Kantelun tausta

1. Kantelu koskee Euroopan komission väitettyä laiminlyöntiä ilmoittaa kantelijalle päätöksestä, jossa todetaan hänen rikkoneen EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien käytännesääntöjä, jäljempänä ’käytännesäännöt’.

2. Kantelija osallistui EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntaan vuonna 2010. Tarkastuskäynnin jälkeen kantelija sai valvojiltaan tyydyttävän raportin.

3. Lokakuussa 2010 kantelija sai tietää, että kaikki vaalitarkkailuvaltuuskuntiin vuonna 2010 osallistuneet tarkkailijat kutsuttiin erityiseen foorumiin, joka pidetään Brysselissä joulukuussa 2010. Foorumin järjesti Euroopan komissiolle yksityinen Transtec-yritys. Kantelija pyysi saada osallistua foorumiin. Transtec hylkäsi hänen hakemuksensa ja ilmoitti hänelle, että "Euroopan komissio on asettanut seuraavat täsmälliset kriteerit osallistujaksi rekisteröitymiselle: - osallistuminen virkamatkalle vuonna 2010; - kaikkien sellaisten tarkkailijoiden poissulkeminen, joita ei ole "suositeltu" tai joiden osalta on rikottu käytännesääntöjä tai asiaankuuluvia toimintaohjeita."

4. Tämän jälkeen kantelija pyysi Transteciä ja komissiota ilmoittamaan hänelle syyn, jonka vuoksi hänet suljettiin foorumin ulkopuolelle. Hän ei saanut vastausta Transteciltä eikä komissiolta.

Tutkimuksen kohde

5. Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija väitti, että komissio oli

1) ei ilmoittanut hänelle päätöksestä, jonka mukaan hän oli rikkonut EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien menettelysääntöjä;

2) laiminlyönyt oikeutensa tulla kuulluksi;

3) kolmansille osapuolille on ilmoitettu päätöksestä virheellisesti;

4) jätti hänet virheellisesti tulevien EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien ulkopuolelle; ja

5) ei vastannut hänen tietopyyntöihinsä.

6. Kantelija vaati, että komission olisi

1) ilmoittaa hänelle kaikista päätöksistä, jotka koskevat EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien käytännesääntöjen noudattamista; ja

2) antaa hänen riitauttaa tämän päätöksen.

Tiedustelu

7. Oikeusasiamies pyysi komissiota antamaan kantelusta lausunnon 30. huhtikuuta 2011 mennessä. Myönnettyään pidennetyn määräajan komissio antoi lausuntonsa 7. heinäkuuta 2011. Lausunto toimitettiin kantelijalle, joka esitti huomautuksensa 21. heinäkuuta 2011. Oikeusasiamies esitti 25. lokakuuta 2011 komissiolle ehdotuksen sovintoratkaisuksi ja pyysi sitä vastaamaan 31. joulukuuta 2011 mennessä. Tämän jälkeen oikeusasiamies pidensi komission määräaikaa 31. tammikuuta 2012 saakka. Komissio vastasi vasta 1. kesäkuuta 2012. Vastaus toimitettiin kantelijalle ja sitä kehotettiin esittämään huomautuksensa. Kantelija esitti huomautuksensa 25 päivänä heinäkuuta 2012.

Oikeusasiamiehen analyysi ja päätelmät

A. Väite, jonka mukaan i) käytännesääntöjen rikkomisen toteamisesta ei ole ilmoitettu; ii) oikeutta tulla kuulluksi ei ole kunnioitettu; iii) väärinkäytökset kolmansille osapuolille tiedottamisessa; ja iv) väärinkäytökset, jotka liittyvät valituksen tekijän jättämiseen tulevien EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien ulkopuolelle

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

8. Kantelija totesi, että vuoden 2010 vaalitarkkailuvaltuuskuntansa aikana hän katsoi, että demokraattiseen prosessiin ja ihmisoikeuksiin kohdistui vakavia väärinkäytöksiä. Kantelija raportoi näkemyksistään EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan ydinryhmälle. Palattuaan kotimaahansa hän kirjoitti asiasta kirjeen kansalliseen sanomalehteen julkaistavaksi.

9. Kantelija totesi, että jotkut hänen EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan kollegoistaan ilmoittivat hänelle, että EU:n virkamiehet ja EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan ydinryhmän jäsenet olivat kertoneet hänelle, että hänet oli suljettu foorumin ulkopuolelle EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan käytännesääntöjen rikkomisen vuoksi. Hän totesi, että myös EU:n virkamiehet olivat kertoneet yhdelle hänen tarkkailijakollegoistaan, että menettelysääntöjen rikkominen merkitsisi sitä, että hänet suljettaisiin tulevien EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien ulkopuolelle. Kantelija ei voinut hyväksyä sitä, että hänen kollegoilleen ilmoitettiin tästä, vaikka hänelle itselleen ei ollut koskaan ilmoitettu asiasta. Hän totesi, että jos asian taustalla oli hänen kirjeensä julkaiseminen lehdistössä, asiasta oli ilmoitettu hänelle tarpeettomalla kuuden kuukauden viiveellä.

10. Oikeusasiamiehelle lähettämässään lausunnossa komissio totesi, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta koostuu päätarkkailijasta (joka vastaa valtuuskunnasta), keskeisistä asiantuntijoista sekä pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista tarkkailijoista. Päätarkkailija on yleensä Euroopan parlamentin jäsen. Komission yksiköt valitsevat ydinasiantuntijat suoraan palveluhankintasopimusta koskevan tarjouskilpailumenettelyn perusteella. Komissio valitsee tarkkailijat jäsenvaltioiden esivalinnan jälkeen.

11. Komissio kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään "yhteyspisteidensä" kautta tarkkailijoiden valintamenettelyn toimittamalla kansalliset hakemukset asetetussa määräajassa. Tämän jälkeen kaikkien hakijoiden on rekisteröidyttävä komission hallinnoimaan tietokantaan. Tämän jälkeen jäsenvaltiot ottavat vastuun pätevimpien kansallisten ehdokkaiden esivalinnasta. Lisäksi valintakomitea, joka koostuu komission virkamiehistä useista yksiköistä, arvioi esivalitut ehdokkaat. Komissio pitää näistä valinnoista virallista kirjaa. Operaation johtoryhmän jäsenet arvioivat kaikki EU:n tarkkailijat operaation päättyessä. Arviointi sisältyy tarkkailijan asiakirja-aineistoon EU:n tietokannassa.

12. Komissio tekee myös yritysten kanssa sopimuksia hallinnollisen ja logistisen tuen antamisesta operaatiolle. Tarkkailijaksi valittu kantelija allekirjoitti komission palkkaaman yrityksen kanssa sopimuksen pitkäaikaisesta tarkkailijasta kyseistä tarkastusmatkaa varten. Sopimuksen liitteessä 1 oleva 3.2 osa sisälsi käytännesäännöt, joissa todettiin muun muassa, että "tarkkailijat eivät esitä tiedotusvälineille mitään henkilökohtaisia ... huomautuksia havainnoistaan ".

13. Komission mukaan lehdistössä julkaistussa kirjeessä viitattiin kantelijan erityiskokemukseen EU:n vaalitarkkailijana EU:n valtuuskunnan aikana vuonna 2010. Kansallinen yhteyspiste lähetti komissiolle jäljennöksen sanomalehtiartikkelista sen julkaisupäivänä. Kansallinen yhteyspiste pyysi komissiota esittämään näkemyksensä asiasta. Komissio ilmoitti kansalliselle yhteyspisteelle, että sen mielestä tällaiset julkiset lausunnot olivat vastoin käytännesääntöjä (joiden mukaan EU:n tarkkailijoiden on pidättäydyttävä esittämästä henkilökohtaisia huomautuksiaan tiedotusvälineille). Komissio ilmoitti olevansa samaa mieltä kansallisen yhteyspisteen kanssa siitä, että yhteyspiste seuraa tapausta kantelijan kanssa. Komission mukaan tämä vastaa hallinnollista käytäntöä, jonka mukaan kansalliset yhteyspisteet vastaavat viestinnästä tarkkailijoiden hakijoiden kanssa. Komissio huomautti, että yhteyspisteet tiedottavat tarkkailijoiden hakijoille esimerkiksi siitä, onko heidät valittu varallaololuetteloon tai onko heidät otettu varallaololuetteloon tai onko heitä jätetty valitsematta.

14. Komissio totesi, ettei se tehnyt hallinnollista päätöstä, joka vaikuttaisi kantelijan etuihin.

15. Mitä tulee komission valintaan siitä, ketkä olisi kutsuttava EU:n vaalitarkkailufoorumiin, konferenssiin, jonka tarkoituksena on kehittää EU:n vaalitarkkailupolitiikkaa, komissio totesi, että se voi vapaasti valita sidosryhmät, joita se haluaa kuulla tietystä aiheesta. Kantelijaa ei valittu foorumiin kutsuttujen EU:n tarkkailijoiden joukosta, koska komissio katsoi, että sanomalehdessä julkaisemista koskevan tapahtuman vuoksi kantelija ei täyttänyt osallistujaksi rekisteröitymisen edellytystä. Tämän kriteerin mukaan osallistujille ei pitäisi antaa EU:n tarkkailuvaltuuskunnan antamaa kielteistä suositusta, muistutusta käytännesäännöistä tai meneillään olevaa valitusta. Valinta koski ainoastaan osallistumista kyseiseen konferenssiin, eikä sitä voida pitää kantelijan etuihin vaikuttavana hallinnollisena päätöksenä, joka antaisi menettelylliset takeet, mukaan lukien oikeus saada tietoa ja oikeus tulla kuulluksi.

16. Komissio väitti myös, ettei se ole sulkenut kantelijaa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien ulkopuolelle. Kantelija on osallistunut useisiin EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntiin, ja kaikki hänen esimiestensä arvioinnit ovat olleet tyydyttäviä. Näin ollen ei ole rekisteröity yhtään kielteistä suositusta hänen tulevasta toiminnastaan tarkkailijana. Kansallisen esivalintavaiheen osalta komissio ei voi ennustaa, mikä on kantelijan asema kansallisessa tarkkailijoiden rekisteröintijärjestelmässä. Kaikki päätökset siitä, sisällytetäänkö kantelija esivalinnan läpäisseiden kansallisten ehdokkaiden joukkoon, kuuluvat kansallisen yhteyspisteen toimivaltaan.

17. Komissio ei ole tietoinen siitä, että päätöksestä olla kutsumatta kantelijaa EU:n tarkkailijoiden foorumiin ilmoitettiin kolmansille osapuolille. Kantelija ei toimittanut mitään erityistä näyttöä väitteensä tueksi.

18. Vastauksena komission lausuntoon kantelija väitti, että hänellä oli velvollisuus toimia Euroopan unionin kansalaisena. Hänen ensisijainen huolenaiheensa oli, että ihmisoikeus- ja demokratiakysymykset oli saatettava hänen kotimaansa kansalaisten tietoon. Hän totesi, että olisi ollut väärin vaieta näin tärkeistä asioista. Hän lisäsi, että komissio teki virheen yrittäessään asettaa rajoituksia entisille EU:n tarkkailijoille sen jälkeen, kun sopimus, jolla heidät otettiin tarkkailijoiksi EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntaan, ei enää sitonut heitä. Hän totesi, että kun hän kirjoitti lehdistölle, hänen sopimuksensa oli päättynyt. Jos EU:n tarkkailijoiden tiedotusvälineille lähettämiä kommentteja koskevien rajoitusten oli tarkoitus jatkua joko pysyvästi tai tietyn ajan sopimuksen päättymisen jälkeen, tämä olisi pitänyt mainita selvästi sopimuksessa tai käytännesäännöissä. Komission oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa esittämää lausumaa, jonka mukaan EU:n tarkkailijat" eivät saa viitata EU:n tarkkailuvaltuuskuntaan ja havaintoihin, joita he ovat esittäneet virkamatkansa aikana", ei mainita missään käytännesäännöissä. Vaikka se olisi sisällytetty käytännesääntöihin, sanamuoto "niiden tehtävän aikana" tarkoittaa, että tällaisia rajoituksia sovellettaisiin vain EU:n tarkkailijan sopimuksen päättymiseen saakka.

19. Kantelija huomautti, että EU:n tarkkailijoiden foorumiin osallistumista koskevia ns. rekisteröintiperusteita ei ollut muotoiltu samalla tavalla foorumin järjestäjältä saamassaan sähköpostiviestissä eikä komission oikeusasiamiehelle antamassa lausunnossa. Joka tapauksessa hänelle ei koskaan ilmoitettu, että hän oli "kielteisen suosituksen", "muistutuksen käytännesäännöistä" tai "meneillään olevan valituksen" kohteena. Lisäksi tulevaa EU:n tarkkailijafoorumia koskevan sähköpostiviestin toimitti kantelijalle virkamies, joka edusti hänen kansallista yhteyspistettään. Kyseinen henkilö ei selvästikään olisi lähettänyt kantelijalle sähköpostia, jos hän olisi ollut tietoinen siitä, että kantelija kuului "ei-suositeltuihin" tarkkailijoihin tai kuului johonkin muuhun "poissuljettuun" ryhmään.

20. Kantelijan mukaan komissio voi vapaasti valita, mitä sidosryhmiä se haluaa kuulla. Hänelle on kuitenkin ilmoitettu, että häntä lukuun ottamatta kaikki muut tarkkailijat, jotka osallistuivat EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntaan vuonna 2010, lukuun ottamatta niitä, jotka operaation ydinryhmä oli virallisesti arvioinut "soveltumattomiksi"muihin EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntiin, kutsuttiin foorumiin.

21. Kantelija piti selvänä, että komissio teki hallinnollisen päätöksen, joka vaikutti hänen etuihinsa, koska se päätti, että hän rikkoi menettelysääntöjä: Oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa komissio totesi nimenomaisesti, että "komissio katsoi, että [...]-sanomalehdessä julkaisemista koskevan välikohtauksen vuoksi kantelija ei täyttänyt kolmatta edellytystä".

Oikeusasiamiehen alustava arvio sovintoratkaisuehdotuksesta

22. Huomautuksissaan kantelija väittää, että menettelysääntöjä sovelletaan ainoastaan tarkkailuvaltuuskunnan aikana (18 kohta). Oikeusasiamies ei voi hyväksyä tätä väitettä. Ensinnäkin hän huomauttaa, että itse käytännesäännöt eivät sisällä mitään nimenomaista rajoitusta niiden ajalliselle soveltamiselle. Toiseksi jotkin käytännesääntöihin sisältyvät säännöt on muotoiltu siten, että niitä voidaan soveltaa selvästi myös EU:n tarkkailijavaltuuskunnan päättymisen jälkeen [1]. Käytännesääntöjen tarkoituksen tarkastelu johtaa päätelmään, että niitä sovelletaan EU:n tarkkailijoiden käyttäytymiseen operaation päätyttyä, jos käyttäytyminen voi vaikuttaa kielteisesti päätökseen saatettuun operaatioon tai tuleviin operaatioihin.

23. Vaikka onkin selvää, että menettelysääntöjä sovelletaan EU:n tarkkailijoiden toimintaan virkamatkan päätyttyä, on tärkeää, että tällaisten sääntöjen soveltamisessa kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan [2] 41 artiklassa vahvistettua oikeutta hyvään hallintoon. Tähän oikeuteen sisältyy nimenomaisesti oikeus tulla kuulluksi ennen kuin henkilöä vastaan ryhdytään yksittäiseen toimenpiteeseen, joka vaikuttaa häneen epäedullisesti, ja hallinnon velvollisuus perustella päätöksensä. Oikeutta hyvään hallintoon kehitetään edelleen hyvän hallintotavan eurooppalaisessa säännöstössä [3]. Mainitun säännöstön 16 artiklassa ("Oikeus tulla kuulluksi ja antaa lausuntoja") todetaan, että tapauksissa, joissa on kyse yksilön oikeuksista tai eduista, virkamiehen on varmistettava, että kaikissa päätöksentekomenettelyn vaiheissa kunnioitetaan puolustautumisoikeuksia ja että jokaisella yleisöön kuuluvalla on oikeus esittää kirjallisia huomautuksia ja tarvittaessa suullisia huomautuksia ennen päätöksen tekemistä tapauksissa, joissa on tehtävä hänen oikeuksiinsa tai etuihinsa vaikuttava päätös. Päätöksen 20 artiklassa (”Päätöksen tiedoksi antaminen”) todetaan, että päätökset, jotka vaikuttavat yksittäisten henkilöiden oikeuksiin tai etuihin, on annettava tiedoksi kirjallisesti ja että tällaisista päätöksistä ei saa ilmoittaa muille tahoille ennen kuin niille, joita asia koskee, on ilmoitettu.

24. Komissio väitti, että sen päätelmä, jonka mukaan kantelija oli rikkonut menettelysääntöjä, ei ollut kantelijan etuihin vaikuttava hallinnollinen päätös, koska se koski ainoastaan hänen osallistumistaan EU:n tarkkailijoiden foorumiin. Komission mukaan sen havaintoa ei näin ollen tarvinnut ilmoittaa kantelijalle.

25. Oikeusasiamies katsoi, että komission päätelmä, jonka mukaan kantelija oli rikkonut menettelysääntöjä, joista ilmoitettiin Transtecille, jotta Transtec ei kutsuisi kantelijaa EU:n tarkkailijoiden foorumiin, oli todellakin "päätös"siinä merkityksessä, että " yksittäinen toimenpide" vaikuttaa kielteisesti kantelijan etuihin [4]. Tämä päätös johti siihen, että kantelijaa ei kutsuttu EU:n tarkkailijoiden foorumiin, johon kantelija oli nimenomaisesti pyytänyt saada osallistua.

26. Oikeusasiamies ei myöskään pitänyt vakuuttavana komission väitettä, jonka mukaan sen päätelmä koski ainoastaan kantelijan osallistumista EU:n tarkkailijoiden foorumiin, vaikka foorumin tarkoituksena oli valmistella tarkkailijoita paremmin tulevia virkamatkoja varten mahdollistamalla käytäntöjen ja kokemusten vaihto. Oikeusasiamies totesi myös, että vaikka komissio ei nimenomaisesti sulkenut kantelijaa tulevien EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien ulkopuolelle, on kohtuullista uskoa, että komission kanta vaikutti kantelijan mahdollisuuksiin tulla valituksi tuleviin EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntiin, kun se ilmoitti havainnostaan myös kansallisille viranomaisille, jotka esivalivat pätevimmät kansalliset ehdokkaat EU:n tarkkailijoiden tehtävään.

27. Komissio ei antanut kantelijalle mahdollisuutta esittää huomautuksia ennen kuin se teki päätöksen menettelysääntöjen rikkomisesta. Näin ollen se rikkoi hyvän hallintotavan säännöstön 16 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohtaa.

28. Mitä tulee komission päätöksen ilmoittamiseen kantelijalle, komissio antoi kansallisten viranomaisten tehtäväksi ilmoittaa komission havainnosta kantelijalle. Vaikka periaatteessa ei ole epäasianmukaista, että komissio antaa tällaisen tehtävän kansallisille viranomaisille, komission olisi pitänyt varmistaa, että sen päätös todella annettiin tiedoksi kantelijalle (esimerkiksi pyytämällä jäljennöstä tiedonannosta kantelijalle). Komissio ei kuitenkaan varmistanut, että kansalliset viranomaiset olisivat toimittaneet sen havainnot kantelijalle. Koska komissio ei varmistanut, että sen päätöksestä ilmoitettiin asianmukaisesti kantelijalle, se rikkoi Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 20 artiklan 1 kohtaa.

29. Oikeusasiamies totesi kantelijan väittäneen myös, että hänen tarkkailijakollegansa olivat saaneet tietää hänen väitetystä menettelysääntöjen rikkomisesta ja hänen väitetystä sulkemisestaan tulevien EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien ulkopuolelle ennen kuin hän sai tietää niistä. Oikeusasiamies totesi, että kantelija ei toimittanut mitään näyttöä väitteensä tueksi tältä osin. Oikeusasiamies totesi myös, että vaikka on totta, että jos komissio olisi toimittanut nämä tiedot hänen tarkkailijakollegoilleen, kyseessä olisi varmasti hallinnollinen epäkohta, on kuitenkin niin, että komission lisäksi myös kansalliset viranomaiset olivat tietoisia käytännesääntöjen rikkomisen toteamisesta kyseisenä ajankohtana. Koska tältä osin ei ollut konkreettista näyttöä, ei voitu olettaa, että tiedot olisivat välttämättä peräisin komissiolta [5], jos ne olisi toimitettu näille kolmansille osapuolille.

30. Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että komissio ilmoitti havainnosta vähintään yhdelle kolmannelle osapuolelle, ennen kuin kantelija sai siitä tiedon, eli EU:n tarkkailijafoorumin ulkopuoliselle järjestäjälle. Tämä rikkoi hyvän hallintotavan säännöstön 20 artiklan 2 kohtaa.

Sopiva ratkaisuehdotus

31. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies teki seuraavan ehdotuksen sovintoratkaisuksi:

Ottaen huomioon oikeusasiamiehen analyysin ja havainnot komissio voisi tarkistaa menettelyjään EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien menettelysääntöjen rikkomisen toteamiseksi, mukaan lukien menettelyt, jotka koskevat tällaisesta päätöksestä ilmoittamista ja asianomaisen henkilön kuulemista.

Tässä tapauksessa komissio voisi antaa kantelijalle mahdollisuuden esittää perustelunsa, joilla vastustetaan EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien käytännesääntöjen rikkomisen toteamista, ja se voisi varmistaa, että nämä perustelut käsitellään asianmukaisesti.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut sovintoratkaisuehdotuksen jälkeen

32. Vastauksessaan oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotukseen komissio väitti, että kantelijaa ei ole rangaistu ja että hänen ehdokkuutensa otetaan huomioon tulevissa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnissa. Komission mukaan kantelijan arviointikertomusta EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien luettelossa suositellaan "pitkäaikaiseksi tarkkailijaksi (LTO) tulevia valtuuskuntia varten".

33. Komission näkemyksen mukaan kantelija esitti asiaa koskevat väitteensä kokonaisuudessaan 6 päivänä joulukuuta 2010 päivätyssä kirjeessä. Komissio ilmoitti kantelijalle suoraan kannastaan 21. maaliskuuta 2012 päivätyllä sähköpostiviestillä, jossa se totesi, että ”EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien tarkkailijoiden valinnasta vastaava Euroopan komission ulkopolitiikan välineiden hallinto on edelleen täysin vaalikelpoinen ehdokas tuleville EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnille. Huomatkaa, että kansallisen yhteyspisteen on esivalittava teidät lyhyen ja pitkän aikavälin tarkkailijoiden tehtävissä." Komission mukaan kantelija vahvisti vastaanottaneensa tämän tiedonannon sähköpostitse, jossa hän kiitti komissiota.

34. Komissio totesi lisäksi, että se tarkastelee parhaillaan useita EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntia koskevia menettelyjä, kuten käytännesääntöjen tarkistamista ja tarkkailijoiden arviointimenettelyä.

35. Komission vastauksesta esittämissään huomautuksissa kantelija totesi olevansa pitkälti samaa mieltä komission vastauksesta sovintoratkaisuehdotukseen ja sen 21. maaliskuuta 2012 lähettämästä sähköpostiviestistä. Kantelija kiitti oikeusasiamiestä hänen ponnisteluistaan.

36. Mitä tulee kysymykseen siitä, että häntä”suositellaan pitkäaikaiseksi tarkkailijaksi (LTO) tulevia virkamatkoja varten”, kantelija totesi ottaneensa yhteyttä kansalliseen yhteyspisteeseensä, joka on vastuussa vaalitarkkailijoiden suosittamisesta kotimaansa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntiin. Yhteyspiste ilmoitti hänelle, että viimeaikaisten taloudellisten rajoitteiden ja monitoriluettelossa olevien vapaaehtoisten suuren määrän vuoksi on todennäköistä, että saattaa kulua jonkin aikaa, ennen kuin se voi suositella häntä toiseen tehtävään. Koska kantelija katsoo, että hänet on suljettu EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien ulkopuolelle heinäkuusta 2010 lähtien, hän haluaa pyytää komissiota tarjoamaan hänelle joka vuosi yhtä pitkäaikaista tarkkailuvaltuuskuntaa, jos kansallinen yhteyspiste ei suosittele häntä.

37. Kantelija antoi komissiolle myös tiettyjä suosituksia, jotka koskivat sen EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntia koskevien menettelyjen uudelleentarkastelua.

Oikeusasiamiehen arvio sovintoratkaisuehdotuksen jälkeen

38. Oikeusasiamies toteaa, että kantelija on edelleen täysin kelvollinen ehdokas tuleville EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnille. Oikeusasiamies toteaa myös, että kun otetaan huomioon komission vastaus sovintoratkaisuehdotukseen, kantelija ei näytä enää haluavan käsitellä kysymystä siitä, miten komissio käsitteli asian tätä näkökohtaa. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että komissio on pääosin ratkaissut tämän näkökohdan käsiteltävässä asiassa.

39. Mitä tulee kantelijan komissiolle esittämään pyyntöön tarjota hänelle yksi virkamatka pitkäaikaiseksi tarkkailijaksi joka vuosi, oikeusasiamies katsoo, että tämä pyyntö ei kuulu ehdotetun sovintoratkaisun soveltamisalaan, vaikka kansallinen yhteyspiste ei ehkä esivalitsisi häntä virkamatkoille vuosittain (kun otetaan huomioon edellä mainitut taloudelliset rajoitteet ja vapaaehtoisten suuri määrä). Oikeusasiamies ei näin ollen noudata kantelijan ehdotusta.

40. Mitä tulee menettelysääntöjen rikkomisen toteamista koskeviin komission menettelyihin, oikeusasiamies on tyytyväinen komission parhaillaan suorittamaan uudelleentarkasteluun. Uudelleentarkastelussa pannaan olennaisilta osin täytäntöön sovintoratkaisuehdotuksen asiaa koskeva osa.

41. Oikeusasiamies katsoo, että komission voisi olla hyödyllistä ottaa käytännesääntöjä ja tarkkailijoiden arviointimenettelyä tarkistaessaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla sekä Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 16 ja 20 artikla. Oikeusasiamies esittää asiasta lisähuomautuksen.

B. Väite, jonka mukaan tietopyyntöön ei ole vastattu

Oikeusasiamiehen arviointi

42. Kun otetaan huomioon komission oikeusasiamiehelle antamassa lausunnossa esittämä anteeksipyyntö ja selitykset, kantelun tämän näkökohdan osalta ei ole perusteltua tehdä lisätutkimuksia.

C. Vaatimukset

43. Kantelija väitti, että komission olisi 1) ilmoitettava hänelle kaikista päätöksistä, jotka koskevat EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien käytännesääntöjen noudattamista; ja 2) antaa hänen riitauttaa tämä päätös.

Oikeusasiamiehen arviointi

44. Koska komissio on pääpiirteissään ratkaissut asian tämän näkökohdan, vaatimusten jatkamiselle ei ole perusteita.

D. Päätelmät

Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella seuraavat päätelmät:

Komissio on ratkaissut asian kantelijan henkilökohtaisen tilanteen osalta.

Komissio panee täytäntöön oikeusasiamiehen ehdottamaa sovintoratkaisua, joka koskee yleistä menettelyä menettelysääntöjen rikkomisen toteamiseksi.

Lisätiedustelut eivät ole perusteltuja tietopyynnön osalta.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

Lisähuomautus

Komissio voisi ottaa käytännesääntöjen ja tarkkailijoiden arviointimenettelyn uudelleentarkastelussa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan sekä Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 16 ja 20 artiklan.

 

P. Nikiforos Diamandouros

Tehty Strasbourgissa 7 päivänä syyskuuta 2012.

---

[1] Käytännesäännöt sisältävät muun muassa seuraavat ohjeet: "Tarkkailijoiden on tehtäviään hoitaessaan noudatettava ehdotonta puolueettomuutta, eivätkä he saa missään vaiheessa ilmaista puolueellisuuttaan tai mieltymyksiään kansallisiin viranomaisiin, puolueisiin, ehdokkaisiin tai vaaliprosessin kiistakysymyksiin nähden. ... Tarkkailijat eivät esitä havaintojaan koskevia henkilökohtaisia tai ennenaikaisia huomautuksia tiedotusvälineille tai muille asiasta kiinnostuneille henkilöille, mutta heidän olisi annettava nimetyn yhteyshenkilön tai tiedottajan välityksellä yleisiä tietoja tarkkailijoina harjoittamansa toiminnan luonteesta"(oikeusasiamiehen lisäämä painotus).

[2] Saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2010:083:0389:0403:en:PDF

[3] Saatavilla osoitteessa http://www.ombudsman.europa.eu/resources/code.faces

[4] Kysymys siitä, onko kyseessä ”päätös” siinä mielessä, että kantelija olisi voinut riitauttaa sen unionin yleisessä tuomioistuimessa, ei tule esiin oikeusasiamiehen menettelyssä.

[5] Ks. oikeusasiamiehen päätös asiassa 1342/2007/FOR, 67 kohta, saatavilla osoitteessa http://www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/en/3972/html.bookmark