kuitenkin komissiota esittämään lisähuomautuksia kantelijan väitteestä, jonka mukaan 4. huhtikuuta 2000 pidetyssä kokouksessa eräs arvioija oli esittänyt, että oikeudenkäynnin perusteita oli käytetty parhaan käytännön perusteiden sijasta. Oliko komissio ryhtynyt jatkotoimiin tämän väitteen johdosta?

iv) Oikeusasiamies pyysi lisäksi komissiota toimittamaan työohjelman ja arviointikäsikirjan tekstit.

Komissiolle lähetettiin myös jäljennös kantelijan huomautuksista ja täydentävä kirje.
**Komission täydentävä lausunto**   

Lisälausunnossaan komissio esitti vuoden 1999 työohjelmat (joita sovelletaan BEST-ehdotuksen ensimmäiseen jättämiseen) ja vuoden 2000 työohjelmat (joita sovelletaan BEST-ehdotuksen toiseen ja kolmanteen jättämiseen) sekä arviointikäsikirjan. Oikeusasiamiehen lisätietopyyntöjen osalta se esitti seuraavaa:

i) Komissio huomautti, että toisen IST-ehdotuspyynnön osalta viittä arviointiperustetta ei toistettu Hakijoiden oppaassa tarpeettoman toiston välttämiseksi, koska ne oli jo kuvattu ohjelmakohtaisen arvioinnin liitteessä. Tämän vuoksi toisen IST-ehdotuspyynnön Hakijoiden oppaassa ei mainita lainkaan arviointiperusteita/arviointiperusteita. Ohjelmakohtaisessa arviointiliitteessä esitettiin kuitenkin seuraavat viisi arviointiperustetta: Tieteellinen/teknologinen laatu ja innovointi; yhteisön tason lisäarvo ja panos EY:n politiikkoihin yhteisön sosiaalisten tavoitteiden edistäminen; Talouskehitys sekä S\&amp, T-näkymät, Resurssit, kumppanuus ja johtaminen. Kantelijan ehdotuksesta, jonka mukaan Hakijoiden opas on itsessään arviointiasiakirja, komissio totesi, että Hakijoiden oppaan kolmannen sivun seitsemännen kohdan tekstissä viitataan *arvioijien suuntaviivoihin, jotka poikkeavat* Hakijoiden oppaasta.

ii) Komissio viittasi Hakijoiden oppaan tekstiin viitaten termiin "käyttäjä", jossa todetaan seuraavaa: *Parhaan käytännön toimissa odotetaan yleensä olevan 5--10 osallistujaa useammasta kuin yhdestä EU:n jäsenvaltiosta tai assosioituneesta valtiosta, ja enimmäiskustannukset ovat € 100 000 käyttäjää kohti laskettuna 100 prosentin lisäkustannusten perusteella.* Komissio ei kuitenkaan katsonut, että yksi kumppani tai osallistuja, jonka molemmat termit ovat synonyymejä, voisi koostua useista käyttäjistä. Se huomautti, että arvioijat olivat samaa mieltä siitä, että yksi kumppani vastaa yhtä käyttäjää, mistä on osoituksena niiden huomautus arvioinnin yhteenvetokertomuksesta, jossa todetaan, että *"pyydetty kokonaisrahoitus ylittää sallitun enimmäismäärän kumppania kohti".* Komissio korosti, että jos kantelijan tavoin katsotaan, että yksittäinen kumppani voi yksilöidä käyttäjäksi niin monta työntekijäänsä kuin haluaa, joista jokainen on € 100 000:ssa, oppaassa esitetty maksimin käsite jää merkityksettömäksi.

iii) Komissio korosti, että komissio suhtautuu arviointivirhettä koskevaan kertomukseen erittäin vakavasti, ja vastauksena kantelijan tiedonantoihin se tutki kaikki IST-ohjelman toisen ehdotuspyynnön arviointiasiakirjat. Tätä varten komissio esitti seuraavaa:

IST-ohjelman toisen ehdotuspyynnön arviointia valvoi kolme riippumatonta tarkkailijaa, jotka toimittivat arvioinnista laajan raportin, jossa esitettiin useita suosituksia käytettyjen menettelyjen parantamiseksi. He eivät kuitenkaan missään vaiheessa ilmoittaneet noudattaneensa vääriä kriteerejä. Komissio tarkasteli arvioijille toimitettua tiedotusaineistoa. Siinä kuvataan vain arviointioppaan viisi kriteeriä. Yksikään arvioija ei ole missään vaiheessa ilmoittanut komissiolle, että häntä olisi johdettu harhaan sovellettavista kriteereistä tai että hän olisi soveltanut muita kuin virallisia kriteereitä. Jokainen arviointipaneeli laati paneeliraportin, jossa esitetään työmenetelmät, päätelmät ja suositukset. Valituksen tekijän ehdotusta tutkinut paneelin raportti, avaintoimen II paneelin ala 3, tarkistettiin, ja todettiin, että siinä ei mainita muita arviointiperusteita kuin viisi virallista. Komissio vahvisti myös, että tarkastellessaan BEST-ehdotuksen arviointilomaketta (E4) ja arvioinnin yhteenvetokertomusta näitä viittä perustetta sovellettiin kantelijan ehdotukseen. Näin ollen komissio siteerasi arvioijien huomautuksia ja pisteitä kustakin BEST-ehdotuksen viidestä kriteeristä.

Komissio totesi, että arvioinnin yhteenvetokertomus osoittaa, että Best Practice -toimen oikeita kynnysarvoja, sellaisina kuin ne on kuvattu arviointikäsikirjan IST-kohtaisessa liitteessä, sovellettiin BEST-ehdotukselle annettuihin pisteisiin. Ehdotuksessa ei kuitenkaan onnistuttu saavuttamaan vaadittuja pistemääriä kolmesta viidestä kriteeristä. Komissio korosti, että se oli selittänyt nämä seikat kantelijalle useaan otteeseen sekä kirjeissä että kokouksissa.
**Kantelijan lisähuomautukset**   

Kantelija esitti komission lisälausunnosta laajoja huomautuksia, jotka voidaan tiivistää seuraavasti.

i) Kantelija totesi, että riippumatta siitä, sisältyivätkö nämä viisi perustetta Hakijoiden oppaaseen vai eivät, se ei poista komission vastuuta käyttää opasta arviointiasiakirjana. Komissio ei vastannut tärkeään kysymykseen siitä, olisiko arviointikäsikirja, jonka liitteessä E todetaan, että arvioinnissa olisi käytettävä Hakijoiden opasta, jätettävä huomiotta. Joka tapauksessa komissio myönsi jo ensimmäisessä lausunnossaan, että Hakijoiden opasta ei käytetty arviointiasiakirjana.

Tämän jälkeen kantelija esitti joukon huomautuksia, jotka osoittivat, että IST-ohjelman kannalta merkityksellisissä eri asiakirjoissa viitataan toisiinsa siten, että tietyt asiakirjat mainitaan arviointiasiakirjoina, kun taas toiset eivät. Ensimmäisessä lausunnossaan komissio totesi, että *"ehdotuksen arviointi perustuu ehdotuspyynnön tekstiin, työohjelmaan ja arviointikäsikirjaan, jotka komissio on virallisesti hyväksynyt. Hakijoille ja arvioijille tarkoitetuissa eri oppaissa annetut tiedot ovat vain taustatietoja, eikä niissä oteta eikä voida ottaa käyttöön yleisiä tai erityisiä arviointi- tai valintaperusteita.* Kantelijan mukaan komissio käytti näin ollen virheellisesti IST-ohjelman kannalta merkityksellisiä eri asiakirjoja, koska asiakirjoja lukiessaan on selvää, että työohjelmaa ja ehdotuspyyntöä tai ehdotuspyynnön tekstiä ei ole määritelty arviointiasiakirjoiksi vaan arviointikäsikirja ja arvioijille tarkoitetut ohjeet. Kantelija totesi myös, että ei ollut ihme, että arvioijat olivat hämmentyneitä yrittäessään käyttää ehdotuspyynnön tekstiä ja työohjelmaa arviointiasiakirjoina niiden epäselvän luonteen vuoksi. Kantelija viittasi näin ollen teksteihin ja niissä esitettyihin viittauksiin osoittaakseen, kuinka vaikeaa oli ymmärtää asiakirjoja. Kantelija päätteli, että osallistumissäännöt on määritelty ainoastaan Hakijoiden oppaassa, minkä vuoksi tämän oppaan käyttämättä jättäminen arvioinnissa rikkoi arviointiprosessia.

Viiden arviointiperusteen osalta kantelija totesi, että BEST-ehdotus sisälsi asianmukaisesti seikkoja, jotka eivät soveltuneet tutkimuksiin. Komission lausumasta huolimatta sekä parhaiden käytänteiden arviointiasiakirjojen sisältö että yhden arvioijan riippumaton näyttö osoittavat, että komissio käytti kokeilukriteereitä. Siksi oli normaalia, että BEST-ehdotus sai alhaiset pisteet.

ii) Komission kanta osoittaa, että se kirjoitti parhaita käytäntöjä koskevat kriteerit täysin tietämättömänä alan merkityksestä termille "käyttäjä" ja että oli vain sattumaa, että se käytti oikeaa termiä "käyttäjä" yleisemmän termin "kumppani" sijasta. Kantelija ei ollut komission kanssa samaa mieltä siitä, että kyseessä oli vain sattuma tai onnettomuus, ja totesi, että oli näyttöä siitä, että komissio tietää, että termi "käyttäjä" eroaa olennaisesti termistä "kumppani".

iii) Komission toteuttamat toimet rajoittuvat seurantaa koskeviin sisäisiin tarkastuksiin. Siinä ei mainita, että komissio olisi yrittänyt selvittää arvioijan nimeä. On ristiriitaista, että komissio väittää ottavansa virheilmoitukset vakavasti, mutta ei suorita ulkoisia tarkastuksia. Kantelija mainitsi kokouksessa läsnä olleet komission virkamiehet, kun arvioija totesi, että kokeilukriteereitä oli käytetty, ja korosti, että heitä olisi ehkä syytä pyytää esittämään huomautuksia.

Kantelija esitti myös joitakin yleisiä huomautuksia ja viittasi asiaa koskeviin asiakirjoihin, niiden luonteeseen ja niihin sisältyviin ohjeisiin. Kantelija toisti näin ollen, että "osallistumissäännöt", joihin arvioinnin olisi perustuttava, sisältyvät ainoastaan Hakijoiden oppaaseen.

Kantelija pyysi lisäksi saada tutustua komission mainitsemaan laajaan raporttiin, jonka kolme tarkkailijaa laati IST-ohjelman toisen ehdotuspyynnön arvioinnista.

PÄÄTÖS
------

**1 IST-ohjelman toiminta**   

1.1 Kantelija kuului "BEST"-konsortioon, joka teki ehdotuksen Euroopan komission hallinnoiman viidennen puiteohjelman IST-ohjelman toisen ehdotuspyynnön parhaita käytäntöjä koskevassa osiossa. Kantelija väitti IST-ohjelman toimineen huonosti ja käyttäneensä virheellisiä arviointiperusteita vuonna 2000. Kantelija huomautti erityisesti, että vuoden 2000 arviointi perustui kumppanikohtaiseen rahoitukseen eikä käyttäjäkohtaiseen rahoitukseen, kuten IST-ohjelman Hakijoiden oppaassa todetaan. Kantelija väitti IST-ohjelman hallinnon ja tehokkuuden parantuneen ja arviointikriteerien olleen oikeat.

1.2 Komissio väitti ottaneensa kantelijan väitteet erittäin vakavasti, tarkistaneensa arvioinnin ja selittäneensä kantansa kantelijalle useaan otteeseen. Arviointi perustui ehdotuspyynnön, työohjelman ja arviointikäsikirjan tekstiin, minkä vuoksi käytettiin oikeita arviointiperusteita. Komission mukaan ilmaisut "kumppani" ja "käyttäjä" ovat keskenään vaihdettavissa.

1.3 Oikeusasiamies toteaa, että arvioinnin yhteenvetokertomuksen mukaan BEST-ehdotus ei täyttänyt raja-arvoa kolmessa viidestä sovellettavasta kriteeristä. Mainitut viisi perustetta ovat samat kuin ehdotuspyyntöön sovellettavassa arviointikäsikirjassa. Lisäksi oikeusasiamies toteaa, että ehdotuspyynnössä ei viitata Hakijoiden oppaaseen sitovana asiakirjana ja että Hakijoiden oppaassa itsessään todetaan, että se ei syrjäytä asiaankuuluvia sääntöjä ja ehtoja. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies ei katso, että olisi osoitettu, että komissio on soveltanut virheellisiä arviointiperusteita.

1.4 Käsitteiden "käyttäjä" ja "kumppani" käytön osalta oikeusasiamies muistuttaa, että hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että komissio antaa kansalaisille täsmällistä tietoa. Komission olisi sen vuoksi vältettävä tietojen esittämistä harhaanjohtavassa tai tarpeettoman monimutkaisessa muodossa. Oikeusasiamies toteaa, että yleiskielessä termit käyttäjä ja kumppani eivät ole synonyymejä. Oikeusasiamies toteaa myös, että kyseistä ohjelmaa hallinnoidaan lukuisilla asiakirjoilla, joiden oikeudellinen asema vaihtelee ja joissa on useita ristiviittauksia[(8).](#(8)){#Footnote8} Näissä olosuhteissa oikeusasiamies katsoo, että se, että komissio käytti termejä käyttäjä ja kumppani vaihdellen, oli ylimääräinen ja tarpeeton este selkeälle viestinnälle kansalaisten kanssa. Oikeusasiamies esittää siksi kriittisen huomautuksen tästä asiasta.

1.5 Kantelija pyysi huomautuksissaan IST-ohjelman hallinnosta vastaavien henkilöiden välitöntä keskeyttämistä ja lisähuomautuksissaan komission mainitsemaa laajaa kertomusta. Edellä esitettyjen havaintojen perusteella oikeusasiamies ei pidä perusteltuna tutkia lähemmin välitöntä keskeyttämistä koskevaa pyyntöä. Pyydetyn kertomuksen osalta oikeusasiamies ilmoittaa kantelijalle mahdollisuudesta kääntyä suoraan komission puoleen ja pyytää saada tutustua kertomukseen.
**2 Päätelmät**   

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella on tarpeen esittää seuraava kriittinen huomautus:
> Käsitteiden "käyttäjä" ja "kumppani" käytön osalta oikeusasiamies muistuttaa, että hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että komissio antaa kansalaisille täsmällistä tietoa. Komission olisi sen vuoksi vältettävä tietojen esittämistä harhaanjohtavassa tai tarpeettoman monimutkaisessa muodossa. Oikeusasiamies toteaa, että yleiskielessä termit käyttäjä ja kumppani eivät ole synonyymejä. Oikeusasiamies toteaa myös, että kyseistä ohjelmaa hallinnoi suuri määrä asiakirjoja, joiden oikeudellinen asema vaihtelee ja joissa on useita ristiviittauksia. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies katsoo, että se, että komissio käytti termejä käyttäjä ja kumppani vaihdellen, oli ylimääräinen ja tarpeeton este selkeälle viestinnälle kansalaisten kanssa.

Koska tämä asian näkökohta koskee menettelyjä, jotka liittyvät tiettyihin menneisyyden tapahtumiin, ei ole asianmukaista pyrkiä sovintoratkaisuun asiassa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

Jacob SÖDERMAN

*** ** * ** ***

[(1)](#Footnote1){#(1)} EYVL 1999, C 278/7.

[(2)](#Footnote2){#(2)} K(1999)586, 18.3.1999.

[(3)](#Footnote3){#(3)} K(1999) 710, sellaisena kuin se on muutettuna arviointikäsikirjan liitteen I (IST-ohjelma) osalta K(1999) 3098, 30. syyskuuta 1999.

[(4)](#Footnote4){#(4)} EYVL L 26, 1999, s. 46.

[(5)](#Footnote5){#(5)} K(1999)1049, 19.4.2000.

[(6)](#Footnote6){#(6)} EYVL 2000, C 38, s. 11.

[(7)](#Footnote7){#(7)} EYVL C 212/24.

[(8)](#Footnote8){#(8)} Esimerkiksi: Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 1998, yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista sekä tutkimustulosten levittämistä koskevista säännöistä Euroopan yhteisön viidennen puiteohjelman (1998--2002) täytäntöönpanoa varten (EYVL 1999, L 26, s. 46). epäsuoria TTK-toimia koskeva ehdotuspyyntö tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmassa "Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta" (1998-2002) (IST-ohjelma), EYVL 1999, C 278/7; IST 1999 -työohjelma, C(1999)586, 18.3.1999; arviointikäsikirja C(1999)710, sellaisena kuin se on muutettuna arviointikäsikirjan liitteen I (IST-ohjelma) osalta 30 päivänä syyskuuta 1999 annetulla asiakirjalla C(1999)3098; Hakijoiden opas IST-erityisliite; ohjelmakohtainen arviointiliite ja arvioijille tarkoitetut ohjeet. Ehdotuspyynnössä viitataan myös osaan 3 sisältyviin asiakirjoihin:

*"Tämän ehdotuspyynnön kannalta merkitykselliset arviointi- ja valintaperusteet ja -menettelyt esitetään viidennessä puiteohjelmassa, erityisohjelmassa, yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista sekä tutkimustulosten levittämistä koskevista säännöistä viidennen puiteohjelman täytäntöönpanoa varten 22 päivänä joulukuuta 1998 tehdyssä neuvoston päätöksessä (jäljempänä 'osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt') sekä työohjelmassa. Lisätietoja on viidennen puiteohjelman ehdotusten arviointimenettelyjä koskevassa käsikirjassa ja sen tätä erityisohjelmaa koskevassa liitteessä sekä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta annetussa Euroopan komission asetuksessa. Ehdotusten laatimisesta ja jättämisestä on tietoa Hakijoiden oppaassa, jonka voi saada yhdessä työohjelman ja muiden tähän ehdotuspyyntöön liittyvien tietojen kanssa Euroopan komissiolta (...).*

Oikeusasiamies toteaa myös, että arviointikäsikirjan liitteessä E viitataan Hakijoiden oppaan sisältämiin kriteereihin, vaikka niihin ei näytä sisältyvän mitään kriteereitä.