Tässä oma-aloitteisessa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten EU:n virastot käsittelevät pyöröovitapauksia, joissa on osallisena ylempää ja/tai johtohenkilöstöä sekä niiden hallintoelinten jäseniä, jotka aloittavat yksityisen sektorin tehtävissä sen jälkeen, kun he ovat jättäneet virastonsa.

Oikeusasiamies tarkasti perusteellisesti 15 EU:n viraston toteuttamat politiikat ja tarkasti 54 tapausta yhdeksästä virastosta. Lisäksi tutkintaryhmä tapasi viiden viraston edustajia selventääkseen tiettyjä kysymyksiä.

Oikeusasiamies totesi, että vaikka jotkin EU:n virastot ovat antaneet erityisen yksityiskohtaisia ja kattavia ohjeita pyöröovitapauksista, virastojen välillä on merkittäviä eroja keskeisillä aloilla. Näitä ovat muun muassa se, miten virastot käsittelevät myöhäisiä tai epätäydellisiä ilmoituksia palveluksen jälkeisistä toimista; käyttöön otettujen lieventävien toimenpiteiden luonne ja laajuus; miten tällaisten toimenpiteiden noudattamista valvotaan; ja henkilöstölle annettava koulutus heidän eettisistä velvoitteistaan.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että hallintoelimen jäsenten toimikauden jälkeistä toimintaa koskevissa säännöissä (kuten hallintoneuvoston tai hallintoneuvoston jäsenten toimikauden jälkeistä toimintaa koskevissa säännöissä) oli huomattavia eroja. Vain muutamat tarkastetuista virastoista olivat hyväksyneet toimintalinjoja tällaisen toiminnan sääntelemiseksi.

Auttaakseen EU:n virastoja vahvistamaan edelleen pyöröovi-ilmiötä koskevia sääntöjään oikeusasiamies antoi joukon hyvän käytännön ohjeita. Hän vahvisti myös, että hänen toimistonsa soveltaisi näitä samoja ohjeita mahdollisissa tulevissa tutkimuksissa, jotka koskevat tiettyjä pyöröovitapauksia.