Kantelun tausta

1. Kantelija on Euroopan parlamentin henkilöstön jäsen, joka oli tyytymätön vuotuiseen ”henkilöstön ylennyskierrokseen”[1] vuonna 2015. Kesäkuussa 2016 hän sai tietää, että Euroopan parlamentti oli päättänyt antaa hänelle kaksi ”ansiopistettä”[2] osana ylennyskierroksen yhteydessä tekemäänsä arviointia.

2. Tyytymättömänä tähän päätökseen kantelija teki parlamentille hallinnollisen valituksen [3] syyskuussa 2016. Kantelussaan hän huomautti, että hänen suorituksensa oli arvioitu erinomaiseksi hänen aiemmissa kertomuksissaan, ja antoi näyttöä ylistyksestä työstään tukeakseen väitettään, jonka mukaan hän ansaitsi kolmannen ansiopisteen.  

3. Parlamentti vastasi kantelija ´sin hallinnolliseen valitukseen tammikuussa 2017. Se selitti, että kullekin jaostolle tai yksikölle myönnettyjen ansiopisteiden määrä on rajallinen. Näin ollen kaikki henkilöstön jäsenet, joiden suoritusta arvostetaan suuresti, eivät voi saada kolmatta pistettä. Kantelija ja yksi hänen työtovereistaan samassa palkkaluokassa olivat molemmat saaneet samanlaisen arvion suorituksestaan, mutta heidän yksiköstään/osastostaan oli saatavilla vain yksi lisäpiste. Tämän seurauksena parlamentti oli päättänyt myöntää kolmannen pisteen kantelijan kollegalle, koska tämä oli vanhempi. 

4. Tyytymättömänä parlamentin ´sin vastaukseen kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen huhtikuussa 2017.

Tiedustelu

5. Oikeusasiamies käynnisti kesäkuussa 2017 tutkimuksen kantelijan väitteestä, jonka mukaan Euroopan parlamentin päätös antaa kolmas ansiopiste vanhemmalle kollegalle hänen sijastaan vuoden 2015 ylennyskierroksella oli ikäsyrjintää.

6. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai parlamentin vastauksen kanteluun ja sen jälkeen kantelijan huomautukset vastauksena parlamentin vastaukseen.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

7. Kantelija väitti, että parlamentti oli rikkonut sovellettavia sääntöjä [4], joissa kielletään ikään perustuva syrjintä uralla etenemisessä. Kantelija toivoi siksi, että parlamentti harkitsisi päätöstään uudelleen ja myöntäisi hänelle kolmannen ansiopisteen vuoden 2015 henkilöstön ylennyskierrokselle.

8.  Parlamentti katsoi, että koska käytettävissä olevien ansiopisteiden määrä on rajallinen, tapauksissa, joissa kahdella henkilöstön jäsenellä katsotaan olevan samat ansiot, parlamentti voi käyttää toissijaisia kriteerejä, kuten ikää tai virkaikää palkkaluokassa, kolmannen ansiopisteen myöntämiseksi. Tämä on EU:n oikeuskäytännön [5] mukaista.

9.  Parlamentti korosti, että tällaisia toissijaisia kriteerejä käytetään vain silloin, kun kahden henkilöstön jäsenen ansiot ovat ”tosiasiallisesti samat”. Jos ansiot ja palkkaluokka ovat samat, toissijaisena kriteerinä voidaan käyttää ikää. Se selitti, että iän käyttäminen kriteerinä voi olla perusteltua, jotta voidaan ottaa huomioon se, että vanhemmalla henkilöstön jäsenellä on vähemmän aikaa uralla etenemiseen [6].

Oikeusasiamiehen arviointi

10. Parlamentilla on laaja harkintavalta [7], kun se arvioi henkilöstön ansioita ylennyskierrosten yhteydessä ja päättää näin ollen myönnettävien ansiopisteiden määrästä. Oikeusasiamiehen rooli tässä tapauksessa rajoittuu näin ollen sen varmistamiseen, että parlamentti ei ole tehnyt ilmeistä virhettä ja että se on antanut kohtuullisen selityksen päätökselleen olla myöntämättä kantelijalle kolmatta ansiopistettä. Kantelijan näkemys, jonka mukaan kyseessä oli ikäsyrjintä, on ymmärrettävä, jos sovellettavia sääntöjä [8] luetaan erikseen. Oikeusasiamies on kuitenkin vakuuttunut siitä, että parlamentin tulkinta asiaa koskevasta oikeuskäytännöstä on oikea. Esimerkiksi asiassa 298/81 antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin totesi seuraavaa: ”– – ei voida väittää, että harkintavallan väärinkäyttöä olisi ollut ottaa huomioon yhdessä muiden seikkojen kanssa hakijoiden ikä ja heidän virkaikänsä palkkaluokassa tai palvelussuhteessa. Koska hakijoiden pätevyys ja ansiot ovat samat, nämä seikat voivat jopa olla ratkaiseva tekijä nimittävän viranomaisen päätöksessä.” Näin ollen ikä on hyväksyttävä toissijainen kriteeri ylennyskierroksella kahden ansioiltaan ja palkkaluokaltaan samanarvoisen toimihenkilön erottamiseksi toisistaan. 

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja toteaa seuraavaa:

Euroopan parlamentissa ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

Valituksen tekijälle ja Euroopan parlamentille ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 24.10.2018

[1] Euroopan parlamentin ylennyksiä ja urakehitystä koskevien sisäisten toimintaperiaatteiden mukaan henkilöstön jäsenten suoriutumista arvioidaan vuosittain. Henkilöstön jäsenten ylentämiseksi seuraavaan palkkaluokkaan on vuosittain käytettävissä rajallinen määrä virkoja. Ylennyskelpoiset henkilöstön jäsenet otetaan ylennyskelpoisiksi vuotuisen arvioinnin perusteella.

[2] Osana tätä arviointia sen henkilöstön jäsenten ansioita arvioidaan vuosittain. Jos henkilöstön jäsenten suoritukset katsotaan tyydyttäviksi, heille annetaan 1–3 ”ansiopistettä”. Kullekin yksikölle tai jaostolle annetaan rajallinen määrä pisteitä, ja kunkin yksikön tai jaoston johtaja päättää ansioiden vertailevan arvioinnin perusteella, miten nämä pisteet myönnetään. Henkilöstön jäsenet, joiden suoritus arvioidaan tyydyttäväksi, saavat yhden tai kaksi ansiopistettä. Kolmas ansiopiste voidaan myöntää poikkeuksellisesta suorituksesta.

[3] Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta annetun asetuksen 31 (ETY) N:o 11 (Euratom) 90 artiklan 2 kohdan perusteella (EYVL 1962, L 45, s. 1385).

[4] Erityisesti henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 kohta ja 5 artiklan 5 kohta sekä 45 artiklan 1 kohta.

[5] Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 17.1.1989, Vainker v. Euroopan parlamentti, 293/87, ECLI:EU:C:1989:8, 18 kohta; ja yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 24.3.1983, Colussi v. Euroopan parlamentti, 298/81, ECLI:EU:C:1983:94, 22 kohta.

[6] Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 29.2.1996, Lopes v. yhteisöjen tuomioistuin, T-280/94, ECLI:EU:T:1996:28, 138 kohta.

[7] Virkamiestuomioistuimen tuomio 18.4.2012, Buxton v. parlamentti, F-50/11, ECLI:EU:F:2012:51, 37 kohta.

[8] Henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 kohta.