Kantelija pyysi Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastoa (Europol) antamaan julkisesti saataville sähköpostit, joita se oli vaihtanut verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunnan parissa toimivan järjestön (CSAM) kanssa.

Europol katsoi, että useat asiakirjat kuuluivat pyynnön soveltamisalaan, ja myönsi osittaisen tutustumisoikeuden joihinkin niistä. Evätessään oikeuden tutustua muihin asiakirjoihin ja asiakirjojen osiin se vetosi asiakirjoihin tutustumista koskevan unionin lainsäädännön mukaisiin poikkeuksiin ja väitti, että tietojen ilmaiseminen voisi vahingoittaa yleisen turvallisuuden suojaa ja sen päätöksentekomenettelyä.

Oikeusasiamies tutki kyseiset asiakirjat ja katsoi, että niiden luovuttamista oli mahdollista jatkaa. Hän pyysi Europolia harkitsemaan uudelleen kantaansa ja myöntämään mahdollisimman laajan oikeuden tutustua asiakirjoihin.

Vastauksena tähän Europol antoi laajemman yleisön saataville osan organisaation kanssa vaihtamistaan sähköposteista. Oikeusasiamies suhtautui tähän myönteisesti, mutta pahoitteli, että Europol ei käyttänyt tilaisuutta hyväkseen selittääkseen paremmin, miksi täysimääräistä tutustumisoikeutta ei voitu myöntää. Hän päätti tutkimuksen todeten, että Europol oli osittain hyväksynyt hänen ratkaisuehdotuksensa.