Haluatko tehdä kantelun EU:n toimielimestä tai elimestä?

Vuosikertomus 2016

Johdanto

Emily O’Reilly, Euroopan oikeusasiamies.
Emily O’Reilly, Euroopan oikeusasiamies.

Minulla on ilo esitellä vuoden 2016 vuosikertomus.

Vuosi oli Euroopan unionille sekasorron vuosi, ja haasteita tulee riittämään jatkossakin. Työmarkkinakriisi, yhä jatkuva muuttoliikekriisi, Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota unionista ja huolet Yhdysvaltojen uuden hallinnon Eurooppaan kohdistuvista vaikutuksista ovat pakottavia syitä, joiden vuoksi EU:n toimielimet on saatava vastaamaan paremmin oikeusasiamiehen toimiston palvelemien kansalaisten tarpeita ja omaksumaan entistä kansalaismyönteisemmän asenteen.

Viime vuosi osoitti jälleen kerran, että oikeusasiamiehen toiminta voi ajan myötä parantaa EU:n hallinnon laatua. Tämä on sopusoinnussa strategiani mukaisen oikeusasiamiehen toimiston vaikuttavuuden, merkittävyyden ja näkyvyyden parantamisen kanssa.

Toimisto pystyi parantamaan jo ennestään korkeatasoista avoimuutta ja hallinnollisia standardeja EU:n julkisissa elimissä tekemällä ennakoivia strategisia tutkimuksia EU:n toimielinten ongelmista. Oikeusasiamiehen toimisto tarkasti yhteistyössä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa komissiolle poliittista neuvontaa antavia asiantuntijaryhmiä. Toimisto käsitteli yhteistyössä Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin kanssa entisten komission jäsenten eettisiä sääntöjä ja euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloemin kanssa euroryhmän avoimuutta. Lisäksi se antoi komissiolle torjunta-aineiden hyväksymistä koskevia suosituksia sekä komissiolle, neuvostolle ja parlamentille kolmikantakokousten avoimuuden parantamista koskevia suosituksia.

Vuoden lopussa toimisto perusti hyvän hallinnon palkinnon, jolla annetaan tunnustusta osaamiselle EU:n julkisessa hallinnossa ja monien Euroopan unionin virkamiesten määrätietoiselle työlle Euroopan kansalaisten paremman elämän puolesta.

Pääasiallisena tehtävänäni on edelleen auttaa yksityishenkilöitä, joilla on ongelmia EU:n julkisen hallinnon kanssa. Valtaosa vuosittain käsiteltävistä sadoista kanteluista koskee heidän ongelmiaan.

Vuonna 2016 pidettiin myös Euroopan oikeusasiamiesten verkoston vuosikokous Brysselissä. Se rakentui verkoston ja oikeusasiamiehen toimiston menestyksekkäälle yhteistyölle muun muassa maahanmuuton sekä eturyhmätoiminnan avoimuuden ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen alalla. Myös Euroopan komissio sitoutui tehostamaan yhteistyötään verkoston kanssa.

Odotan innolla tulossa olevaa haasteellista vuotta ja yhteistyötä EU:n hallinnon kanssa ratkaisujen löytämiseksi EU:n kansalaisten kohtaamiin ongelmiin. Erityisesti odotan erinomaisesti sujuneen ja yhteistyöhön sitoutuneen toiminnan jatkumista Euroopan parlamentin kanssa. Parlamentin tuki on ollut ja tulee jatkossakin olemaan ratkaisevan tärkeä edellytys sille, että pystyn hoitamaan tehtäviäni tuloksellisesti yhteisesti palveltavien kansalaisten hyväksi.

Emily O’Reilly

Luku 1 - Vuosi 2016 pähkinänkuoressa

Vuosi 2016 oli täynnä tapahtumia. Seuraavassa on eräitä tärkeimpiä kohokohtia:

Tammikuu

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa koskeva kirje Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenille

Helmikuu

Oikeusasiamies pyytää komissiota raportoimaan torjunta-aineiden hyväksymiseen liittyvistä tuloksista

Maaliskuu

Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen Euratomin perustamissopimusta käsittelevän asiantuntijaryhmän asiakirjoista

Huhtikuu

“Tupakka-alan eturyhmien toiminnan avoimuuden parantaminen” – Oikeusasiamiehen järjestämä tapahtumaa

Toukokuu

Aloitti tutkimuksen komission erityisneuvonantajien eturistiriitoja koskevasta arvioinnista

Kesäkuu

Euroopan oikeusasiamiesten verkoston vuosikokous Brysselissä

Heinäkuu

Oikeusasiamies haluaa lisätä kolmikantakokousten avoimuutta

Elokuu

EU:n pilottihankkeen mukainen rikkomuksista tehtyjen kantelujen käsittely komission toimesta

Syyskuu

Oikeusasiamies pyytää Euroopan komission puheenjohtaja Junckeria selventämään kantaansa edeltäjänsä uuden roolin osalta

Lokakuu

“Euroopan hajoaminen – totuus, faktat ja sosiaalinen media” – oikeusasiamiehen järjestämä tapahtuma

Marraskuu

Oikeusasiamies on tyytyväinen puheenjohtaja Junckerin puuttumiseen komission jäsenten toimintasääntöihin

Joulukuu

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelman maailmankokous – oikeusasiamiehen puhe täysistunnossa

Luku 2 - Keskeiset aiheet

Euroopan oikeusasiamies auttaa kansalaisia heidän asioidessaan Euroopan unionin (EU:n) toimielinten, elinten ja virastojen kanssa. Ilmenevien ongelmien aiheet vaihtelevat sopimusongelmista perusoikeuksien loukkauksiin, päätöksenteon avoimuuden puutteeseen ja asiakirjoihin tutustumisen kieltämiseen. Vuonna 2016 valtaosan tapauksista muodostivat jälleen kerran avoimuuteen liittyvät tutkimukset.

2.1 EU:n päätöksenteon avoimuus

Heinäkuussa oikeusasiamies julkaisi ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan avoimuutta kolmikantakokouksissa, joissa käydään epävirallisia neuvotteluja unionin lainsäädäntöehdotuksista Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston välillä komission läsnä ollessa. Ehdotusten mukaan olisi julkistettava muun muassa kolmikantakokousten ajankohdat ja esityslistojen yhteenvedot, kummankin lainsäädäntövallan käyttäjän kanta komission ehdotukseen sekä kolmikantakokouksissa läsnä olleiden päättäjien nimet. Oikeusasiamies suositteli, että asiakirjat, joissa seurataan prosessin tärkeimpiä vaiheita, olisi julkistettava mahdollisimman pian neuvottelujen päätyttyä. Oikeusasiamies tarkasti kahta EU:n säädöstä (kiinnitysluottodirektiivi ja kliinisistä tutkimuksista annettu direktiivi) koskeneet kolmikantakokousten asiakirjat. Hän järjesti julkisen kuulemisen ja sai sen tuloksena 51 vastausta, mukaan lukien viisi vastausta kansallisilta parlamenteilta. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio vastasivat oikeusasiamiehen ehdotuksiin joulukuussa ja yhtyivät yleisesti ottaen avoimuuden lisäämistä koskeviin oikeusasiamiehen perusteluihin. Toimielimet kuvasivat vastauksissaan alustavia jatkotoimiaan, joita ovat muun muassa keskinäiset keskustelut ehdotusten täytäntöönpanosta. #1

Toukokuussa oikeusasiamies aloitti strategisen tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten Euroopan komissio toteuttaa eturistiriitojen arviointia erityisneuvonantajiensa osalta. Neuvonantajat tarjoavat tilauksesta asiantuntemusta suoraan komission jäsenille. Tutkimus aloitettiin yksittäisten kantelujen johdosta. Sen tavoitteena on varmistaa sääntöjen riittävä toimivuus, jotta voidaan estää sopimaton vaikuttaminen päätöksentekoon. Oikeusasiamies ehdotti Euroopan komission puheenjohtajalle Jean-Claude Junckerille osoittamassaan kirjeessä, että neuvonantajien tehtävät ja heidän ulkopuolinen toimintansa olisi selvitettävä ennen nimittämistä ja että eturistiriitojen arviointi olisi tehtävä uudelleen, jos heidän ulkopuolinen toimintansa muuttuu. #2

Oikeusasiamiehen toimiston käsittelijät tarkastivat asiakirjat, jotka koskivat vuosina 2015 ja 2016 nimitettyjä erityisneuvonantajia.

Oikeusasiamiehen toimiston käsittelijät tarkastivat asiakirjat, jotka koskivat vuosina 2015 ja 2016 nimitettyjä erityisneuvonantajia. Tarkastuskertomuksesta kävi ilmi, että tietyillä aloilla oli vuonna 2016 tapahtunut merkittäviä parannuksia, minkä oikeusasiamies totesi kirjeessään puheenjohtaja Junckerille. Oikeusasiamies aikoo vuonna 2017 jatkaa keskittymistä seuraavien alojen mahdolliseen parantamiseen: erityisneuvonantajien nimitysmenettelyn järjestäminen, komission suorittama eturistiriitojen arviointi ennen nimittämistä, velvoite ilmoittaa nimityksen jälkeisestä uudesta toiminnasta sekä asiakirjojen ja tietojen saatavuus.

Toukokuussa aloitetun strategisen tutkimuksen aiheena on komission pilottiohjelma, jolla komissio pyrkii varmistamaan EU:n lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen jäsenvaltioissa joutumatta turvautumaan rikkomismenettelyyn. Oikeusasiamies päätti tarkastella prosessia tutkittuaan useita kanteluja. Hän kysyi komissiolta, miten menettely toimii ja mistä viiveet johtuvat, miten komissio tiedottaa kantelijoille pilottimenettelyn aloittamisesta ja päättämisestä ja mitä komissio tekee, kun jäsenvaltio viivyttää toistuvasti vastausta tai ei anna tarpeeksi tietoja. Oikeusasiamies aloitti vuoden 2016 lopussa vielä yhden asiakirjojen tarkastuksen saadakseen paremman käsityksen menettelyn käytännön toimivuudesta. Tutkimus jatkuu vuonna 2017.

Eräs avoimen päätöksenteon tärkeää merkitystä kuvaava tapaus liittyi torjunta-aineiden hyväksymiseen EU:n markkinoille. Se koski erityisesti komission käytäntöä, jonka mukaan komissio hyväksyy vaikuttavan aineen turvallisen käytön, ennen kuin se saa kaikki päätöksentekoa tukevat tiedot (menettelyä kutsutaan vahvistavien tietojen menettelyksi). Oikeusasiamies pyysi komissiota raportoimaan asiasta vuonna 2018 ja osoittamaan, että menettelyä käytetään rajoitetusti, että torjunta-aineiden käyttöä jäsenvaltioissa valvotaan entistä paremmin ja että kantelijan esille tuomien kymmenen aineen keskeneräiset arvioinnit on saatu valmiiksi. #1

Eräs toinen tapaus liittyi komission viiveisiin muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevien 20 hakemuksen hyväksymisessä. Komissio käsitteli kyseiset 20 hakemusta tutkimuksen aikana. Oikeusasiamies katsoi kuitenkin, että viiveet eivät olleet perusteltuja, ja ehdotti, että jos komission mielestä aikataulu päätöksenteolle muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista on liian tiukka, sen olisi puututtava tähän ongelmaan arvioidessaan päätöksentekoa.

2.2 Eturyhmätoiminnan avoimuus

Oikeusasiamies tutki myös EU:n eturyhmätoiminnan ja siihen liittyvien asioiden avoimuutta. Etujen tasapaino sadoissa asiantuntijaryhmissä, jotka antavat komissiolle politiikkaa ja lainsäädäntöä koskevaa neuvontaa, otettiin erään merkittävän strategisen tutkimuksen aiheeksi. Oikeusasiamies pyysi vuoden 2016 alussa komissiota ryhtymään asiantuntijaryhmien avoimuutta edistäviin toimenpiteisiin, joihin kuului ryhmien kokousten kattavien pöytäkirjojen julkaiseminen. Myös parlamentti toimi varsin aktiivisesti tässä asiassa. Toukokuussa komissio vastasi aikovansa tehdä useita muutoksia järjestelmään. Niitä olivat muun muassa esityslistojen ja merkityksellisten pöytäkirjojen julkaiseminen, eturistiriitojen hallinnan parantaminen yksityishenkilönä nimitettävien henkilöiden osalta ja asiantuntijaryhmän jäsenyyden kytkeminen velvoitteeseen kuulua EU:n avoimuusrekisteriin. Oikeusasiamies aikoo tarkastaa kokouspöytäkirjat ja muut keskeiset asiakirjat vuonna 2017, ennen kuin hän tekee lopulliset päätelmät siitä, miten komissio on vastannut hänen suosituksiinsa. #3

Parlamentin esittämien vaatimusten johdosta komissio tarkisti EU:n avoimuusrekisterin vuonna 2016. Oikeusasiamies kirjoitti puheenjohtaja Junckerille kirjeen, jossa ehdotettiin rekisterin parantamista tekemällä siitä avoimuuden solmupiste kaikille EU:n toimielimille ja virastoille. Hän vaati myös rahoituksen kokonaisvaltaista avoimuutta kaikille edunvalvontaryhmille, tietojen tarkkuuden parantamista ja tiukempaa seurantaa. Lisäksi hän vaati, että on tehtävä lopullinen toimielinten välinen sopimus siitä, että rekisterissä mainitaan oikeus kannella oikeusasiamiehelle. Tarkistetusta rekisteristä käydään nyt neuvotteluja komission, parlamentin ja neuvoston välillä. #4

Oikeusasiamies totesi, että EU:n ja kansallisen tason julkiset laitokset voivat toivoa neuvontaa välttyäkseen eturyhmien aiheettomilta vaikutusmahdollisuuksilta, ja laati niille käytännön ohjeita. Luonnos suositeltavien ja vältettävien asioiden luetteloksi julkaistiin vuoden lopussa, ja yleisöä pyydettiin antamaan palautetta siitä. Virkamiehiä neuvottiin muun muassa ilmoittamaan epäasiallisista eturyhmätoiminnan käytännöistä. Lisäksi heitä neuvottiin välttämään kokousten järjestämistä toimistoaikojen ulkopuolella, muissa kuin virallisissa tiloissa tai ilman kollegan läsnäoloa.

Vuoden 2016 lopussa tekemässään päätöksessä oikeusasiamies ilmaisi voimakkaan vastalauseen, joka koski komission näkemystä komission ja tupakka-alan eturyhmien välisten kokousten avoimuudesta.

Vuoden 2016 lopussa tekemässään päätöksessä oikeusasiamies ilmaisi voimakkaan vastalauseen, joka koski komission näkemystä komission ja tupakka-alan eturyhmien välisten kokousten avoimuudesta. Syksyllä 2015 oikeusasiamies oli pyytänyt komissiota julkistamaan verkossa etukäteen kaikki tupakka-alan eturyhmien tai niiden laillisten edustajien kanssa pidettävät kokoukset sekä näiden kokousten pöytäkirjat saadakseen komission noudattamaan tupakoinnin torjuntaa koskevan YK:n puitesopimuksen (FCTC) mukaisia velvoitteita. Komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto (PO) noudatti jo tuolloin oikeusasiamiehen suosittelemaa käytäntöä. Komissio vastasi vuoden 2016 alussa, että se uskoi jo noudattavansa FCTC-sopimusta eikä sen tarvinnut ottaa käyttöön terveyden ja elintarviketurvallisuuden PO:n noudattamaa käytäntöä. Oikeusasiamies päätti asian käsittelyn hallinnollisen epäkohdan havaitsemiseen ja totesi, että komissio ei ollut esittänyt riittäviä perusteita oikeusasiamiehen toimiston ehdottamista toimenpiteistä kieltäytymiselle. #5

Euroopan oikeusasiamiehen järjestämä tupakka-alan eturyhmätoiminnan avoimuutta koskenut tapahtuma.
Euroopan oikeusasiamiehen järjestämä tupakka-alan eturyhmätoiminnan avoimuutta koskenut tapahtuma.

Tupakka-alan eturyhmätoiminnan avoimuuden parantaminen oli oikeusasiamiehen strategisen kevättapahtuman aiheena. Seminaarin puhujina olivat muun muassa terveysasioista vastaava EU:n komission jäsen, WHO:n EU:n edustaja ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Tapahtumassa selvitettiin, miten terveyden ja elintarviketurvallisuuden PO noudattaa FCTC-sopimusta, ja keskusteltiin siitä, miten tärkeää koko komission on toteuttaa samat toimenpiteet. Oikeusasiamies kehotti kaikkia EU:n toimielimiä panemaan puitesopimuksen kaikilta osin täytäntöön antamiensa ohjeiden mukaisesti. #1

2.3 Avoimuus talous- ja rahoitusasioita koskevassa päätöksenteossa

Talous- ja rahoitusasioiden päätöksenteolla on usein huomattava merkitys yleisen edun kannalta. Oikeusasiamiehen toimisto on käsitellyt tätä alaa koskevia yksittäisiä kanteluja. Oikeusasiamies katsoo, että strateginen aloite luo toisinaan sopivammat puitteet huolenaiheiden esille tuomiseen tai lisätietojen pyytämiseen. Oikeusasiamies kiitti euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloemia ennakoivista toimista, joiden tavoitteena on parantaa euroryhmän avoimuutta esimerkiksi julkaisemalla kokousten yksityiskohtaiset esityslistat ja yhteenvedot. Lisäksi oikeusasiamies pyysi ehdotuksiaan koskevia lisäselvityksiä. Puheenjohtaja Dijsselbloem vastasi, että euroryhmä oli avoimuusjärjestelmän käyttöönoton jälkeen julkistanut useita asiakirjoja, kuten euroryhmän keskustelujen valmisteluun käytettäviä aineistoja. Puheenjohtaja Dijsselbloem totesi myös, että euroryhmä on sitoutunut edistämään poliittisten neuvottelujensa avoimuutta ja että tulevissa toimissa otetaan huomioon oikeusasiamiehen esiin tuomat seikat.

Oikeusasiamiehen toimiston edustajat tapasivat Euroopan keskuspankin (EKP) hallintoneuvoston puheenjohtajan Danièle Nouyin ja keskustelivat hänen kanssaan euroalueen pankkien talouden vakauden arviointiin käytettävän vakavaraisuuden arviointiprosessin (Supervisory Review and Evaluation Process, SREP) avoimuudesta. Oikeusasiamies laati sen jälkeen kirjeen puheenjohtaja Nouyille ja totesi, että EKP tulee todennäköisesti saamaan, jollei ole jo saanut, yhä enemmän pankkivalvonnan alaan liittyvien asiakirjojen saantia koskevia pyyntöjä. Oikeusasiamies ehdotti, että EKP selvittäisi, voisiko se julkaista osia yhteisen valvontamekanismin (YVM) valvontakäsikirjasta. Lisäksi oikeusasiamies ehdotti, että valvottaville rahalaitoksille osoitetut yksittäiset SREP-kirjeet voitaisiin julkaista sopivan ajan kuluttua. Puheenjohtaja Nouy vastasi, että oikeusasiamiehen kirje annetaan hallintoneuvostolle. Hän korosti SREP:n osalta, että pankki oli julkaissut tiedotteen, jossa annetaan yksityiskohtaisia tietoja YVM:n SREP-menettelystä, ja järjestänyt aihekohtaisia työpajoja pankkialan kanssa. #6 #7

EIP julkaisi oikeusasiamiehen pyynnöstä verkkosivustollaan myös EIP:n ja komission allekirjoittaman Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) sopimuksen.

Helmikuussa oikeusasiamies ehdotti Euroopan investointipankin (EIP) pääjohtajalle Werner Hoyerille, että EIP:n ja Euroopan investointirahaston (EIR) johtokunnan kokousten pöytäkirjat julkistettaisiin ennakoivasti. Oikeusasiamies oli tyytyväinen pääjohtajan vastaukseen, jonka mukaan pankki oli suostunut ryhtymään näihin avoimuutta edistäviin toimiin. EIP julkaisi oikeusasiamiehen pyynnöstä verkkosivustollaan myös EIP:n ja komission allekirjoittaman Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) sopimuksen. Lisäksi EIP päivittää vaiheittain julkista rekisteriään julkaisemalla lisää ympäristökysymyksiin ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä tietoja. Rekisteri on sähköinen tietokanta, josta on yhteys pankin rahoittamiin hankkeisiin.

Myöhemmin samana vuonna oikeusasiamies ehdotti, että EIP muuttaisi sisäisiä eettisiä sääntöjään siten, että sen johtokunnan jäseniä vaadittaisiin pyytämään eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikunnalta etukäteen lupaa uuden toiminnan aloittamiselle. Hän kysyi myös EIP:n valvontaelimen jäsenten menettelytapaohjeista ja totesi, ettei niissä säädetä muiden kansainvälisten rahoituslaitosten yleisen käytännön mukaisesta velvoitteesta, joka koskee ilmoituksen tekemistä sidonnaisuuksista ja taloudellisista eduista.

Oikeusasiamies kysyi puheenjohtaja Junckerille osoittamassaan kirjeessä Euroopan finanssipoliittisen komitean toimintaan liittyvien asiakirjojen julkaisemiseen sovellettavista järjestelyistä. Komitea on uusi elin, joka on perustettu antamaan komissiolle neuvontaa finanssiasioissa. Komissio vastasi, että komitean asiakirjoihin sovelletaan EU:n säännöksiä asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (asetus (EY) N:o 1049/2001).

2.4 Oikeus tutustua EU:n asiakirjoihin

Oikeusasiamies saa vuosittain yksityishenkilöiltä tai järjestöiltä monia kanteluja, joiden aiheena on EU:n hallinnon asiakirjoihin tutustumisen kieltäminen. Näissä tapauksissa oikeusasiamies selvittää, onko toimielimellä oikeus olla luovuttamatta asiakirjaa. Jos oikeusasiamies katsoo, ettei kyseistä oikeutta ole, hän pyytää luovuttamaan pyydetyn asiakirjan.

Eräs tällainen tapaus koski sellaisiin lausuntoihin tutustumista, joissa arvioitiin hakijoiden soveltuvuutta unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiksi ja julkisasiamiehiksi. Neuvosto kielsi asiantuntijaryhmän laatimiin lausuntoihin tutustumisen ja väitti, ettei asiakirjoihin tutustumista koskevia EU:n säännöksiä (asetus (EY) N:o 1049/2001) sovelleta tähän tapaukseen.

Oikeusasiamies kehotti neuvostoa pitämään tämän mielessä, kun se jatkossa käsittelee tällaisten asiakirjojen saantia koskevia pyyntöjä.

Oikeusasiamiehen puututtua asiaan neuvosto ilmoitti, että se oli päättänyt soveltaa asetusta (EY) N:o 1049/2001. Oikeusasiamies oli tyytyväinen neuvoston politiikan muuttumiseen. Hän totesi, että tässä tapauksessa tuli esille tärkeä kysymys, miten voidaan tasapainottaa keskenään korkeaa julkista virkaa varten arvioitavien hakijoiden henkilötietojen suojaamistarve ja nimityksen mahdollisimman avoin toteuttaminen. Hän totesi, että avoimuuden edistämisen olisi tällaisissa tapauksissa yleensä oltava etusijalla. Hän kehotti neuvostoa pitämään tämän mielessä, kun se jatkossa käsittelee tällaisten asiakirjojen saantia koskevia pyyntöjä.

Euroopan oikeusasiamies oli läsnä Euroopan oikeusasiamiehen vuoden 2015 vuosikertomusta koskevan Euroopan parlamentin mietinnön esittelyssä.
Euroopan oikeusasiamies oli läsnä Euroopan oikeusasiamiehen vuoden 2015 vuosikertomusta koskevan Euroopan parlamentin mietinnön esittelyssä.

Eräässä toisessa tapauksessa komissio oli kieltänyt tutustumisen laatimiinsa asiakirjoihin tutkimuksesta, joka koski elävien tonnikalojen lainvastaiseksi väitettyä kuljetusta Maltaan. Komissio hyväksyi oikeusasiamiehen suosituksen ja myönsi oikeuden tutustua komission laatimiin asiakirjoihin. Vaikka komissio tutkimuksen aikana kieltäytyi toimittamasta Maltan komissiolle lähettämiä asiakirjoja, se päätti myöhemmin noudattaa oikeusasiamiehen suositusta niiden luovuttamisesta. Malta on nyt haastanut komission unionin tuomioistuimiin ja pyrkii estämään komissiota luovuttamasta asiakirjoja.

Eräässä tapauksessa, joka koski Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH), kantelijana toiminut ruotsalainen kansalaisjärjestö halusi tutustua EU:n ja Kuuban väliseen sopimukseen poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä. EUH kieltäytyi ja väitti sopimuksen olevan vielä väliaikainen. Kantelija kääntyi Euroopan oikeusasiamiehen puoleen ja huomautti, että sopimus oli jo parafoitu. EUH luovutti asiakirjan tutkimuksen suorittamisen aikana sen jälkeen, kun komissio oli hyväksynyt sopimuksen.

Toimielimet muuttavat toisinaan suhtautumistaan johonkin tiettyyn asiakirjojen saantia koskevaan pyyntöön. Näin tapahtui kantelussa, joka koski komission kieltämää tutustumista Yhdistyneen kuningaskunnan tiedustelupalvelun harjoittamaa nettivalvontaa koskeviin asiakirjoihin. Oikeusasiamiehen puututtua asiaan komissio julkisti yhden asiakirjan, joka oli kirje Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeriltä. Se ei kuitenkaan luovuttanut kahta kirjettä komission varapuheenjohtajalta. Tämä johti siihen, että oikeusasiamies havaitsi hallinnollisen epäkohdan. Komissio kuitenkin luovutti kyseiset asiakirjat lokakuussa 2016, kun oikeusasiamiehen päätöksestä oli kulunut vuosi.

2.5 Eettiset kysymykset

EU:n hallintoon sovelletaan suhteellisen tiukkoja eettisiä vaatimuksia. Jotta kansalaisten luottamus unionia kohtaan vahvistuisi, heidät on kuitenkin saatava vakuuttumaan siitä, että EU:n poliitikot ja työntekijät toimivat aina yleisen edun mukaisesti. Olemassa olevissa säännöissä on varmistettava, ettei komission jäsenten toiminta ole tässä suhteessa epäilyttävää toimikauden aikana eikä sen jälkeen. Entisten komission jäsenten toimintaan liittyvät huolenaiheet heijastuivat oikeusasiamiehen työhön vuonna 2016.

Oikeusasiamies havaitsi kesäkuussa tekemässään päätöksessä hallinnollisen epäkohdan siinä, ettei vuosien 2009–2014 komissio ollut puuttunut riittävästi komission jäsenten toimintasääntöjen rikkomiseen, johon entinen komission jäsen oli syyllistynyt, eikä ollut asianmukaisesti tutkinut komission jäsenen yksityissektorin työsopimuksen yhteensopivuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen velvoitteiden kanssa, vaikka näitä asioita käsittelevä eettinen komitea oli tuonut esille huolenaiheita. Oikeusasiamies pyysi, että toimintasääntöjä tarkistettaisiin täsmentämällä niitä ja helpottamalla niiden täytäntöönpanoa ja että niihin sisällytettäisiin niiden rikkomisesta määrättäviä seuraamuksia.

Toimintasääntöjen uudistamisen hyötyjä käsiteltiin vielä kerran, kun entinen komission puheenjohtaja otti vastaan Goldman Sachs -pankin liikkeenjohtoon osallistumattoman johtajan toimen. Komissio totesi, että hän ei ollut rikkonut toimintasääntöjä, joissa säädetään 18 kuukauden karenssiajasta. Oikeusasiamies huomautti kuitenkin, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti joihinkin toimiin voi liittyä ongelmia vielä 18 kuukauden määräajan umpeuduttua. Oikeusasiamies pyysi komissiota puheenjohtaja Junckerille osoittamassaan kirjeessä antamaan asian komission eettisen komitean käsiteltäväksi ja tarkistamaan toimintasäännöt. Puheenjohtaja Juncker vastasi, että hän antaa asian tilapäisen eettisen komitean käsiteltäväksi. Komitea katsoi, että vaikka entinen puheenjohtaja ei ollut osoittanut sellaista hyvää harkintakykyä, jota voidaan odottaa korkeaa virkaa monen vuoden ajan hoitaneelta henkilöltä, ei ollut riittävästi perusteita todeta, että SEUT-sopimuksen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen) 245 artiklan 2 kohdassa määrättyä kunniallisuutta ja pidättyvyyttä koskevaa velvoitetta on rikottu. #8

Puheenjohtaja Juncker ehdotti kuitenkin toimintasääntöjen tiukentamista siten, että karenssiaikaa pidennettäisiin kahteen vuoteen entisten komission jäsenten ja kolmeen vuoteen entisten komission puheenjohtajien osalta.

Puheenjohtaja Juncker ehdotti kuitenkin toimintasääntöjen tiukentamista siten, että karenssiaikaa pidennettäisiin kahteen vuoteen entisten komission jäsenten ja kolmeen vuoteen entisten komission puheenjohtajien osalta. Oikeusasiamies suhtautui myönteisesti ehdotukseen mutta toisti huomautuksensa siitä, että karenssiajan pidentäminen ei aina ole riittävä tae 245 artiklan noudattamisesta.

Vahvoja eettisiä sääntöjä on sovellettava koko toimielimeen eikä vain sen poliittisiin edustajiin. Oikeusasiamies päätti syyskuussa tutkimuksen, joka koski niin sanotusta pyöröovi-ilmiöstä annettujen EU:n henkilöstösääntöjen täytäntöönpanoa komissiossa. Komissio on jo ryhtynyt asianmukaisiin toimiin noudattaakseen oikeusasiamiehen ehdotuksia. Oikeusasiamies ehdotti lisätoimenpiteitä päättäessään tutkimuksen. Hän kehotti komissiota julkistamaan lisätietoja etenkin niistä arvioinneista ja päätelmistä, joita se tekee hyväksyessään johtavassa asemassa olevien virkamiesten komission ulkopuolista toimintaa koskevia pyyntöjä. Hän esitti myös, ettei palvelussuhteensa päättävien työntekijöiden hakemuksia arvioivilla henkilöillä saisi olla ammatillisia kytköksiä asianomaiseen henkilöön. Oikeusasiamies aikoo tehdä jatkotoimena strategisen tutkimuksen, jossa hän arvioi sääntöjen käytännön toimivuutta.

2.6 EU:n virastot ja muut elimet

EU:n virastot, jotka käsittelevät monia eri aiheita perusoikeuksista lääkkeiden turvallisuuteen ja tehoon, ympäristönsuojeluun, kemikaalien aiheuttamiin terveys- ja ympäristöriskeihin ja lentoturvallisuuteen, olivat Euroopan komission jälkeen toiseksi suurin kohde oikeusasiamiehen vuonna 2016 tekemissä tutkimuksissa.

Oikeusasiamies päätti tutkimuksen ja oli tyytyväinen avoimuuden lisääntymiseen kliinisen lääketutkimuksen alalla.

Eräs tärkeä tapaus, jonka tutkiminen aloitettiin vuonna 2014, koski Euroopan lääkeviraston (EMA) päätöstä antaa yleisön tutustuttavaksi vain osa kliinisistä tutkimuksista, jotka liittyivät Crohnin taudin hoitoon käytettävän Humira-nimisen lääkkeen hyväksymiseen. Kesäkuussa oikeusasiamies päätti tutkimuksen ja oli tyytyväinen avoimuuden lisääntymiseen tällä alalla. Hän oli kuitenkin huolissaan siitä, että virasto oli evännyt tietyt neljä tietoa. Oikeusasiamies huomautti, että kaikki lääkärien, potilaiden ja tutkijoiden kannalta tärkeät kliiniset tiedot olisi julkistettava yleisen edun vuoksi. #2

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) suostui vuonna 2015 oikeusasiamiehen ehdotukseen menettelystä, jolla ECHA vaatii tuotteiden rekisteröintiä hakevia osoittamaan, että ne ovat pyrkineet välttämään eläinkokeita. Vuonna 2016 se antoi lisäksi yksityiskohtaisia tietoja siitä, millä tavalla se tarkkaan ottaen pyrki noudattamaan oikeusasiamiehen ehdotusta. Vuonna 2016 aloitetun uuden tutkimuksen tavoitteena oli selkeyttää komission ja ECHAn yhteistä lausumaa, joka koskee eläinkokeiden mahdollista käyttämistä tietyin edellytyksin kosmeettisissa valmisteissa käytettävien aineiden yhteydessä.

Joka vuosi monet sadat ihmiset hakevat työtä EU:n elimistä osallistumalla Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) hallinnoimiin kilpailuihin. Eräässä oikeusasiamiehen käsiteltäväksi siirretyssä tapauksessa kantelija osallistui EPSOn järjestämään kilpailuun konferenssitulkkien palvelukseen ottamiseksi. Hän ei pystynyt noudattamaan hakemusten jättämisen määräaikaa lyhyen sairaalajakson vuoksi, joten hän pyysi EPSOlta määräajan pidentämistä. EPSO kieltäytyi vetoamalla siihen, että sen on kohdeltava kaikkia hakijoita tasapuolisesti. Oikeusasiamies suositteli, että EPSO myöntäisi sellaisten poikkeustilanteiden olemassaolon, joissa on oikeudenmukaista antaa hakijoille uusi määräaika ylivoimaisen esteen vuoksi. EPSO suostui noudattamaan tulevaisuudessa kaikkia oikeusasiamiehen suosituksia, jotka koskevat ylivoimaisen esteen periaatteen soveltamista EPSOn kilpailujen yhteydessä.

2.7 EU:n sopimukset ja avustukset

Tämän alan kantelujen osuus oli 14,5 prosenttia kaikista kanteluista. Komissio valvoo monia EU:n rahoittamia hankkeita. Se tekee perusteellisia tarkastuksia varmistaakseen, että julkiset varat käytetään asianmukaisella tavalla. Tämä antaa toisinaan kuitenkin aihetta kiistoihin hankkeiden tarkastustavoista tai mahdollisesti takaisin perittävistä rahasummista. Näissä tilanteissa sopimuskumppanit usein kääntyvät oikeusasiamiehen puoleen päästäkseen ratkaisuun.

Komissio katsoi, ettei kantelija ollut noudattanut sopimuksen tekemiseen sovellettavia sääntöjä, mutta päätti tämän tapauksen erityisolosuhteiden vuoksi luopua yli 86 000 euron takaisinperinnästä.

Eräässä tällaisessa tapauksessa kantelijana oli puolalainen tutkimuslaitos, joka oli toteuttanut EU:n kanssa yhteisrahoitettuja hankkeita vuosina 2004–2009. Kun hankkeet oli saatu menestyksellisesti päätökseen, komissio tarkasti kolme hanketta ja päätti periä takaisin tiettyjä kustannuksia. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen ja totesi, että komission hankejohtaja oli suostunut kirjallisesti (sähköpostilla) niiden palvelujen alihankintaan, joiden kustannukset komissio päätti myöhemmin periä takaisin. Näin ollen hankejohtaja oli tietoinen kantelijan tekemästä alihankintasopimuksesta ja oli hyväksynyt sen. Komissio katsoi, ettei kantelija ollut noudattanut sopimuksen tekemiseen sovellettavia sääntöjä, mutta päätti tämän tapauksen erityisolosuhteiden vuoksi luopua yli 86 000 euron takaisinperinnästä.

Kroatiassa toimiva tutkimuslaitos osallistui EU:n seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta rahoitettuun hankkeeseen. Kun tarkastuksessa oli havaittu sääntöjenvastaisuuksia, komissio peri takaisin huomattavaa rahoitusmäärää. Laitos esitti kantelun oikeusasiamiehelle, joka katsoi, että tarkastuksen tulokset pohjautuivat moniin epävarmuustekijöihin. Koska ensisijaisen tärkeä käsiteltävä kysymys oli hankkeen varsinaisen alkamispäivän määrittäminen, oikeusasiamies ehdotti, että komission olisi kuultava asiantuntijaa, jotta se voisi vahvistaa tarkastuksen tuloksen tai määrätä teknisen tarkastuksen. Komissio hyväksyi oikeusasiamiehen ehdotuksen.

Eräs toinen tapaus koski tapaa, jolla komissio oli tarkastanut vesien suojeluun liittyvän hankkeen Marokossa. Kantelija oli ranskalainen voittoa tavoittelematon järjestö Association pour la Participation et l’Action Régionale (APARE), joka toimii ympäristökasvatuksen ja ympäristökansalaisuuden alalla. Järjestö ei hyväksynyt komission tekemän tarkastuksen tulosta, jonka perusteella komissio olisi perinyt takaisin yli 20 000 euroa, ja kääntyi oikeusasiamiehen toimiston puoleen. Oikeusasiamiehen puututtua asiaan komissio suostui pienentämään perittävää summa lähes 75 prosentilla.

2.8 Tulevat haasteet

Oikeusasiamiehen toiminta muovautuu laajemman poliittisen tilanteen mukaan. Esimerkiksi yleinen huoli transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) käytävien EU:n ja Yhdysvaltojen välisten neuvottelujen avoimuuden puutteesta sai oikeusasiamiehen aloittamaan asiaa koskevan oma-aloitteisen strategisen tutkimuksen.

Vuoden 2016 loppuun mennessä oikeusasiamies oli saanut viisi kantelua Brexitiin liittyvistä hallinnollisista kysymyksistä. Kolme niistä koski tietojen saantia.

Oikeusasiamies myös isännöi tapahtumia, joissa keskustellaan ajankohtaisista aiheista. Esimerkkinä niistä on lokakuussa järjestetty tapahtuma, jonka aiheena oli ”EU:n hajottaminen – totuus, faktat ja sosiaalinen media”. Oikeusasiamies keskusteli komission, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa siitä, miten EU:sta tiedottamista voitaisiin parantaa tällä ennennäkemättömien haasteiden aikakaudella. Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota EU:sta tulee muovaamaan unionia vuonna 2017 ja sen jälkeen. EU-eroa koskevan kansanäänestyksen esiin nostamia kysymyksiä alettiin esittää oikeusasiamiehen toimistolle pian äänestyksen jälkeen. Vuoden 2016 loppuun mennessä oikeusasiamies oli saanut viisi kantelua Brexitiin liittyvistä hallinnollisista kysymyksistä. Kolme niistä koski tietojen saantia. #9 #10

Euroopan oikeusasiamiehen järjestämä tapahtuma ”Euroopan hajottaminen: Totuus, faktat ja sosiaalinen media”.
Euroopan oikeusasiamiehen järjestämä tapahtuma ”Euroopan hajottaminen: Totuus, faktat ja sosiaalinen media”.

Vuosi huipentui oikeusasiamiehen tärkeään rooliin joulukuussa Pariisissa järjestetyssä avoimen hallinnon kumppanuusohjelman (Open Government Partnership, OGP) maailmankokouksessa. Oikeusasiamies kehotti EU:ta ottamaan vahvemman roolin OGP:ssä. OGP on monenvälinen aloite, jolla pyritään varmistamaan, että hallitukset sitoutuvat konkreettisesti muun muassa edistämään avoimuutta ja kansalaisten osallistumista sekä torjumaan korruptiota. Oikeusasiamies ja OECD toteuttavat tässä yhteydessä avointa hallintotapaa koskevan yhteisen selvityksen, jossa pyritään määrittelemään keinoja oikeusasiamiehen aseman vahvistamiseksi OGP:ssä. Oikeusasiamies esittelee ja jakaa selvitystä Euroopan oikeusasiamiesten verkostossa ja muissa kansainvälisissä oikeusasiamiesten verkostoissa. Verkosto käsittelee selvityksen alustavia tuloksia kesäkuussa 2017 pidettävässä kokouksessa ja julkaisee tulokset vuoden lopussa. #11 #12

Euroopan oikeusasiamiehen järjestämä tapahtuma ”Euroopan hajottaminen: Totuus, faktat ja sosiaalinen media”.
Euroopan oikeusasiamiehen järjestämä tapahtuma ”Euroopan hajottaminen: Totuus, faktat ja sosiaalinen media”.

Luku 3 - Hyvän hallinnon palkinto

Hyvän hallinnon palkinto
Hyvän hallinnon palkinto

Palkinnolla on määrä antaa tunnustusta EU:n toimielinten, virastojen ja elinten työntekijöille, jotka tehtäviään hoitaessaan edistävät hyvää hallintoa.

EU:n julkisen hallinnon parantamiseen ja EU:n toimien kansalaismyönteisyyden lisäämiseen liittyvien oikeusasiamiehen toimiston yleisten tehtävien täyttämiseksi oikeusasiamies käynnisti ehdotuspyynnön hyvän hallinnon palkinnon myöntämistä varten. Palkinnolla on määrä antaa tunnustusta EU:n toimielinten, virastojen ja elinten työntekijöille, jotka tehtäviään hoitaessaan edistävät hyvää hallintoa. Tällä kokeiluhankkeella pyritään tunnistamaan parhaita käytäntöjä EU:n hallinnossa ja tuomaan niitä entistä paremmin suuren yleisön tietoisuuteen.

Oikeusasiamies aikoo esitellä näitä käytäntöjä koko EU:n hallinnolle. Palkintoluokkia ovat muun muassa erityisosaaminen avoimuuden ja eettisten sääntöjen alalla, viestinnän erityisosaaminen ja kansalaiskeskeinen palvelujen tuottaminen. Oikeusasiamies valitsee voittajat neuvoa-antavan komitean tuella, ja palkintoseremonia pidetään Brysselissä vuonna 2017. #3 #13

Luku 4 - Viestintä

Oikeusasiamiehen strategian (”Kohti vuotta 2019”) tavoitteena on lisätä toimiston vaikuttavuutta, merkittävyyttä ja näkyvyyttä. Näkyvyyden parantaminen auttaa varmistamaan, että kansalaiset tietävät, minkä tahon puoleen kääntyä, jos heillä on ongelmia EU:n toimielinten kanssa.

Oikeusasiamiehen toimisto pitää erityisesti yhteyttä sidosryhmiin, kuten yrityksiin, yhdistyksiin ja kansalaisjärjestöihin. Sen lisäksi toimisto pyrkii parantamaan oikeusasiamiehen medianäkyvyyttä ja käyttää sosiaalista mediaa tiedottaessaan tietyistä asioista, levittäessään tietoa uusista hankkeista ja tiedottaessaan säännöllisesti oikeusasiamiehen toiminnasta.

Toiminnan mainitseminen tiedotusvälineissä

Toiminnan mainitseminen tiedotusvälineissä

Oikeusasiamiehen toiminnan mainitseminen tiedotusvälineissä on lisääntynyt joka vuosi vuodesta 2012 lähtien ja erityisesti vuosina 2015 ja 2016.

Oikeusasiamiehen toiminnan mainitseminen tiedotusvälineissä on lisääntynyt joka vuosi vuodesta 2012 lähtien ja erityisesti vuosina 2015 ja 2016. Yhä useammat ihmiset seuraavat oikeusasiamiehen toimintaa Twitterissä. Toimiston tilin seuraajien määrä kasvoi 21 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Suosituimmassa tviitissä oli kaavio, jossa oli ohjeita suositeltavista ja vältettävistä asioista edunvalvojien kanssa tekemisissä oleville virkamiehille. Suosittuja olivat myös seuraavat tviitit: kaavio asiantuntijaryhmistä, videoilmoitus uudesta oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkinnosta ja ilmoitus EU:n säädöksistä käytävien epävirallisten neuvottelujen (kolmikantakokousten) avoimuutta koskevan julkisen kuulemisen aloittamisesta. #14

Toimisto on myös aloittanut verkkosivustonsa uudistamisen, jolla parannetaan käyttäjäystävällisyyttä ja joka on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2017. Se myös pyytää sidosryhmiltä säännöllisesti palautetta toimiston toiminnasta ja mahdollisista kehittämiskeinoista. #15

Luku 5 - Suhteet EU:n toimielimiin

Euroopan oikeusasiamies esitteli vuoden 2015 vuosikertomuksensa Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulzille.
Euroopan oikeusasiamies esitteli vuoden 2015 vuosikertomuksensa Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulzille.

5.1 Euroopan parlamentti

Oikeusasiamies tapasi vuonna 2016 jälleen kerran puhemies Martin Schulzin sekä monia Euroopan parlamentin jäseniä eri puolueista ja eri puolilta Eurooppaa.

Euroopan oikeusasiamies pitää suuressa arvossa suhdettaan Euroopan parlamenttiin. Oikeusasiamies tapasi vuonna 2016 jälleen kerran puhemies Martin Schulzin sekä monia Euroopan parlamentin jäseniä eri puolueista ja eri puolilta Eurooppaa. Oikeusasiamies kertoi työstään ja kokemuksistaan puhuessaan parlamentin täysistunnossa, vetoomusvaliokunnassa ja oikeudellisten asioiden valiokunnassa. Oikeusasiamiehen henkilöstö edustaa toimistoa monissa valiokuntien kokouksissa, kuulemisissa ja laajennetuissa parlamentaarisissa työryhmissä.

5.2 Vetoomusvaliokunta

Oikeusasiamies antaa suuren arvon vetoomusvaliokunnan kanssa tekemälleen tiiviille yhteistyölle. Jatkuva vuoropuhelu on tarpeen niiden yksittäisten kansalaisten palvelemiseksi, jotka ilmoittavat huolenaiheistaan oikeusasiamiehen toimistolle tai vetoomusvaliokunnalle. Oikeusasiamies käsittelee EU:n toimielimiä, elimiä ja virastoja vastaan tehtyjä kanteluja, kun taas vetoomusvaliokunta käsittelee vetoomuksia, jotka koskevat EU:n eri toiminta-aloja eri puolilla Eurooppaa. Oikeusasiamies arvostaa suuresti jatkuvaa tukea, jota hän saa valiokunnan puheenjohtaja Cecilia Wikströmiltä ja Euroopan parlamentin jäseniltä kaikista poliittisista ryhmistä. Tuki on ratkaisevan tärkeää, ja sen avulla oikeusasiamies pystyy jatkossakin auttamaan EU:n toimielimiä asettamaan mahdollisimman tiukat vaatimukset hyvälle hallinnolle. #16

5.3 Euroopan komissio

Euroopan oikeusasiamies tapasi Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin.
Euroopan oikeusasiamies tapasi Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin.

Oikeusasiamies kiitteli puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria rakentavasta yhteistyösuhteesta oikeusasiamiehen toimiston kanssa ja hallinnon avoimuutta edistävistä tehokkaista ja suotuisista toimista, vaikka osa haasteista onkin edelleen ratkaisematta.

Euroopan komissiolla on EU:n toimeenpanevana elimenä välitön vaikutus miljoonien eurooppalaisten elämään. Se on poliittinen elin ja samalla EU:n suurin hallintoelin. Sen vuoksi on itsestään selvää, että suuri osa oikeusasiamiehelle tehdyistä kanteluista koskee komission toimintaa. Oikeusasiamies kiitteli puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria rakentavasta yhteistyösuhteesta oikeusasiamiehen toimiston kanssa ja hallinnon avoimuutta edistävistä tehokkaista ja suotuisista toimista, vaikka osa haasteista onkin edelleen ratkaisematta. Oikeusasiamies tapasi vuonna 2016 jälleen kerran puheenjohtaja Junckerin, monia varapuheenjohtajia sekä komission jäseniä. Hän tapasi myös pääjohtajat pääsihteerin isännöimässä kokouksessa. Tiivis yhteistyö yksikköjen tasolla varmistaa kansalaisten ongelmien tehokkaamman käsittelyn. #17



5.4 Muut toimielimet, virastot ja organisaatiot

Oikeusasiamiehen toimisto pitää lisäksi yllä suhteita Strasbourgissa toimivaan Euroopan neuvostoon.

Oikeusasiamies jatkaa tiiviiden suhteiden ylläpitämistä moniin muihin toimielimiin, virastoihin ja organisaatioihin. Vuonna 2016 oikeusasiamies piti tiiviisti yhteyttä Euroopan keskuspankkiin, Euroopan investointipankkiin, Euroopan tietosuojavaltuutettuun, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoon ja Euroopan unionin perusoikeusvirastoon. Oikeusasiamiehen toimisto pitää lisäksi yllä suhteita Strasbourgissa toimivaan Euroopan neuvostoon. Kaikki nämä suhteet ovat olennainen osa oikeusasiamiehen strategiaa ”Kohti vuotta 2019”, jonka tavoitteena on lisätä oikeusasiamiehen toimiston vaikuttavuutta, merkittävyyttä ja näkyvyyttä entistä avoimemman ja palveluhenkisemmän EU:n hallinnon luomiseksi kansalaisten hyväksi.

5.5 YK:n vammaisyleissopimus

Oikeusasiamies muodostaa osan EU-kehyksestä, jolla suojellaan, edistetään ja valvotaan vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien vammaisyleissopimuksen (UNCRPD) täytäntöönpanoa EU:n toimielinten tasolla. UNCRPD:n asiantuntijakomitea arvioi vuonna 2015 yleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:ssa ja antoi loppupäätelmät. Ne ovat olleet erityisen tärkeät UNCRPD:tä koskevan oikeusasiamiehen strategisen toiminnan kannalta, koska niissä tuodaan esille mahdollisia puutteita EU:n hallinnossa. #18 #19

Oikeusasiamies toteutti sidosryhmien kuulemisen, jossa kävi ilmi, että monissa jäsenvaltioissa annetaan lisäaikaa kuulovammaisille opiskelijoille, jotka osallistuvat kirjallisiin kokeisiin.

Vuonna 2016 Euroopan oikeusasiamies tutki kantelua, jonka oli tehnyt kuulovammainen hakija, jolle ei myönnetty lisäaikaa hänen osallistuessaan Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston kilpailussa pidettyihin valintakokeisiin. Oikeusasiamies toteutti sidosryhmien kuulemisen, jossa kävi ilmi, että monissa jäsenvaltioissa annetaan lisäaikaa kuulovammaisille opiskelijoille, jotka osallistuvat kirjallisiin kokeisiin. Hän ehdotti, että EPSO harkitsisi huolellisesti uudelleen, pitäisikö sen tulevissa tapauksissa antaa lisäaikaa kuulovammaisille hakijoille, jotka pyytävät sitä tietokoneella tehtäviin ja kirjallisiin kokeisiin.

Oikeusasiamies aloitti toukokuussa 2016 tutkimuksen, jossa selvitettiin, onko yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä (JSIS) UNCRPD:n mukainen. JSIS:stä korvataan kaikki sairauskulut, kun on todettu vakava sairaus. Sen toteaminen edellyttää odotettavissa olevan eliniän lyhentymisen kriteerin täyttymistä. Oikeusasiamies katsoi, että tämä lääketieteellinen lähestymistapa vammaisuuteen saattaa olla UNCRPD:n vastainen, ja tiedusteli komissiolta, aikooko se ottaa käyttöön erilliset kriteerit vammaisten henkilöiden sairauskulujen korvaamiselle JSIS:tä. Tämä tutkimus oli vuonna 2017 edelleen käynnissä.

Lisäksi oikeusasiamies toteutti kaksi strategista aloitetta UNCRPD:n komitean kahden loppupäätelmän johdosta. Hän kirjoitti komission puheenjohtajalle kirjeen, joka koski pääsyä komission hallinnoimille verkkosivustoille ja verkkotyökaluihin, ja sen jälkeen varapuheenjohtaja Kristalina Georgievalle kirjeen, jossa hän tiedusteli, miten Eurooppa-koulut käsittelevät UNCRPD:n komitean esille tuomia yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia. Komissio vastasi kumpaankin kirjeeseen. Se totesi, että komission kaikille yksiköille luodaan parhaillaan yhtenäistä verkkoläsnäoloa ja että yksi toiminnan perustana olevista periaatteista on saattaa palvelut mahdollisimman monien käyttäjien saataville. Eurooppa-koulujen osalta komissio totesi tukevansa kaikkia järjestelmällisiä pyrkimyksiä UNCRPD:n suositusten noudattamiseen. Se huomautti myös, että Eurooppa-koulujen erityisopetustarpeisiin liittyviä toimintatapoja arvioidaan säännöllisesti.

Oikeusasiamiehen toimisto pyrki vuoden 2016 aikana parantamaan verkkosivustonsa käytettävyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä. Verkossa on saatavilla selkokielinen kuvaus oikeusasiamiehen toiminnasta ja kantelun tekemisestä EU:n 24 virallisella kielellä. Lisäksi ulkopuolinen palveluntarjoaja arvioi oikeusasiamiehen verkkosivuston määritelläkseen keinoja parantaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää sivustoa.

Luku 6 - Euroopan oikeusasiamiesten verkosto

Toisille toimielimille ja elimille siirretyt kantelut: kantelijat, joita oikeusasiamies neuvoi vuonna 2016 kääntymään toisen toimielimen tai elimen puoleen

Vuonna 2016 Euroopan oikeusasiamies toteutti yhdessä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) kanssa verkoston uudistuksen. Verkostoon kuuluu nykyisin 96 toimistoa 36:ssa Euroopan maassa. Myös Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta on verkoston jäsen.

Yksi verkostoon tehdyistä strategisista muutoksista on vahvempi keskittyminen asianomaisten oikeusasiamiesten toimistojen rinnakkaisiin tutkimuksiin ja aloitteisiin yhteistä etua koskevilla aloilla, esimerkiksi muuttoliikkeen alalla. Vuonna 2016 oikeusasiamies ja verkosto toteuttivat yhden rinnakkaisen tutkimuksen ja käynnistivät yhden strategisen aloitteen, johon verkosto osallistui. Huhtikuussa 2016 oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen kantelusta, joka koski komission toteuttamaa arviointia siitä, noudattavatko jäsenvaltiot asetuksen (EU) N:o 1233/2011 ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua koskevia säännöksiä rahoittaessaan vientiluottolaitoksia (ECA). ECA:t ovat julkisia tai yksityisiä rahoituslaitoksia. Ne tarjoavat rahoitusta kotimaisille yrityksille, jotka haluavat harjoittaa liiketoimintaa pääasiassa epävakaissa ja poliittisesti ja kaupallisesti riskialttiissa kehitysmaissa ja kehittyvillä markkinoilla. Kaksi (Puola ja Espanja) kuudesta kansallisesta oikeusasiamiehestä, joiden toimivaltaan ECA:t kuuluvat, vastasi oikeusasiamiehen kehotukseen käynnistää rinnakkaisia tutkimuksia.

Tutkimuksen tuloksena oli, että Euroopan komissio on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa aloittanut jatkotoimet varmistaakseen, että kaikki kansallisten AMIF-ohjelmien tiedot julkaistaan verkossa.

Strateginen aloite koski EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa (AMIF-rahastoa). Rahaston talousarvio on 3 miljardia euroa, ja se kattaa vuodet 2014–2020. Oikeusasiamies kysyi komissiolta ja verkostolta, ovatko kaikki AMIF-rahastoon liittyvät tiedot verkossa. Hän kysyi verkostolta myös, onko varojen käyttö jäsenvaltioissa perusoikeuksien mukaista. Kolmetoista jäsentä antoi vastauksen. Tutkimuksen tuloksena oli, että Euroopan komissio on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa aloittanut jatkotoimet varmistaakseen, että kaikki kansallisten AMIF-ohjelmien tiedot julkaistaan verkossa.

Lisäksi oikeusasiamiehen aiemmin aloittamasta Frontexia koskevasta oma-aloitteisesta tutkimuksesta saatiin vuonna 2016 konkreettisia tuloksia, eli virasto perusti oikeusasiamiehen suositteleman valitusmekanismin. Joulukuussa Frontexin perusoikeusvaltuutettu ja Euroopan oikeusasiamiehen toimiston, kansallisten oikeusasiamiesten ja hallintojen sekä perusoikeusviraston edustajat kokoontuivat Brysseliin käsittelemään Frontexin valitusmekanismia.

Eräässä toisessa aihekohtaisen yhteistyön tapauksessa oikeusasiamies pyysi verkostolta lisätietoja eturyhmätoiminnan avoimuuden sääntelystä jäsenvaltioissa sekä tarpeesta virkamiesten käytännön ohjaukseen tällä alalla. Vastauksista kävi ilmi, ettei useimmissa jäsenvaltioissa ole eturyhmätoiminnan sääntelyä koskevia erityissäännöksiä eikä virkamiehille annettavaa käytännön ohjausta. Oikeusasiamies laati sen jälkeen käytännön ohjeiden luonnoksen ja pyysi palautetta verkoston jäseniltä ja yleisöltä. Hän aikoo vuonna 2017 esitellä ohjeiden lopullisen version kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä.

Euroopan oikeusasiamiesten verkoston vuosikokous Brysselissä.
Euroopan oikeusasiamiesten verkoston vuosikokous Brysselissä.

Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita, kuten vastaamista Euroopan pakolaiskriisiin, eturyhmätoiminnan avoimuuden edistämistä hyvän hallinnon edellytyksenä ja oikeusvaltioon kohdistuvia haasteita.

Verkoston päätapahtuma vuonna 2016 oli Euroopan oikeusasiamiehen järjestämä ensimmäinen vuosikokous, joka pidettiin kesäkuussa Brysselissä. Kokoukseen osallistui koko verkosto ja se oli avoin myös muille kuin jäsenille, esimerkiksi Brysselissä toimiville sateenvarjoryhmille ja toimittajille. Tähän erittäin vuorovaikutteiseen tapahtumaan osallistui yhteensä 250 henkilöä. Siinä käsiteltiin ajankohtaisia aiheita, kuten vastaamista Euroopan pakolaiskriisiin, eturyhmätoiminnan avoimuuden edistämistä hyvän hallinnon edellytyksenä ja oikeusvaltioon kohdistuvia haasteita. Tapahtumassa käsitellyistä keskeisistä aiheista laadittiin kokouksen jälkeen ENO:n vuosijulkaisu Network in Focus. #4

Marraskuun 2016 lopussa oikeusasiamies matkusti Madridiin tapaamaan Espanjan oikeusasiamies Soledad Becerril Bustamantea ja hänen työntekijöitään sekä Espanjan avoimuusneuvostoa, kansalaisjärjestöjä, yritysten edustajia, diplomaatteja, toimittajia jne. Vaikka Espanjasta saadaankin perinteisesti suuri määrä kanteluja, vierailun tavoitteena oli lisätä tietoisuutta siitä, mitä Euroopan oikeusasiamies voi konkreettisesti tehdä Espanjan kansalaisten ja yritysten hyväksi. #20

Oikeusasiamies on verkoston uudelleenorganisoinnin jälkeen saanut entistä enemmän kysymyksiä ENO:n jäseniltä, jotka pyytävät apua EU:n lainsäädäntöön liittyvien monimutkaisten kysymysten tulkintaan.

Oikeusasiamies on verkoston uudelleenorganisoinnin jälkeen saanut entistä enemmän kysymyksiä ENO:n jäseniltä, jotka pyytävät apua EU:n lainsäädäntöön liittyvien monimutkaisten kysymysten tulkintaan. Kysymysmenettelyn nopeutumisen ansiosta oikeusasiamies käsitteli kahdeksan kysymystä vuonna 2016. Esille tuotuja asioita olivat muun muassa tiettyjen rajat ylittävien terveydenhoitokulujen korvaaminen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta suoritettavat maksut.

Euroopan oikeusasiamies Espanjan tv-kanava TVE:n haastattelussa Madridissa.
Euroopan oikeusasiamies Espanjan tv-kanava TVE:n haastattelussa Madridissa.

Vuonna 2016 verkostolle annettiin viran puolesta jäsenenä toimivan jäsenen aseman Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) neuvoa-antavassa foorumissa, ja Kreikan oikeusasiamies edusti verkostoa marraskuussa Ateenassa järjestetyssä foorumissa käydyissä keskusteluissa. Näkyvimpiä toimia, joita verkosto toteuttanee tulevina vuosina, ovat osallistuminen EASOn neuvoa-antavaan foorumiin, turvapaikkamenettelyjä koskevan asiantuntemuksen tarjoaminen Euroopan parlamentille uuden Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän hyväksymisen yhteydessä sekä yhteisen foorumin perustaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien EU:n kansalaisten sekä EU:ssa asuvien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten Brexit-kantelujen käsittelyä varten. Verkoston on myös määrä osallistua EASOn tulevan valitusmekanismin perustamiseen. #21

Luku 7 - Päivittäinen tapausten käsittely

Euroopan oikeusasiamies vaihtoi näkemyksiä Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan kanssa.
Euroopan oikeusasiamies vaihtoi näkemyksiä Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan kanssa.

Euroopan oikeusasiamiehen tehtävänä on auttaa kansalaisia, yrityksiä, yhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä ja muita organisaatioita. Oikeusasiamiehen puoleen kääntyminen ja avun pyytäminen olisi tehtävä mahdollisimman helpoksi niiden kannalta. Oikeusasiamies päivitti vuonna 2016 tapausten käsittelymenettelyjään laajamittaisten sisäisten ja ulkoisten kuulemisten jälkeen. Päivitys on osa strategiaa, jonka tavoitteena on tehostaa tutkimuksia ja ulottaa niiden entistä suuremmat vaikutukset yhä useampaan kansalaiseen.

Oikeusasiamies korostaa myös yleistä etua koskevien tutkimusten tekemistä. Hän toteuttaa laajempia strategisia tutkimuksia aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa, vaikka kanteluihin perustuvat tapaukset muodostavatkin valtaosan hänen työstään.

Oikeusasiamiehen uudet täytäntöönpanosäännökset parantavat menettelyn tehokkuutta ja tuloksellisuutta avunpyytäjien kannalta.

Oikeusasiamiehen uudet täytäntöönpanosäännökset parantavat menettelyn tehokkuutta ja tuloksellisuutta avunpyytäjien kannalta. Uudella menettelyllä otetaan käyttöön kantelujen käsittelyn joustavampi toimintamalli. Näin on määrä varmistaa entistä järkevämpi ja tulospainotteisempi lähestymistapa tutkimuksiin.

Luku 8 - Kantelujen tyyppi ja lähde

8.1 Yhteenveto kanteluista ja strategisista tutkimuksista

Neuvot, kantelut ja tutkimukset vuonna 2016

Neuvot, kantelut ja tutkimukset vuonna 2016

Euroopan oikeusasiamies on parantanut työskentelymenetelmiään, jotta niistä saataisiin entistä tehokkaampia ja jotta ne vaikuttaisivat yhä enemmän useampaan kansalaiseen. Tätä tarkoitusta varten hän otti vuonna 2016 tapausten käsittelyssä käyttöön uuden yksinkertaistetun ja entistä joustavamman menettelyn, jossa lähestymistapa tutkimuksiin on entistä käytännöllisempi. Kanteluihin perustuvia tapauksia, joiden sisältö on samankaltainen, voidaan käsitellä myös yhteisesti strategisina tutkimuksina, kuten aiemminkin on tehty. Esimerkkinä tästä lähestymistavasta on tutkimus, joka koskee Euroopan komission käyttämien erityisneuvonantajien roolia. Tämä ennakoiva strateginen toimintamalli on melko varmasti ennalta ehkäissyt muiden yksittäisten kantelujen tarpeen.

Strateginen toiminta vuonna 2016

Strateginen toiminta vuonna 2016

Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2016 rekisteröimien kantelujen ja käynnistämien tutkimusten alkuperämaa

8.2 Oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomat kantelut

Euroopan oikeusasiamies saa monia kanteluja asioista, jotka eivät kuulu hänen toimivaltaansa. Useimmiten ne ovat asioita, jotka eivät koske EU:n toimielimen tai elimen toimintaa. Oikeusasiamiehen toimivaltaan eivät myöskään kuulu EU:n toimielimiä koskevat kantelut, joissa on kyse yksinomaan poliittisista kysymyksistä, kuten lainsäädännöstä tai tuomioistuimen tuomiovallan käytöstä.

Koska nämä kantelut eivät kuulu oikeusasiamiehen ydintoimintaan, toimisto ilmoittaa vain vähän niitä koskevia tietoja. Niiden kohteena oli pääasiassa kansallisia julkisia elimiä, kansallisia tai kansainvälisiä tuomioistuimia ja monia erilaisia yksityisiä yhteisöjä. Toisinaan kantelut perustuvat virheelliseen käsitykseen siitä, että Euroopan oikeusasiamies on kansallisten oikeusasiamiesten yläpuolella oleva valituselin. Kantelut kattavat monia eri aloja. Toistuvia aiheita ovat kuluttajansuoja, verotus, sosiaaliturva ja terveydenhuolto sekä viime vuosina pankkeja koskevat kysymykset.

Toimisto käsittelee sen toimivaltaan kuulumattomia kanteluja erittäin huolellisesti ja antaa mahdollisuuksien mukaan neuvontaa tai siirtää kantelut muille elimille, jotka voivat olla avuksi.

Toimisto käsittelee kantelut erittäin huolellisesti ja antaa mahdollisuuksien mukaan neuvontaa tai siirtää kantelut muille elimille, jotka voivat olla avuksi. Oikeusasiamies neuvoo kantelijaa yleensä kääntymään Euroopan parlamentin puoleen kanteluissa, joissa tuodaan esille tyytymättömyys EU:n lainsäädäntöön. Monimutkaisissa täytäntöönpanokysymyksissä kantelijoita neuvotaan yleensä kääntymään Euroopan komission tai EU:n verkostojen, kuten SOLVIT tai Sinun Eurooppasi -neuvonnan puoleen. Kantelijaa voidaan myös ohjata viemään asiansa kansallisen oikeusasiamiehen käsiteltäväksi. Vuodelta 2016 ohjattiin esimerkiksi Portugalin oikeusasiamiehen luo kantelu EU:n lainsäädännön soveltamisesta meluhaittoihin, Belgian liittovaltion oikeusasiamiehen luo kantelu eläkekysymyksistä sekä Puolan ja Romanian oikeusasiamiesten luo kantelut kysymyksistä, jotka liittyivät vankilaoloihin.

Toimisto pyrkii vähentämään sen tehtäviin kuulumattomien tapausten lukumäärää. Tavoitteena on välttää niiden kansalaisten tyytymättömyys, jotka eivät voi saada välitöntä apua oikeusasiamieheltä. Vuonna 2016 tapauksia oli ennätyksellisen vähän, vain 1 169 (edellisenä vuonna 1 239.) Tähän tulokseen päästiin suurelta osin toimiston työtä koskevan tehokkaan tiedotuksen ja verkkosivustolla olevan vuorovaikutteisen oppaan ansiosta.

Kantelujen määrä vuosina 2003–2016

Luku 9 - Kantelun kohteena olleet toimielimet ja elimet

Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2016 tekemät tutkimukset koskivat seuraavia elimiä

Luku 10 - Kantelujen aiheet

Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2016 päättämien tutkimusten aiheet

Luku 11 - Tulokset

Vuonna 2016 saapuneiden kantelujen perusteella toteutetut Euroopan oikeusasiamiehen toimet

Tutkimukset, joissa Euroopan oikeusasiamies havaitsi hallinnollisen epäkohdan vuonna 2016

Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusten määrän kehittyminen

Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2016 päättämien tutkimusten tulokset

Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2016 päättämien tutkimusten pituus

Luku 12 - Oikeusasiamiehen ehdotusten noudattaminen

Oikeusasiamiehen ehdotusten noudattaminen vuonna 2015

Oikeusasiamies on viitenä viime vuonna julkaissut vuosittain kattavan selvityksen siitä, miten EU:n elimet ovat noudattaneet EU:n hallinnon parantamista koskevia oikeusasiamiehen ehdotuksia. Nämä ehdotukset annetaan ratkaisuina, suosituksina, kriittisinä huomautuksina ja lisähuomautuksina. Noudattamistaso on keskeinen tekijä mitattaessa oikeusasiamiehen työn vaikutusta ja merkitystä.

Kertomuksesta Putting it Right? – How the EU institutions responded to the Ombudsman in 2015 (Tilanne korjattu? Näin EU:n toimielimet vastasivat oikeusasiamiehelle vuonna 2015) käy ilmi, että EU:n elimet noudattivat oikeusasiamiehen ehdotuksia 83-prosenttisesti, mikä on tähän mennessä toiseksi paras tulos. Kaikkiaan 18 tutkitusta elimestä 12 sai tulokseksi 100 prosenttia. Komissio, jonka osuus on suurin kaikista oikeusasiamiehen tekemistä tutkimuksista, sai tulokseksi 82 prosenttia. Kertomuksen mukaan ehdotuksia noudatetaan vaihtelevasti eri elimissä: osa elimistä sai tulokseksi täydet 100 prosenttia, heikoimmassa tapauksessa tulos oli 33 prosenttia. Esimerkiksi Euroopan parlamentti, Frontex ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) noudattivat ehdotuksia 100-prosenttisesti.

Vuotta 2016 koskeva kertomus on saatavilla vuoden 2017 lopulla.

Luku 13 - Resurssit

13.1 Talousarvio

Oikeusasiamiehen talousarvio on EU:n talousarvion itsenäinen pääluokka. Talousarvio jakautuu kolmeen osastoon. Osastoon 1 sisältyvät palkat, korvaukset ja muut henkilöstöön liittyvät menot. Osastoon 2 sisältyvät kiinteistöt, kalustot, tarvikkeet ja sekalaiset käyttömenot. Osastoon 3 sisältyvät toimiston yleisistä tehtävistä aiheutuvat menot. Vuonna 2016 talousarvion mukaisia määrärahoja oli 10 658 951 euroa.

Tehokkaan varainhoidon varmistamiseksi oikeusasiamiehen sisäinen tarkastaja tarkastaa määräajoin toimiston sisäiset valvontajärjestelmät ja sen varainkäytön. Kuten muidenkin EU:n toimielinten tapauksessa, Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa myös oikeusasiamiehen toimiston tilit.

Euroopan oikeusasiamiehen henkilöstö.
Euroopan oikeusasiamiehen henkilöstö.

13.2 Resurssien käyttö

Oikeusasiamies laatii joka vuosi vuotuisen hallintosuunnitelman, jossa määritellään konkreettiset toimet, jotka on toteutettava toimiston tavoitteiden ja painopisteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2016 hallintosuunnitelma on toinen suunnitelma, joka perustuu Euroopan oikeusasiamiehen strategiaan ”Kohti vuotta 2019”.

Oikeusasiamiehen toimistossa työskentelee erittäin pätevä ja kielitaitoinen henkilöstö. Näin varmistetaan, että se voi hoitaa hallinnollisia epäkohtia koskevat kantelut 24:llä EU:n virallisella kielellä ja lisätä tietoisuutta oikeusasiamiehen työstä. Vuonna 2016 oikeusasiamiehen toimistossa oli 75 työntekijää.

Täydellinen ja säännöllisesti päivitettävä henkilöstöluettelo sekä yksityiskohtaista tietoa oikeusasiamiehen toimiston organisaatiorakenteesta ja kunkin yksikön tehtävistä on saatavilla oikeusasiamiehen verkkosivustolla.

Näin otat yhteyttä Euroopan oikeusasiamieheen

Kirjoita

Euroopan oikeusasiamies
1 avenue du Président Robert Schuman
CS 30403
F - 67001 Strasbourg Cedex

Soita

+33 (0)3 88 17 23 13

Lähetä sähköpostia

eo@ombudsman.europa.eu

Käy verkossa