Kantelija pyysi EU:n lainvalvontayhteistyövirastoa (Europol) antamaan yleisön tutustuttavaksi asiakirjat, jotka liittyvät sen Euroopan komission kanssa käymään tietojenvaihtoon verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa koskevasta EU:n lainsäädäntöluonnoksesta. Europol yksilöi neljä asiakirjaa, jotka koskivat tietojenvaihtoa komission kanssa, mutta kieltäytyi luovuttamasta näitä asiakirjoja. Näin tehdessään se vetosi asiakirjoihin tutustumista koskevan EU:n lainsäädännön mukaisiin poikkeuksiin ja väitti, että tietojen ilmaiseminen voisi heikentää yleistä turvallisuutta ja meneillään olevaa päätöksentekoprosessia. Se ei yksilöinyt muita pyynnön piiriin kuuluvia asiakirjoja. Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen ja väitti, että Europol ei ollut yksilöinyt kaikkia hänen pyyntöönsä kuuluvia asiakirjoja.
Tutkimuksen
aikana oikeusasiamies teki Europolille ratkaisuehdotuksen, jonka mukaan se arvioi uudelleen osia kantelijan pyynnöstä löytääkseen pyynnön soveltamisalaan kuuluvia uusia asiakirjoja ja toimittaakseen kantelijalle tarvittaessa luettelon kyseisistä asiakirjoista. Europol hyväksyi ratkaisuehdotuksen, yksilöi uusia asiakirjoja ja toimitti kantelijalle luettelon näistä asiakirjoista. Oikeusasiamies päätti näin ollen tutkimuksen sovitulla tavalla.