Kantelija pyysi Euroopan komissiota tutustumaan tiettyihin sähköposteihin ja muuhun EU:n ympäristöpolitiikkaan ja -lainsäädäntöön liittyvään tiedonvaihtoon. Komissio myönsi oikeuden tutustua osaan asiakirjoista, joiden se katsoi kuuluvan pyynnön soveltamisalaan. Se vetosi joidenkin tietojen poistamista koskevan päätöksensä tueksi useisiin asiakirjoihin tutustumista koskevan EU:n lainsäädännön (asetus 1049/2001) mukaisiin poikkeuksiin ja väitti, että tietojen ilmaiseminen voisi vahingoittaa yksityisyyttä, kaupallisia etuja ja päätöksentekoprosessia. Pyydettyjen sähköpostiviestien osalta komissio totesi, että niitä ei ollut rekisteröity, koska se katsoi, että ne eivät kuuluneet sen asiakirjojen rekisteröintikriteerien piiriin niiden sisällön ja lyhytaikaisuuden vuoksi.

Oikeusasiamiehen tutkimus osoitti, että sähköpostiviestit koskevat ”politiikkoja, toimintaa ja päätöksiä”, joista komissio on vastuussa, ja että ne ovat selvästi asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 tarkoitettuja ”asiakirjoja”. Näin ollen oikeusasiamies kehotti tutkimuksen ollessa käynnissä komissiota arvioimaan, voitaisiinko julkinen saatavuus myöntää. Komissio rekisteröi sähköpostiviestit ja suostui tutkimaan niiden mahdollista ilmaisemista asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti.

Oikeusasiamies katsoi, että se, ettei komissio alun perin rekisteröinyt ja sisällyttänyt sähköposteja pyynnön soveltamisalaan, oli hallinnollinen epäkohta. Koska komissio kuitenkin suostui tarkastelemaan niitä pyynnön yhteydessä, lisätutkimukset eivät olleet perusteltuja. Koska komissio käytti huomattavan paljon aikaa kantelijan pyynnön asianmukaiseen käsittelyyn, oikeusasiamies kehotti komissiota saattamaan arviointinsa viipymättä päätökseen.