Taustaa

Euroopan oikeusasiamies käynnisti 26. toukokuuta 2015 strategisen tutkimuksen kolmikantakokousten avoimuudesta. Kolmikantakokoukset ovat Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisiä epävirallisia neuvotteluja, joissa pyritään pääsemään yhteisymmärrykseen lainsäädäntöehdotuksista.[1] Komissio ehdottaa lainsäädäntöaloitetta kahdelle muulle lainsäätäjälle.

Kutsu osallistua kuulemiseen

Parlamentti, neuvosto ja komissio ovat antaneet oikeusasiamiehelle tutkimuksen aikana lausuntonsa kolmikantakokousten avoimuudesta[2]. Oikeusasiamies on tutkinut myös kahden päätetyn kolmikantakokouksen asiakirja-aineistot nähdäkseen, minkä tyyppisiä asiakirjoja parlamentin, neuvoston ja komission välillä tavallisesti vaihdetaan kolmikantakokousten yhteydessä.[3] Oikeusasiamies pyytää nyt kansalaisia esittämään näkemyksensä tästä asiasta.

Kuten oikeusasiamies korosti 28. syyskuuta 2015 Euroopan parlamentissa pitämässään puheessa[4], tutkimuksessa ei ole kyse siitä, miten toimielimet järjestävät kolmikantakokouksia, eikä yksittäiseen lainsäädäntöehdotukseen liittyvästä ongelmasta. Tutkimus koskee ainoastaan kolmikantakokousten avoimuutta eli esimerkiksi sitä, miten laajasti toimielinten kolmikantaneuvottelujen aikana ja niiden jälkeen esittämiä asiakirjoja voidaan ja pitäisi antaa saataville ilman erillistä pyyntöä ja missä vaiheessa.

Oikeusasiamies pyytää sinua esittämään näkemyksesi seuraavista asioista:

1. Onko tapa, jolla EU:n lainsäädännöstä neuvotellaan kolmikantakokousprosessissa, mielestäsi riittävän avoin? Perustele vastauksesi lyhyesti.

2. Kerro, miten avoimuuden lisääminen vaikuttaisi mielestäsi EU:n lainsäädäntöprosessiin esimerkiksi kansalaisten prosessiin luottamisen, prosessin tehokkuuden ja muiden yleisten etujen kannalta.

3. Toimielimet ovat kertoneet, miten ne toimivat kolmikantakokousasiakirjojen ilman erillistä pyyntöä tehtävän julkaisemisen suhteen.[5] Lisääntyisikö avoimuus mielestäsi, jos kaikki kolmikantaneuvottelujen aikana toimielinten välillä vaihdetut asiakirjat julkaistaisiin ilman erillistä pyyntöä esimerkiksi nelisarakkeisissa taulukoissa[6] sen jälkeen, kun kolmikantakokouksessa on päästy sopuun kompromissitekstistä? Missä vaiheessa prosessia asiakirjat voitaisiin julkaista? Perustele kantasi lyhyesti.

4. Mitä käytännön toimenpiteitä, jos mitään, toimielimet voisivat tehdä tiedottaakseen yleisölle etukäteen kolmikantakokouksista? Riittäisikö, että a) julkisuuteen ilmoitettaisiin ainoastaan kokousten pitämisestä ja niiden ajankohdasta, vai b) olisiko tulevista kokouksista julkaistava tarkempia tietoja, kuten kokouksen asialista ja ehdotettu osallistujaluettelo?

5. On ilmaistu huoli siitä, että kolmikantakokousta koskevien tarkempien tietojen antaminen ennakkoon voisi johtaa siihen, että lobbaajat kohdistavat painetta neuvotteluihin osallistuviin lainsäätäjiin ja virkamiehiin. Kerro lyhyesti, mitä mieltä olet tästä asiasta.

6. Pitäisikö kaikkien kolmen toimielimen alkuperäinen kanta (”neuvotteluvaltuudet”) säädösehdotuksesta antaa mielestäsi julkisesti saataville ennen kolmikantaneuvottelujen alkamista? Perustele vastauksesi lyhyesti.

7. Mitä konkreettisia toimenpiteitä, jos mitään, toimielimet voisivat toteuttaa jo julkisuuteen antamiensa asiakirjojen ja tietojen näkyvyyden ja saatavuuden lisäämiseksi?

8. Oletko sitä mieltä, että avoimuuden suhteen olisi erotettava toisistaan ”poliittiset kolmikantakokoukset”, joihin osallistuu toimielinten poliittisia edustajia, ja virkamiesten tekniset kokoukset, joissa ei tehdä poliittisia päätöksiä?

9. Kerro mahdolliset näkemyksesi muista asioista, jotka voivat liittyä kolmikantakokousten avoimuuden lisäämiseen. Esitä näkemyksesi mahdollisimman täsmällisesti.

Osallistumisohjeet

Kannanottojen esittämisen määräaika on 31. maaliskuuta 2016.

Sähköposti: http://www.ombudsman.europa.eu/email?to=contactform_email_EO-TriloguesConsultation

tai

Postiosoite: European Ombudsman, 1 avenue du Président Robert Schuman, CS 30403, F - 67001 Strasbourg Cedex, France

Merkitse kannanottosi alkuun selvästi viite ”kolmikantakokouksia koskeva kuuleminen”.

Kannanoton voi esittää millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä.

Oikeusasiamies välittää kaikki saapuneet kannanotot parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Oikeusasiamies voi julkaista kannanotot myös verkkosivuillaan. Luonnolliset henkilöt, jotka eivät halua nimeään julkaistavan henkilötietojen suojasta annetun asetuksen (EY) N:o 45/2001[7] mukaisesti, tulee ilmoittaa asiasta oikeusasiamiehelle.

Lisätietoja antaa oikeusasiamiehen toimiston lakimies Jan Stadler (puhelin: +32 2 284 35 86).

 

[1] Kolmikantakokousta on selitetty tarkemmin Euroopan parlamentin sovittelumenettely- ja yhteispäätösmenettely-yksikön laatimassa yhteispäätösmenettelyä ja sovittelua koskevassa oppaassa, joka on saatavana osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/code/information/guide_fi.pdf.

[2] Ks. alla parlamentin lausunto, neuvoston lausunto ja komission lausunto (saatavina englanniksi).

[3] Ks. alla parlamentissa, neuvostossa ja komissiossa tehdyistä tarkastuksista laaditut kertomukset (saatavina englanniksi).

[4] http://www.ombudsman.europa.eu/fi/activities/speech.faces/en/60991/html.bookmark (saatavina englanniksi).

[5] Ks. parlamentin lausunnon s. 5 ja neuvoston lausunnon 17 kohta.

[6] Asiakirja, joka sisältää yleensä kunkin toimielimen alkuperäisen kannan ja neuvottelujen aikana esille nousevat kompromissiratkaisut.

[7] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1). Ks. myös http://www.ombudsman.europa.eu/fi/resources/dataprotection/home.faces.