Kantelun tausta

1. Kantelu koskee kelpoisuusperusteiden soveltamista avoimessa kilpailussa EPSO/AD/182/10, joka koski teollisuustaloustieteen alaa. Kantelijaa ei hyväksytty kyseiseen kilpailuun, koska valintalautakunta katsoi, ettei hänellä ollut kilpailuilmoituksessa edellytettyä vähintään kahdeksan vuoden työkokemusta kilpailupolitiikan ja/tai teollisuustalouden taloudellisesta analyysista.

2. Kantelija pyysi, että päätöstä olla hyväksymättä häntä kilpailuun tarkasteltaisiin uudelleen. Vastauksessaan valintalautakunta vahvisti alkuperäisen päätöksensä ja väitti, että hänen kahden vuoden työkokemustaan yrityksessä x ei voitu pitää merkityksellisenä. Kantelija kirjoitti uudelleen EPSOlle ja esitti useita väitteitä ja merkityksellisiä asiakirjoja tukeakseen väitettään, jonka mukaan hänellä oli riittävästi asiaankuuluvaa työkokemusta. Valintalautakunta selvensi kantaansa 3. marraskuuta 2010 päivätyssä vastauksessaan ja toisti päätöksensä olla hyväksymättä kantelijaa kilpailuun.

Tutkimuksen kohde

3. Kantelija väitti Euroopan oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa, että EPSOn arvioon hänen työkokemuksestaan liittyi useita sääntöjenvastaisuuksia.

4. Väitteensä tueksi kantelija väitti seuraavaa:

a) valintalautakuntaan kohdistui eturistiriitoja;

b) menettelyjen huono hallinnointi on vaikuttanut haitallisesti hänen työelämäänsä;

c) ammattikokemuksen arviointia varten ei ollut tarkasti määriteltyjä kriteerejä;

d) hänen oikeuttaan siihen, että hänen hakemuksensa tutkitaan riippumattomasti, ei kunnioitettu;

e) valintalautakunta tulkitsi omia sääntöjään virheellisesti ja opportunistisesti;

f) hänelle annettiin useita ristiriitaisia lausuntoja valintamenettelystä; ja

hakijoita syrjittiin ilman objektiivisia perusteita.

5. Kantelija vaati, että EPSO joko hyväksyisi hänet kilpailuun tai kumoaisi koko valintamenettelyn.

Tiedustelu

6. Oikeusasiamies pyysi EPSOa antamaan kantelusta lausunnon 31. elokuuta 2011 mennessä. Lausunto toimitettiin kantelijalle, joka esitti huomautuksensa 28. syyskuuta 2011.

Oikeusasiamiehen analyysi ja päätelmät

Alustava huomautus

7. EPSO totesi lausunnossaan, että valintalautakunnan tehtävänä on määrittää, täyttävätkö hakijat kilpailuilmoituksessa asetetut erityiset edellytykset, ja arvioida hakijoiden suoriutumista kilpailuilmoituksessa julkaistujen edellytysten perusteella. Valintalautakunnan tässä yhteydessä tekemät päätökset ovat yksinomaan sen vastuulla. EPSO vastaa ainoastaan kilpailun järjestämisestä eli vaiheista, jotka ulottuvat kilpailuilmoituksen laatimisesta kilpailun päättymiseen. Koska valintalautakunnilla ei ole omaa sihteeristöä, EPSO tarjoaa niille hallinnollista, logistista ja tietoteknistä tukea. EPSO katsoi, että tämä erottelu on erittäin tärkeä, koska se tarkoittaa, että EPSOlla ei ole samaa päätösvaltaa ja siten samaa vastuuta kuin valintalautakunnalla.

8. Edellä mainittujen huomautusten osalta oikeusasiamies viittaa analyysiinsa, joka sisältyy päätökseen asiassa 2497/2010/FOR [1]. Kyseisessä päätöksessä hän huomautti, että Euroopan oikeusasiamiehellä on valtuudet ottaa vastaan kanteluja kaikkien EU:n toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista (lukuun ottamatta unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä). Käsitteet "toimielimet", "elimet", "toimistot" ja "virastot" ovat kaikenkattavia. Näin ollen mikä tahansa yhteisö, joka kuuluu unionin toimielinjärjestelmään eli perussopimuksilla tai niiden soveltamiseksi annetulla säädöksellä perustettuun yhteisöön, ei voi välttyä oikeusasiamiehen harjoittamalta valvonnalta asioissa, jotka koskevat väitettyjä hallinnollisia epäkohtia.

9. Jos olemassa oleva toimielin, elin tai laitos perustaa toiminnallisia yksiköitä omaan organisaatiorakenteeseensa, näiden toiminnallisten yksiköiden väitetyt hallinnolliset epäkohdat katsotaan sen toimielimen, elimen tai laitoksen syyksi, jonka osa se on. Tällaisia toiminnallisia yksiköitä ei voida pitää SEUT-sopimuksen 228 artiklassa tarkoitettuina erillisinä toimieliminä, eliminä tai laitoksina. Vaihtoehtoisesti, jos perussopimusten täytäntöönpanemiseksi annetulla säädöksellä perustetaan erillinen yksikkö EU:n toimielinjärjestelmän puitteissa, oikeusasiamies tarkastelee kyseistä yksikköä mahdollisten väitettyjen hallinnollisten epäkohtien osalta.

10. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että jos EPSO katsoo, ettei sillä ole toimivaltaa vastata tiettyihin väitteisiin, jotka ovat oikeusasiamiehen tutkimuksen kohteena, koska tällaiset väitteet liittyvät valintalautakunnan toimintaan, sen olisi pyydettävä kyseistä valintalautakuntaa vastaamaan suoraan oikeusasiamiehelle. Jos valintalautakunta kieltäytyy vastaamasta oikeusasiamiehelle EPSOn kautta, EPSOn olisi ilmoitettava asiasta oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies osoittaa SEUT-sopimuksen 228 artiklassa hänelle annettujen valtuuksien mukaisesti tutkimuksensa suoraan valintalautakunnalle.

A. Väitetyt sääntöjenvastaisuudet työkokemuksen arvioinnissa

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

Eturistiriidat

11. Kun kantelija haki kyseistä kilpailua, hän työskenteli väliaikaisena toimihenkilönä komissiossa. Kantelijan mukaan hän ja seitsemän muuta hakijaa työskentelivät samassa tiimissä valintalautakunnan puheenjohtajan ja toisen jäsenen kanssa. Kaksi muuta valintalautakunnan jäsentä olivat kantelijan entisiä kollegoja. Kantelijan mielestä näillä valintalautakunnan jäsenillä oli yhteyksiä joihinkin hakijoihin, mikä ulottui työtä pidemmälle. Näin ollen hän väitti, että valintalautakuntaan liittyi eturistiriitoja. Hän väitti lisäksi, että oli hyvin todennäköistä, että hakijoita, joilla oli objektiivisesti vähemmän kokemusta kuin hänellä itsellään, kutsuttiin osallistumaan kilpailuun, mikä voisi olla osoitus puolueettomuudesta.

12. EPSO väitti, että valintalautakunta nimitettiin ja perustettiin henkilöstösäännöissä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Kahden tai useamman toimielimen yhteisissä avoimissa kilpailuissa valintalautakunta koostuu puheenjohtajasta, nimittävän viranomaisen nimittämistä jäsenistä ja toimielinten henkilöstökomiteoiden yhteisellä sopimuksella nimittämistä jäsenistä. Näin varmistetaan tasapuolinen edustus ja puolueeton arviointi. Sen jäsenten osaamisalueita koskevat vaatimukset vaihtelevat kunkin kilpailun erityisolosuhteiden mukaan.

13. EPSOn mukaan avoimen kilpailun EPSO/AD/182/10 tarkoituksena oli laatia varallaololuettelo EU:n toimielimissä, erityisesti neuvostossa ja komissiossa, avoinna olevien virkojen täyttämiseksi. Avoimen kilpailun kohteena oli teollisuustalous, jota sovellettiin EU:n kilpailupolitiikan täytäntöönpanoon. Tutkintoihin ja kokeisiin perustuvien kilpailujen kaltaisissa kilpailuissa valintalautakuntien tehtävänä on arvioida, vastaako kunkin hakijan pätevyys ja/tai työkokemus henkilöstösäännöissä ja kilpailuilmoituksessa vaadittua tasoa. Vaikka julkaistun kilpailuilmoituksen sanamuoto sitoo valintalautakuntaa, sillä on tältä osin laaja harkintavalta.

14. EPSO väitti, että kun otetaan huomioon avoimen kilpailun EPSO/AD/182/10 erityisala, jotkin valintalautakunnan jäsenet toimivat myös yksiköissä, joiden työ liittyy kilpailun alaan, ja heillä on saattanut olla ammatillisia suhteita tiettyihin hakijoihin. EPSOn mukaan unionin oikeuskäytännössä todetaan, että virkamiehen ja kolmannen osapuolen välisten ammatillisten suhteiden olemassaolo ei lähtökohtaisesti merkitse sitä, että virkamiehen riippumattomuutta heikennettäisiin tai että se vaikuttaisi heikentyvän, kun hänen on ratkaistava asia, jossa kyseinen kolmas osapuoli on osallisena. EPSO viittasi asiaan T-100/04, Giannini v. komissio [2], jossa (silloinen) ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että eturistiriita syntyy ainoastaan tilanteessa, jossa virkamiehen on tehtäviään hoitaessaan päätettävä sellaisen asian käsittelystä tai ratkaisusta, johon liittyy henkilöstösääntöjen 11 a artiklassa tarkoitettu hänen riippumattomuuttaan heikentävä henkilökohtainen etu. Kyseisessä asiassa unionin yleinen tuomioistuin totesi, että valintalautakunnan jäsenen osallistuminen sellaisen hakijan arviointiin, joka työskentelee tai on työskennellyt samassa yksikössä tai osastossa kuin kyseinen valintalautakunnan jäsen, ei sinänsä merkitse sitä, että kyseinen jäsen tekee päätöksen asiasta, jonka käsittelyyn tai lopputulokseen hänellä on sellainen henkilökohtainen intressi, joka voisi heikentää hänen riippumattomuuttaan. Tämän jälkeen unionin yleinen tuomioistuin totesi, että valintalautakunnan puolueettomuuden periaate edellyttää, että valintalautakunnan jäsen pidättäytyy osallistumasta hakijan arviointiin, jos valintalautakunnan jäsenen ja kyseisen hakijan välillä on suora yhteys.

15. EPSO totesi, että virkamiestuomioistuin on tulkinnut tämän suoran yhteyden luonnetta ja puolueettomuuden käsitettä asiassa F-16/07, Dragoman v. komissio [3], jossa se totesi, että se, että valintalautakunnan jäsen tuntee henkilökohtaisesti yhden hakijoista, ei välttämättä merkitse sitä, että kyseinen jäsen olisi puolueeton kyseisen hakijan eduksi. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan tällainen suhde ei yksinään riitä osoittamaan, että valintalautakunnan jäsenellä on henkilökohtainen intressi, joka voisi kyseenalaistaa hänen puolueettomuutensa. Unionin yleinen tuomioistuin täsmensi lisäksi, että jos valintalautakunnan jäseneltä edellytettäisiin, ettei hänellä ole mitään yhteyksiä hakijoihin, olisi erittäin vaikeaa tai jopa lähes mahdotonta löytää henkilöitä, jotka voisivat toimia valintalautakunnassa tietyillä erityisaloilla.

16. EPSO huomautti, että valintalautakunnan jäsenten on ilmoitettava mahdollisesta eturistiriidasta. EPSO totesi tämän jälkeen, että hakemusten puolueettoman tutkinnan varmistamiseksi sen valintalautakunnalle toimittamissa hakemuksissa oli ainoastaan hakijoiden viitenumerot. Lisäksi valintalautakunnan jäsenten, jotka olivat ilmoittaneet mahdollisesta eturistiriidasta hakijan kanssa, ei tarvinnut tutkia näitä hakemuksia. EPSO totesi, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on vahvistettu, että eturistiriidan käsite kattaa kaikki tilanteet, kuten perhesiteet hakijaan sanan laajassa merkityksessä, taloudelliset siteet, oikeudelliset menettelyt tai alisteisuussuhteen hakijaan, mikä voisi heikentää valintalautakunnan jäsenten riippumattomuutta heidän hoitaessaan tehtäviään. Valintalautakunnan jäsenten on ennen tehtäviensä aloittamista allekirjoitettava salassapitoilmoitus, jossa kiinnitetään heidän huomionsa muun muassa siihen, että valintalautakunnan työ on riippumatonta ja puolueetonta. Kyseisessä kilpailussa kukin valintalautakunnan jäsen allekirjoitti tämän salassapitoilmoituksen asianmukaisesti.

17. EPSOn lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija väitti, että EPSOn mainitsemalla oikeuskäytännöllä ei ole merkitystä. Kantelijan mukaan vähintään viidellä valintalautakunnan jäsenellä oli henkilökohtaiset ja ammatilliset suhteet vähintään kymmeneen esivalintamenettelyyn valituista alle 40 hakijasta ja vähintään neljään niistä 13 hakijasta, jotka lopulta valittiin. Kantelijan mukaan tämä merkitsee systeemistä riippumattomuuden puutetta. Tämä riippumattomuuden puute ei myöskään koske ainoastaan yhtä valintalautakunnan jäsentä suhteessa yhteen hakijoista, kuten tilanne oli EPSOn mainitsemissa tapauksissa.

18. Kantelija väitti lisäksi, että sillä, että valintalautakunnan jäsenet allekirjoittivat luottamuksellisuutta koskevat sopimukset, ei ole merkitystä, koska vaikuttaa siltä, että näitä sopimuksia ei noudatettu. Eturistiriitoja koskevien ilmoitusten osalta kantelija väitti, että koska hakijoiden ja valintalautakunnan jäsenten välillä on huomattava määrä henkilökohtaisia yhteyksiä, EPSO ei joko ottanut niitä huomioon tai ne eivät olleet totuudenmukaisia.

19. Kantelijan mukaan valintalautakunnan jäsenet, joiden kanssa hän puhui, totesivat, että kyseisessä kilpailussa EPSO oli "paranoidinen" eturistiriitakysymyksessä. Tämän vuoksi se antoi valintalautakunnan kahden riippumattoman ulkopuolisen jäsenen tehtäväksi valvoa valintamenettelyä. Kuten jäljempänä 29 kohdassa selitetään, tämä vaikutti kuitenkin kielteisesti valintalautakunnan jäsenten vapauteen ilmaista mielipiteensä kantelijan kokemuksen merkityksellisyydestä. Järjestelmällinen riippumattomuuden puute johti näin ollen kielteiseen puolueellisuuteen ja väärinkäytöksiin valituksen tekijään nähden.

20. Kantelija väitti lisäksi, että viitenumeroiden käyttö ehdokkaiden edustamiseksi antoi vain väärän tunteen vapaudesta mahdollisia ennakkoluuloja kohtaan. Tämä käytäntö voi olla hyvä hallintotapa hakijoiden kirjallisen työn puolueettomuuden varmistamisessa. Kilpailuvaiheessa, johon kuului "pätevyyteen perustuva valinta", valintalautakunnan jäsenten oli kuitenkin tarkasteltava sellaisten hakijoiden ammatillista historiaa, jotka he tunsivat usein erittäin hyvin henkilökohtaisesti. Hakijoiden pätevyyttä koskevat tiedot itse asiassa paljastivat tarkalleen, keitä he olivat.

Toimenpiteiden huono hallinnointi vaikuttaa haitallisesti työelämään

21. Kantelijan mukaan se, että hän valitti EPSOlle päätöksestä olla hyväksymättä häntä kilpailuun, herätti valintalautakunnan jäsenissä erittäin vakavia katkeruuden tunteita ja teki hänen päivittäisestä työelämästään erittäin epämiellyttävää. Kantelija ilmoitti myöhemmin oikeusasiamiehelle, että hän oli joutunut eroamaan tehtävästään komissiossa, koska komissio oli kohdellut häntä epäammattimaisesti ja tavalla, jota ei voida hyväksyä kyseisen valintamenettelyn yhteydessä. Näin ollen kantelija väitti, että menettelyjen huono hallinnointi vaikutti haitallisesti hänen työelämäänsä.

22. EPSO väitti, että kyseinen kilpailu toteutettiin täysin kilpailuilmoituksen määräysten mukaisesti ja että työjärjestystä noudatettiin ja sovellettiin tasapuolisesti kaikkiin hakijoihin erotuksetta. EPSO katsoi näin ollen, että menettely oli hoidettu asianmukaisesti.

23. Kantelija väitti huomautuksissaan, että EPSO ei sen mielestä ottanut huomioon sitä, että kilpailun ja muutoksenhakumenettelyn järjestäminen oli aiheuttanut hänelle suurta henkilökohtaista vahinkoa, koska se oli saattanut hänet tilanteeseen, jossa hänen oli väitettävä, että hänen kollegansa olivat arvioineet hänen työkokemustaan virheellisesti. Kantelija kirjoitti komission jäsenelle Sefkovicille muun muassa siitä, miten kilpailu oli järjestetty. Komission jäsenen vastauksen perusteella hän piti selvänä, että Sefkovic katsoi kantelijan suhtautuvan kielteisesti valintalautakunnassa palvelleisiin entisiin kollegoihinsa. Kantelija väitti, että tämä ei pidä paikkaansa. Itse asiassa hänellä on erittäin hyvä käsitys kollegoidensa työstä komissiossa. Hänen mukaansa komission jäsenen lausunto osoittaa kuitenkin kilpailun hallinnointitapaan liittyvän ongelman vakavuuden.

Arviointiperusteet

24. Kantelijan mukaan asiaankuuluvan työkokemuksen määrittämistä varten olisi pitänyt olla selkeästi määritellyt kriteerit. Sen sijaan hän väitti, että valintalautakunnan oli suoritettava ”perustelusääntö”-tyyppinen harjoitus.

25. EPSO huomautti, että kilpailuilmoituksen mukaan hakijoilla on oltava

”Kilpailupolitiikan ja/tai teollisuustalouden taloudelliseen analyysiin liittyvä vähintään kahdeksan vuoden työkokemus. Asiantuntemusalueisiin olisi kuuluttava uusimman teorian soveltaminen ja kvantitatiivinen empiirinen analyysi.

Tämä työkokemus on merkityksellinen vain, jos se on hankittu kilpailuun oikeuttavan tutkintotodistuksen saamisen jälkeen.

Kokopäiväisten opintojen aikana hankittu taloustieteen alan tohtori voidaan ottaa huomioon enintään 3 vuoden ajan. Jos hakija on suorittanut tohtorintutkinnon alle kolmessa vuodessa, huomioon otetaan vain opintojen todellinen kesto.

Vaadittuun erikoistumiseen liittyvät jatkokoulutusjaksot, jotka on suoritettu vaaditun tutkinnon suorittamisen jälkeen, voidaan ottaa huomioon enintään yhden vuoden ajan.”

26. EPSO selitti, että valintalautakunta tutki ensin kunkin vastaanotetun hakemuksen erityiset osallistumisedellytykset. Valituksen tekijän hakemuksen osalta valintalautakunta totesi, että hänellä ei ollut vaadittua kahdeksan vuoden työkokemusta taloudellisesta analyysista sen jälkeen, kun hän oli saanut kilpailuun osallistumiseen oikeuttavan tutkintotodistuksen. Aikaa, jonka kantelija työskenteli yrityksessä x, ei voitu ottaa huomioon työkokemuksena. Kantelijan sähköisessä hakulomakkeessa kuvaamien tehtävien luonne – myyntitoimien koordinointi, neuvottelut, tarjouspyyntöihin annettavien vastausten valmistelu, asiakkaiden kuuleminen tietoteknisistä kysymyksistä – ei vastaa kilpailuilmoituksen erityisvaatimuksia eli kilpailupolitiikan taloudellista analyysia ja/tai teollisuusekonomiaa. Valintalautakunta ei näin ollen voinut ottaa tätä ajanjaksoa huomioon.

27. EPSOn lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija väitti, että EPSO ei ollut selittänyt perusteita, joita valintalautakunta käytti päätellessään, että hänen kokemuksensa ei ollut merkityksellinen. EPSOn vastaus hänen valitukseensa, joka perustui aineellisiin perusteluihin, koostui yksinkertaisesti yksisuuntaisesta perustelusta, jossa todettiin, että hänen kokemustaan ei pidetty merkityksellisenä, koska se ei ollut merkityksellistä. EPSO säilytti nämä perustelut oikeusasiamiehelle toimittamassaan lausunnossa. Tällainen toteamus ei kuitenkaan selitä, miksi hänen kokemuksellaan ei ollut merkitystä.

28. Lisäksi kantelijan mukaan eri ehdokkaisiin sovellettiin erilaisia kriteerejä. Kun otetaan huomioon joidenkin hakijoiden työkokemus, josta monet kantelija tuntee hyvin, on selvää, että valintalautakunta ei aina tulkinnut suppeasti ilmaisua"liittyy taloudelliseen analyysiin...". Joissakin tapauksissa ilmaisun tulkittiin koskevan kokemusta, joka liittyi "jokseenkin" taloudelliseen analyysiin ja/tai teolliseen organisaatioon. Hänen tapauksessaan työkokemusta koskevaa vaatimusta on kuitenkin tulkittu suppeasti. Tätä päätelmää tukee se, että EPSO totesi lausunnossaan, että kantelijan kokemusta yrityksestä x ei voitu pitää merkityksellisenä, koska sitä ”ei ollut hankittu kilpailupolitiikan taloudellisessa analyysissä – –”(korostus kantelijan). Näin ollen kantelijan työkokemuksen arviointiperusteena ei ollut se, että sen olisi pitänyt liittyä " kilpailupolitiikan taloudelliseen analyysiin..."(kantelijan lisäämä painotus), vaan se olisi pitänyt hankkia nimenomaan "kilpailupolitiikan taloudellisessa analyysissä...". Kantelija väitti myös, että hyvin samanlaisia tai identtisiä kriteerejä oli sovellettu eri tavalla kuin hänen kokemustaan aiemmassa palvelukseenottomenettelyssä, joka koski samaa virkaa ja samaa palkkaluokkaa.

29. Kantelijan mukaan neljä valintalautakunnan jäsentä antoi hänelle epävirallisesti tietoja siitä, mikä hänen tapauksessaan meni pieleen. Näiden neljän jäsenen mukaan kaksi muuta jäsentä väitti, ettei kantelijan kokemuksella ollut merkitystä. Useat valintalautakunnan jäsenet, jotka tiesivät, kuinka arvokas hänen kokemuksensa yrityksestä x oli ollut kilpailupolitiikan taloudellisen analyysin kannalta, vastustivat tätä arviointia, mutta pelkäsivät, että jos he vaativat, heitä voitaisiin syyttää puolueellisuudesta. He sanoivat, että hänen olisi pitänyt lisätä hakemukseensa yksi abstrakti lause hänen tehtävistään yrityksessä x, kuten "tilastollisen analyysin tekeminen, kilpailun analysointi". Kantelija katsoo, että tällaiset tehtävät sisältyvät implisiittisesti mihin tahansa korkean tason hallintotyöhön. Hän selitti myös kokemuksensa merkityksellisyyttä kirjeessä, jossa hän selitti hakemuksensa syyt ja joka oli osa sähköistä hakemusta.

Riippumaton arviointi

30. Kantelija ei pitänyt asianmukaisena, että hänen pyyntönsä, joka koski hänen kilpailukieltopäätöksensä uudelleentarkastelua, käsittelivät samat henkilöt, jotka tekivät alkuperäisen päätöksen. Näin ollen kantelija väitti, että hänen oikeuttaan hakemuksensa riippumattomaan tarkasteluun ei kunnioitettu.

31. EPSOn mukaan kantelijan oikeutta uudelleentarkasteluun kunnioitettiin. EPSO huomautti, että avoimia kilpailuja koskevassa oppaassa [4], joka on erottamaton osa kilpailuilmoitusta, julkaistujen säännösten mukaisesti arvioinnin suoritti valintalautakunta eli kollegiaalisesti perustettu elin, joka on myös ainoa elin, jolla on toimivalta määrittää, täyttääkö hakija kilpailun erityiset edellytykset.

32. EPSO totesi lisäksi, että oppaan säännösten mukaan hakijat voivat esittää uudelleentarkastelupyynnön tietyissä tapauksissa eli silloin, kun EPSO ei ole noudattanut kilpailumenettelyä koskevia säännöksiä tai kun valintalautakunta ei ole noudattanut sen työtä koskevia säännöksiä. Näiden säännösten mukaisesti valintalautakunta tarkasteli huolellisesti kaikkia uudelleentarkastelupyyntöjä, myös valituksen tekijän esittämiä pyyntöjä. Vasta tutustuttuaan kaikkiin saamiinsa seikkoihin ja perusteluihin ja analysoituaan ne se pyysi EPSOa toimittamaan päätelmänsä asianomaisille hakijoille. EPSO huomautti kuitenkin, että vaikka on mahdollista pyytää päätöksen uudelleentarkastelua, tämä ei tarkoita, että valintalautakunta olisi velvollinen muuttamaan jo tehtyä päätöstä. Valintalautakunnan on otettava huomioon hakijan esittämät perustelut ja tarkasteltava hakemusta uudelleen pyynnön perusteella. Valintalautakunta on kuitenkin yksin vastuussa siitä, että se päättää käytettävissään olevien tietojen perusteella oikeuskäytännössä tunnustetun laajan harkintavaltansa puitteissa, täyttyvätkö erityiset osallistumisedellytykset.

Sääntöjen tulkinta

33. Valituksen tekijän mukaan valintalautakunta katsoi, ettei se voinut ottaa huomioon todisteita, jotka hän oli toimittanut uudelleentarkastelupyyntönsä yhteydessä. Kantelija väitti kuitenkin, että valituksen tekeminen edellyttää perustelujen ja todisteiden esittämistä. Kantelijan mukaan hänen lausumansa eivät sisältäneet uusia tosiseikkoja vaan ainoastaan selityksiä siitä, miksi hänen kokemuksellaan oli merkitystä. Hän väitti näin ollen, että koska valintalautakunta ei ottanut huomioon todisteita, jotka hän oli esittänyt uudelleentarkastelua koskevan pyyntönsä yhteydessä, se tulkitsi omia sääntöjään virheellisesti ja opportunistisesti.

34. EPSOn mukaan kilpailun tässä vaiheessa tutkittiin ainoastaan sähköiset hakemukset eikä niitä tukevia asiakirjoja. Valintalautakunta katsoi kantelijan hakemuksessaan toimittamien tietojen perusteella, että ainoastaan kokemusta, joka liittyy riittävän läheisesti kilpailun erityisalaan, voidaan pitää merkityksellisenä kokemuksena. Tältä osin valintalautakunta käytti päätöksensä perustana kilpailuilmoituksen määräyksiä, jotka muodostavat kilpailun ainoan oikeudellisen kehyksen. Vaikka viittaukset olisi otettu huomioon tässä vaiheessa, tämä ei olisi muuttanut lautakunnan päätöstä, koska pääasiallinen toiminta, jota hakija oli harjoittanut yrityksessä x, ei vastaa kilpailuilmoituksessa vahvistettuja perusteita.

35. Huomautuksissaan kantelija väitti, että riippumattomia selityksiä ja todisteita, jotka hän toimitti yrityksessä x hankkimansa kokemuksen merkityksellisyyden tueksi, olisi pidettävä luotettavampina kuin muiden hakijoiden antamia selityksiä heidän omasta kokemuksensa luonnehdinnasta. Valintalautakunta katsoi kuitenkin, että muiden hakijoiden toimittamat itsearvioinnit heidän työkokemuksensa merkityksellisyydestä olivat merkityksellisempiä kuin niiden henkilöiden tekemät riippumattomat arvioinnit, joiden kanssa kantelija teki kilpailuanalyysin vähintään kolmen vuoden ajan. Kantelija huomautti, että hakija voi kirjoittaa hakulomakkeeseen mitä haluaa.

36. Kantelijan mukaan hänen toimittamillaan selityksillä ja todisteilla pyrittiin ilmoittamaan valintalautakunnalle sen arviointivirheestä. Nämä todisteet jätettiin kuitenkin täysin huomiotta. Hän totesi, että EPSOn väite, jonka mukaan todisteita ei voitu ottaa huomioon, koska ne eivät olleet osa kantelijan alkuperäistä hakemusta, pätee ainoastaan alustavaan arviointiin. Sitä ei sovelleta muutoksenhaku- tai oikaisumenettelyyn. Kantelija väitti, että hänen olisi voitava esittää tällaisia uusia väitteitä muutoksenhaku- tai oikaisumenettelyssä. Hän väitti myös, että se, että valintalautakunnan puheenjohtaja kertoi hänelle 1.12.2010 lähettämässään sähköpostiviestissä, että hän "olisi myös vihainen ja turhautunut, jos hän olisi [kantelijan] tilanteessa", on vahva osoitus siitä, että jokin meni pieleen hänen hakemuksensa arvioinnissa.

Ristiriitaiset lausunnot

37. Kantelija totesi, että hänen kokemustaan ei pidetty merkityksellisenä kyseisen kilpailun kannalta, mikä edellytti työkokemusta, joka liittyi kilpailupolitiikan ja/tai teollisuustalouden taloudelliseen analyysiin. Valintalautakunta ei kuitenkaan kyseenalaistanut hänen kokemuksensa merkityksellisyyttä komission väliaikaisena toimihenkilönä hoitaessaan tehtäviään, joihin kuului kilpailupolitiikan ja teollisuustalouden taloudellinen analyysi. Hän väitti näin ollen, että valintamenettelyä koskevat lausumat olivat ristiriitaisia.

38. Kantelija katsoi, että oikeusasiamiehelle osoittamassaan lausunnossa EPSO piti kiinni epäloogisesta selityksestä, jonka mukaan yrityksessä x hankittu kokemus oli 1) merkityksellistä hänen asemansa kannalta väliaikaisena toimihenkilönä komissiossa ja 2) merkityksetöntä kyseisen kilpailun kannalta.

Syrjintä

39. Kantelija väitti, että hakijoita syrjittiin ilman objektiivisia perusteita. Tämä väite kehitettiin oikeusasiamiehelle toimitetussa tausta-asiakirjassa, jossa kantelija totesi, että "hakijalla voi olla seitsemän vuotta, 11 kuukautta ja 29 päivää asiaankuuluvaa kokemusta, mutta hänet suljetaan pois kilpailusta, kun taas toinen, jolla on yhden päivän kokemus, saa osallistua kilpailuun. Tällaista syrjintää ei voida perustella sillä, että yhdellä ehdokkaista on enemmän kokemusta - koska ei ole mielekästä tapaa, jolla tätä voitaisiin väittää".

40. EPSO totesi lausunnossaan, että syrjintää tapahtuu, kun samanlaisia tai vastaavia tilanteita tai suorituksia kohdellaan eri tavalla tai perusteettomasti. Kyseisessä kilpailussa kaikkiin hakijoihin sovellettiin samoja hakemusten tutkintaperusteita. Nämä perusteet julkaistiin kilpailuilmoituksessa, jonka keskeisenä tehtävänä on antaa asiasta kiinnostuneille mahdollisimman tarkat tiedot vaatimusten luonteesta, jotta he voivat arvioida, haluavatko he osallistua kilpailuun.

41. EPSO täsmensi, että noudattaakseen henkilöstösääntöjen 27 ja 29 artiklaa, joilla pyritään varmistamaan mahdollisimman korkeatasoisten virkamiesten palvelut, nimittävällä viranomaisella oli oikeus vaatia, että hakijoilla on kyseiseen kilpailuun liittyvien hakemusten jättämisen määräaikaan mennessä tietty vähimmäismäärä työkokemusta vuosilta. Tämä ei merkitse syrjintäkiellon periaatteen loukkaamista.

42. EPSOn lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija esitti ”mahdollisia skenaarioita” hakijoiden työkokemuksesta ja totesi, että valintalautakunnan olisi pitänyt painottaa kunkin työkokemusjakson merkityksellisyyttä kunkin hakijan kannalta. Kantelijan mukaan on selvää, että valintalautakunta painotti hänen kokemustaan yrityksestä x " nollaksi, mikä on hänen mielestään jyrkässä ristiriidassa EPSOn lausunnon kanssa, jonka mukaan tämä kokemus oli merkityksellinen hänen hoitaessaan tehtäviään väliaikaisena toimihenkilönä komissiossa.

43. Kantelijan mukaan ei voida osoittaa, että hakija, jolla on seitsemän vuoden, 11 kuukauden ja 30 päivän kokemus, eroaa merkityksellisellä tavalla hakijasta, jolla on täsmälleen kahdeksan vuoden kokemus. Kantelijan mukaan se, että suljetaan pois henkilö, jolla on vain yksi päivä vähemmän kokemusta, merkitsee vastaavien tilanteiden erilaista kohtelua.

Oikeusasiamiehen arviointi

Eturistiriidat

44. Oikeusasiamies toteaa, että henkilöstösääntöjen 11 a artiklan 1 kohdan ja unionin oikeuskäytännön mukaan eturistiriita ilmenee vain tilanteessa, jossa virkamiehen on tehtäviään hoitaessaan päätettävä sellaisen asian käsittelystä tai ratkaisusta, johon liittyy hänen henkilökohtainen etunsa. Se, että valintalautakunnan jäsen työskentelee tai on työskennellyt samassa osastossa tai yksikössä kuin hakija, ei sinänsä tarkoita, että jäsenen olisi päätettävä sellaisen asian käsittelystä tai ratkaisusta, johon liittyy hänen riippumattomuuttaan heikentävä henkilökohtainen etunsa [5]. Virkamiestuomioistuin on selventänyt, että se, että valintalautakunnan jäsen tuntee hakijan henkilökohtaisesti, ei yksinään riitä osoittamaan, että kyseisellä jäsenellä on sellainen henkilökohtainen, erityisesti perheeseen liittyvä tai taloudellinen, etu, joka heikentäisi hänen riippumattomuuttaan [6].

45. Kantelija väitti, että edellä mainittu oikeuskäytäntö ei ole merkityksellinen avoimen kilpailun EPSO/AD/182/10 kannalta, koska hänen mielestään kyseistä kilpailua rasitti järjestelmällinen riippumattomuuden puute, kun otetaan huomioon valintalautakunnan jäsenten ja hakijoiden välisten henkilökohtaisten yhteyksien huomattava määrä. Vaikuttaa siltä, että kyseiset yhteydet liittyvät siihen, että useat valintalautakunnan jäsenet työskentelevät tai ovat työskennelleet tai tuntevat henkilökohtaisesti useita hakijoita. Oikeusasiamies katsoo, että kaikki tällaiset "yhteydet" valintalautakunnan jäsenen ja ehdokkaan välillä on tutkittava erikseen ja sen omien ansioiden perusteella. Pelkästään se, että valintalautakunnan jäsenet työskentelevät useiden hakijoiden kanssa, ei sinänsä merkitse sitä, että heillä olisi henkilökohtainen intressi antaa etua tietylle hakijalle.

46. Oikeusasiamies korostaa, että ollakseen puolueellinen valintalautakunnan jäsenet, jotka tuntevat yhden tai useamman hakijasta työn kautta tai henkilökohtaisesti, voivat ottaa huomioon vain näitä hakijoita koskevat tiedot, jotka sisältyvät kilpailuasiakirjoihin. Valintalautakunnan jäsenet eivät saa ottaa huomioon kilpailun ulkopuolella saatuja tietoja. Käsiteltävänä olevan asian osalta tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tietyt valintalautakunnan jäsenet tiesivät kantelijaan liittyvän työsuhteensa vuoksi, että hänen kokemuksensa yrityksestä x liittyi tosiasiallisesti kilpailupolitiikan ja/tai teollisuustalouden taloudelliseen analyysiin, heitä kiellettiin ottamasta tätä tietämystä huomioon arvioidessaan kantelijan hakemusta kilpailun kelpoisuusperusteiden kannalta. Oikeusasiamies katsoo, että se, että valintalautakunta ei ota huomioon tällaisia tietoja, jotka on saatu henkilökohtaisista suhteista kantelijaan, ei merkitse kielteistä puolueellisuutta häntä kohtaan, kuten kantelija väitti. Päinvastoin se merkitsee henkilöstösääntöjen ja kilpailuilmoituksen asianmukaista soveltamista.

47. Oikeusasiamies myöntää, että viitenumeroiden käyttö hakijoiden edustamiseksi ei välttämättä takaa hakijoiden nimettömyyttä kilpailun valintavaiheessa, jonka aikana valintalautakunta tarkistaa esimerkiksi työkokemuksesta annetut tiedot. Oikeusasiamies ei kuitenkaan pidä tätä ongelmana sinänsä, kunhan hakijoihin ei liity eturistiriitoja tai puolueellisuutta.

48. Oikeusasiamies ei näin ollen katso, että kantelija olisi esittänyt mitään konkreettista näyttöä siitä, että jollakin valintalautakunnan jäsenellä olisi ollut henkilökohtainen, esimerkiksi perheeseen liittyvä tai taloudellinen, intressi varmistaa, että tietyt hakijat menestyivät avoimessa kilpailussa EPSO/AD/182/10. Oikeusasiamies ei myöskään katso kantelijan esittäneen näyttöä väitteidensä tueksi i) siitä, että valintalautakunta oli puolueellinen, koska alle kahdeksan vuoden asiaankuuluvan kokemuksen omaavat hakijat saivat osallistua kilpailuun, ja ii) siitä, että tätä kelpoisuusperustetta tulkittiin eri tavoin eri hakijoiden osalta. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei näin ollen katso, että valintalautakunta olisi ollut puolueellinen tai että siihen olisi liittynyt eturistiriitoja.

Arviointiperusteet

49. Oikeusasiamies toteaa, että kilpailuilmoituksessa todetaan, että voidakseen osallistua kilpailuun hakijoiden oli täytettävä tietyt edellytykset, muun muassa työkokemusta koskevat erityisedellytykset. Hakijoilla oli oltava "vähintään kahdeksan vuoden työkokemus kilpailupolitiikan ja/tai teollisuustalouden taloudellisesta analyysista. Asiantuntemusalueisiin olisi kuuluttava uusimman tekniikan teorian soveltaminen ja kvantitatiivinen empiirinen analyysi"[7]. Kilpailuun osallistumisen osalta ilmoituksessa todetaan, että ”online-hakemuksessanne annettuja tietoja verrataan yleisiin ja erityisiin edellytyksiin niiden hakijoiden tunnistamiseksi, jotka täyttävät kilpailun osallistumisedellytykset”[8].

50. Oikeusasiamies toteaa näin ollen, että voidakseen osallistua kilpailuun hakijoiden oli toimitettava sähköisissä hakemuksissaan tiedot, jotka osoittavat, että heillä oli vaadittu työkokemus sekä vuosien että asiantuntemuksen osalta. Tiedonannosta ilmenee, että muita tietoja ei otettaisi huomioon kilpailun osallistumisvaiheessa. On totta, että kuten kantelija väitti, hakijat voivat kirjoittaa hakulomakkeeseen "mitä tahansa he haluavat". Hakijoiden verkkohakemuksissaan antamat tiedot kuitenkin tarkistettiin kilpailun myöhemmässä vaiheessa. Jos lopulta kävisi ilmi, että toimitetut tiedot eivät perustu asianmukaisiin tositteisiin, hakijalta olisi evätty mahdollisuus osallistua kilpailuun [9].

51. Päätöksessään, jolla kantelijan hakemus hylättiin, valintalautakunta totesi, että kantelijalla ei ollut vaadittua kahdeksan vuoden työkokemusta kilpailupolitiikan ja/tai teollisuustalouden taloudellisesta analyysista. Vastauksena valituksen tekijän uudelleentarkastelupyyntöön valintalautakunta esitti yksityiskohtaisemmat perustelut ja totesi seuraavaa: "[p] vuokratkaa, että valintalautakunta ei kyseenalaista [yrityksen x] kokemuksenne merkityksellisyyttä nykyisten tehtävienne hoitamisessa [komissiossa]. Kaikkien tämän kilpailun yhteydessä saatujen hakemusten arvioinnin perusteella valintalautakunta ei kuitenkaan voinut pitää [yrityksen x] kahden vuoden kokemusta merkityksellisenä, koska sitä ei saatu kilpailupolitiikan ja/tai teollisuustalouden taloudelliseen analyysiin liittyvältä alalta [10].

52. EPSOn mukaan kantelija kuvaili verkkosovelluksessaan, että hänen tehtävänsä yrityksessä x koostuvat myyntitoiminnan koordinoinnista, neuvotteluista, tarjouspyyntöihin annettavien vastausten valmistelusta ja asiakkaiden kuulemisesta tietotekniikkakysymyksissä. Oikeusasiamies toteaa, että kantelija ei ole kiistänyt, että tämä oli hänen hakemuksessaan antama kuvaus.

53. Mitä tulee valintalautakunnan päätökseen olla hyväksymättä kantelijaa kilpailuun asiaankuuluvan työkokemuksen puutteen vuoksi, oikeusasiamies korostaa ensinnäkin, että EU:n tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valintalautakunnilla on laaja harkintavalta, kun ne arvioivat hakijoiden tietämystä ja pätevyyttä valintamenettelyssä. Unionin tuomioistuimet voivat tarkastella tätä arviointia uudelleen vain, jos valintalautakunnan työskentelyä koskevia sääntöjä on rikottu tai jos arvioinnissa on ilmeinen virhe [11].

54. Kilpailuilmoituksen sanamuodon ja kantelijan yrityksessä x suorittamia tehtäviä koskevan kuvauksen perusteella oikeusasiamies ei havaitse ilmeistä arviointivirhettä valintalautakunnan päätelmässä, jonka mukaan kantelijan sähköisessä hakemuksessaan toimittamat tiedot eivät osoittaneet, että yrityksestä x saatu kokemus liittyi kilpailupolitiikan ja/tai teollisuustalouden taloudelliseen analyysiin. Tältä osin oikeusasiamies katsoo, että asiaankuuluvan työkokemuksen määrittämisperusteet oli määritelty riittävän hyvin kilpailuilmoituksessa ja että valintalautakunta sovelsi näitä perusteita harkintavaltansa puitteissa.

Ristiriitaiset lausunnot

55. Oikeusasiamies myöntää, että kyseinen kokemus saattaa itse asiassa liittyä kilpailupolitiikan ja/tai teollisuustalouden taloudelliseen analyysiin. Valintalautakunta myönsi tämän vastauksessaan kantelijan pyyntöön päätöksen uudelleentarkastelusta, kun se kirjoitti, että se ei kyseenalaistanut kantelijan kokemuksen merkitystä yrityksessä x hänen hoitaessaan tehtäviään väliaikaisena toimihenkilönä komissiossa. Valituksen tekijän kuvaama kokemus ei kuitenkaan osoittanut, että se liittyisi kilpailupolitiikan ja/tai teollisuustalouden taloudelliseen analyysiin. Tiedonannon määräysten mukaisesti (ks. edellä 49 ja 50 kohta) tätä kokemusta ei näin ollen voitu ottaa huomioon. Oikeusasiamies ei näin ollen pidä valintamenettelyä koskevia lausuntoja ristiriitaisina.

Sääntöjen tulkinta

56. Oikeusasiamies panee merkille kantelijan väitteen, jonka mukaan todisteet, jotka koskevat hänen kokemuksensa merkityksellisyyttä yrityksessä x, olisi otettava huomioon, koska valituksessa on voitava esittää väitteitä ja todisteita. Kantelijan mukaan hänen lausumansa eivät sisältäneet uusia tosiseikkoja vaan ainoastaan selityksiä siitä, miksi hänen kokemuksellaan oli merkitystä. Tältä osin oikeusasiamies toistaa edellä esitetyn päätelmän, jonka mukaan verkkosovelluksessa oli välttämättä annettava selitys, joka osoittaa, että tietty työkokemus oli merkityksellistä eli että se liittyi kilpailupolitiikan ja/tai teollisuustalouden taloudelliseen analyysiin. Kun hakija pyytää valintalautakuntaa tarkastelemaan uudelleen arviotaan työkokemuksensa merkityksellisyydestä, hän voi esittää perusteluja sille, miksi hän pitää sähköisessä hakemuksessa annettuja tietoja riittävinä osoittamaan, että työkokemus oli merkityksellistä. Valintalautakunta ei kuitenkaan voi ottaa huomioon lisäselityksiä siitä, miksi kyseinen kokemus oli merkityksellinen. Oikeusasiamies ei näin ollen katso, että valintalautakunta olisi tulkinnut sovellettavia sääntöjä ”virheellisesti ja opportunistisesti”, kun se ei ottanut edellä mainittua näyttöä huomioon käsitellessään kantelijan uudelleentarkastelupyyntöä.

Syrjintä

57. Oikeusasiamies pitää asianmukaisena ja kohtuullisena, että kilpailuilmoituksen antava toimielin asettaa tiettyihin avoimiin kilpailuihin osallistumisen kelpoisuusperusteeksi työkokemuksen vähimmäismäärän, joka voi vaihdella palvelukseenoton palkkaluokan mukaan. Jotta voidaan varmistaa, että kilpailuilmoitus täyttää tavoitteensa, jonka mukaan mahdollisille hakijoille on tiedotettava mahdollisimman tarkasti kilpailuun osallistumista koskevista vaatimuksista, ja jotta ei ole mahdollista tehdä mielivaltaisia päätöksiä osallistumisesta kilpailuun, tällainen kelpoisuusperuste on määriteltävä selkeästi. Kilpailuilmoituksessa EPSO/AD/182/10 tämä kriteeri määriteltiin selvästi, ja siinä todettiin ero seitsemän vuoden, 11 kuukauden ja 30 päivän työkokemuksen omaavan hakijan ja kahdeksan vuoden työkokemuksen omaavan hakijan välillä. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että päätös kohdella näitä kahta kuvitteellista hakijaa (jotka olivat eri tilanteissa) eri tavalla kilpailuun osallistumisen osalta ei ollut syrjintää. Syrjintää esiintyy vain silloin, kun samassa tilanteessa olevia hakijoita kohdellaan eri tavalla tai kun eri tilanteissa olevia hakijoita kohdellaan samalla tavalla ilman objektiivisia perusteita.

Riippumaton arviointi

58. Oikeusasiamies toteaa, että sana 'uudelleentarkastelu' tarkoittaa 'uudelleentarkastelua'. Ei ole olemassa periaatetta, jonka mukaan "uudelleentarkastelun" on oltava "riippumaton" kantelijan väittämällä tavalla, toisin sanoen sen suorittavat muut henkilöt kuin ne, jotka tekivät alkuperäisen päätöksen. Hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluu kuitenkin oikeus hakea muutosta päätöksiin, jotka vaikuttavat haitallisesti yksityishenkilön oikeuksiin tai etuihin [12]. Edellä mainitussa avoimia kilpailuja koskevassa oppaassa, joka oli erottamaton osa kilpailuilmoitusta EPSO/AD/182/10, säädettiin sekä uudelleentarkastelusta että muutoksenhausta. Uudelleentarkasteluja koskevasta säännöksestä käy selvästi ilmi, että valintalautakunnan oli itse suoritettava nämä arvioinnit [13]. Muutoksenhakuja oli kuitenkin käsiteltävä muissa elimissä, kuten EPSOn johtajassa ja virkamiestuomioistuimessa [14]. Oikeusasiamies ei näin ollen katso, että hyvän hallinnon periaatteita olisi tältä osin rikottu.

Toimenpiteiden huono hallinnointi vaikuttaa haitallisesti työelämään

59. Edellä esitettyjen päätelmien perusteella oikeusasiamies ei näe mitään viitteitä siitä, että EPSO olisi hallinnoinut kyseistä kilpailua huonosti, kuten kantelija väittää. Jos kantelija katsoo, että komissio on kohdellut häntä epäammattimaisesti tai tavalla, jota ei voida hyväksyä, hänen olisi saatettava asia komission tietoon. Jos hän ei saa tyydyttävää vastausta, hän voi harkita kantelun tekemistä oikeusasiamiehelle komissiota vastaan.

Päätelmä

60. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei havaitse hallinnollista epäkohtaa kantelijan työkokemuksen arvioinnissa avoimessa kilpailussa EPSO/AD/182/10.

B. Vaatimus

61. Kantelija vaati, että EPSO joko hyväksyisi hänet kilpailuun tai kumoaisi koko valintamenettelyn.

62. Koska oikeusasiamies on todennut, ettei kanteluun liity hallinnollista epäkohtaa, kantelijan vaatimus on hylättävä.

C. Päätelmät

Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella seuraavan päätelmän:

EPSOn toiminnassa ei ole ilmennyt hallinnollisia epäkohtia.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja EPSOlle.

 

P. Nikiforos Diamandouros

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä helmikuuta 2012.

---

[1] Saatavilla osoitteessa www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/en/10526/html.bookmark

[2] Tuomio 12.3.2008, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.

[3] Tuomio 30.4.2008, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.

[4] EUVL 2010, C 184A, s. 1.

[5] Asia T-100/04, Giannini v. komissio, mainittu edellä, 223 kohta.

[6] Edellä mainittu asia F-16/07, Dragoman v. komissio, 43–44 kohta.

[7] Kilpailuilmoituksen EPSO/AD/180-181-182/10 liitteessä 3 oleva 3 kohta.

[8] Tiedonannon IV.1 kohta.

[9] Tiedonannon IV.3 kohta.

[10] Kantelijan väitteestä, jonka mukaan tätä kelpoisuusedellytystä tulkittiin tiukasti hänen tapauksessaan, koska EPSO kirjoitti oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa, että valintalautakunta katsoi, että hänen kokemustaan yrityksestä x ei ollut hankittu taloudellisessa analyysissä, oikeusasiamies huomauttaa, että valintalautakunta ei tehnyt valintakelpoisuutta koskevaa päätöstä ja että valintalautakunta viittasi kantelijan kanssa käymässään kirjeenvaihdossa ilmoituksessa esitettyyn taloudelliseen analyysiin liittyvään kokemukseen.

[11] Ks. esim. asia T-19/03, Konstantopoulou v. yhteisöjen tuomioistuin, Kok. H. 2004, s. I-A-25 ja II-107, 43 kohta; asia T-277/02, Pascall v. neuvosto, Kok. H. 2004, s. I-A-137 ja II-621, 57 kohta ja asia T-74/91, Rocco Tancredi v. Euroopan parlamentti, Kok. 1992, s. II-1645, 19 kohta.

[12] Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 19 artikla, saatavilla osoitteessa www.ombudsman.europa.eu/resources/code.faces

[13] Avoimia kilpailuja koskevan oppaan 6.2 kohta.

[14] Avoimia kilpailuja koskevan oppaan 6.3 kohta.