Vuosikertomus 2017

Johdanto

Minulla on ilo esitellä vuoden 2017 vuosikertomus.

Vuosi on jälleen kerran ollut erittäin kiireinen ja antoisa. Se toi myönteisiä tuloksia kaikille oikeusasiamiehen toimiston palvelemille henkilöille monilla tärkeillä aloilla. Euroopan parlamentin tuesta ja EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tiiviistä yhteistyöstä on jälleen kerran ollut paljon apua oikeusasiamiehen työssä.

Kansalaisten oikeus tutustua ja osallistua EU:n lainsäädäntötyöhön oli huomion keskipisteenä tutkimuksissa, jotka kohdistuivat neuvoston vastuuvelvollisuuteen sekä parlamentin, neuvoston ja komission välisiin epävirallisiin kolmenvälisiin neuvotteluihin uusia säädöksiä ehdotettaessa. Näillä alueilla on jo tapahtunut myönteisiä muutoksia, ja edistymistä seurataan edelleen vuonna 2018.

Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota EU:sta toimi kimmokkeena oikeusasiamiehen aloitteelle, joka koski brexit-neuvottelujen avoimuutta ja kaikkien kansalaisten oikeutta saada tietoa neuvottelujen todennäköisistä tuloksista. Oikeusasiamiehen toimisto aikoo varmistaa jatkossakin, että kaikilla on tilaisuus saada äänensä kuuluville tänä haastavana kautena. Oikeusasiamies pyrkii edistämään sidosryhmien osallistumista ja varmistamaan, että kenelläkään ei ole etuoikeutettua mahdollisuutta vaikuttaa pääneuvottelijoihin.

Oikeusasiamiehen toimisto oli erityisen tyytyväinen Euroopan ulkosuhdehallinnon maksuttomista harjoitteluista tehdyn tutkimuksen tuloksiin. Oikeusasiamies huomautti, että EU:n perussopimuksissa vahvistettua sitoutumista syrjimättömyyteen ei noudatettu, kun harjoittelijoille ei maksettu, koska tällöin ainoastaan hyvin toimeentulevilla nuorilla oli varaa hyödyntää näitä mahdollisesti arvokkaita mahdollisuuksia. Korkean edustajan Federica Mogherinin hyvin myönteisen vastauksen ansiosta parlamentti ja neuvosto päättivät osoittaa Euroopan ulkosuhdehallinnolle talousarvion, josta se voi maksaa harjoittelijoille edustustoissa eri puolilla maailmaa. Oikeusasiamies jatkaa tämän myönteisen toimen käytännön tulosten seurantaa.

Oikeusasiamies julkaisi EU:n virkamiehille yksinkertaisen oppaan, jossa on ohjeita lobbaajien kanssa toimimista varten. On ilahduttavaa, että komissio käyttää sitä nyt henkilöstönsä kouluttamisessa.

Kun henkilöt hakevat EU:n asiakirjoja avoimuusasetuksen ((EY) N:o 1049/2001) nojalla, voidaan tarvita nopeaa toimintaa. Siksi oikeusasiamiehen toimisto on ottanut käyttöön uuden nopeutetun menettelyn tällaisia kanteluja varten. Oikeusasiamies pitää ilahduttavana, että alustavat tulokset ovat myönteisiä. Tämä voitiin toteuttaa komission kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta, ja oikeusasiamies oli kiitollinen komission yhteistyöhön perustuvasta lähestymistavasta.

Perusoikeuksia koskeva työ jatkui Frontexia koskevilla tapauksilla ja tutkimuksella, joka kohdistui EU:n ja Turkin julkilausumaan maahantulijoiden palauttamisesta Kreikasta Turkkiin.

Euroopan keskuspankkia ja Euroopan investointipankkia koskevassa toiminnassaan oikeusasiamies kannusti lisäämään vastuuvelvollisuutta. Oikeusasiamies kävi myös hyödyllisen keskustelun euroryhmän puheenjohtajan kanssa kyseisen tärkeän ryhmän vastuuvelvollisuudesta, vaikka se ei olekaan virallinen EU:n toimielin.

Lisäksi toimisto jatkoi arvokasta yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kanssa, ja Brysselissä pidetty kokous oli jälleen kerran innostava ja mielenkiintoinen.

Henkilökohtainen kohokohtani vuonna 2017 oli Euroopan oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkintotilaisuuden avaaminen. Oli hienoa päästä näkemään tapahtumaan osallistuneiden EU:n virkamiesten erinomaista työtä ja toteamaan heidän ansaittu ylpeytensä tekemästään työstä.

Vuosi 2017 olikin kaikkiaan kiireinen ja menestyksekäs. Odotan innolla kyseisen menestyksen jatkumista myös tulevana vuonna yhdessä kanssamme työskentelevän EU:n henkilöstön kanssa.

Emily O’Reilly

1 Vuosi 2017 pähkinänkuoressa

Tammikuu Tutkimus EKP:n osallistumisesta G30-ryhmän toimintaan aloitettiin	Helmikuu Oikeusasiamies pyysi Euroopan ulkosuhdehallintoa maksamaan EU:n ulkomaan edustustojen harjoittelijoille	Maaliskuu Hyvän hallinnon palkintojen saajat julkistettiin
Huhtikuu Oikeusasiamies vastaanotti Schwarzkopf Europe -palkinnon Berliinissä	Toukokuu Komissio sitoutui ennennäkemättömään avoimuuteen brexit-neuvotteluissa	Kesäkuu Euroopan oikeusasiamiesten verkoston vuosikokous Brysselissä
Heinäkuu Tutkimus Euroopan lääkeviraston toiminnasta ennen hakemusten toimittamista aloitettiin	Elokuu Neuvosto vastasi oikeusasiamiehelle lainsäädäntötyönsä vastuuvelvollisuudesta	Syyskuu Oikeusasiamies ilmaisi tyytyväisyytensä ehdotuksiin komission jäsenten eettisten sääntöjen tiukentamisesta
Lokakuu ”EU:n virastot – Maineen vahingoittumisen riskin hallinta” – oikeusasiamiehen tapahtuma	Marraskuu Oikeusasiamies esitteli työtään Euroopan parlamentissa	Joulukuu Kirje puheenjohtaja Tuskille eturyhmätoiminnan avoimuudesta

2 Keskeiset aiheet

Euroopan oikeusasiamies auttaa kansalaisia heidän asioidessaan Euroopan unionin (EU:n) toimielinten, elinten ja virastojen kanssa. Ongelmat vaihtelevat päätöksenteon avoimuuden puutteesta asiakirjoihin tutustumisen estämiseen, perusoikeuksien loukkaamiseen ja sopimusasioihin.

2.1 Oikeus tutustua EU:n asiakirjoihin

Oikeus tutustua EU:n asiakirjoihin ja tähän liittyvät avoimuutta koskevat asiat muodostivat suurimman osan tutkimuksista myös vuonna 2017. Asiakirjapyynnöissä aika on usein ratkaisevan tärkeä asia, joten oikeusasiamies päätti ottaa näitä kanteluja varten käyttöön uuden nopeutetun menettelyn, jonka ansiosta pyydetyt asiakirjat voitaisiin toimittaa viikkojen eikä kuukausien kuluessa. Toimisto aloitti nopeutetun menettelyn kokeilujakson syksyllä 2017, ja se otetaan kokonaan käyttöön vuoden 2018 aikana.

Kokeilujakso on jo osoittanut nopeutetun järjestelmän edut kantelijan kannalta. Oikeusasiamies toteutti asiakirjoihin tutustumista koskevan tutkimuksen komission päätöksestä lopettaa rikkomusmenettely Unkaria vastaan ydinvoimalaa koskevasta sopimuksesta. Tutkimuksen seurauksena kantelija sai suurimman osan pyytämistään asiakirjoista kuukaudessa.

Muut nopeutetun menettelyn mukaisesti käynnistetyt tutkimukset käsittelivät muun muassa tietovuotoihin liittyviä komission asiakirjoja ja neuvoston arviota ehdokkaiden soveltuvuudesta toimimaan unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomareina tai julkisasiamiehinä.

Yksi onnistuneesti päätökseen saatettu asiakirjoihin tutustumista koskeva asia vuodelta 2017 liittyi Euroopan raja- ja merivartiovirastoon (Frontex). Tapaus käsiteltiin ennen nopeutetun menettelyn käynnistämistä. Sen aiheena oli erään toimittajan esittämän pyynnön käsittely Frontexissa. Toimittaja oli pyytänyt oikeutta saada tutustua kaikkiin vakavista vaaratilanteista laadittuihin raportteihin, jotka liittyivät Bulgariassa vuosina 2015 ja 2016 toteutettuihin Frontexin operaatioihin. Toimittaja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen, koska hän oli huolissaan siitä, ettei Frontex antanut hänelle kaikkia asiaa koskevia asiakirjoja, ja siitä, että sisältöä oli muokattu osittain tavalla, joka ei vastannut EU:n sääntöjä asiakirjoihin tutustumisesta (asetus (EY) N:o 1049/2001).

Tutkittuaan saatavilla olevat asiakirjat oikeusasiamies ehdotti, että Frontex poistaa osan sisällön muokkauksista, julkaisee enemmän asiakirjoja ja parantaa sisäistä asiakirjojen hakujärjestelmäänsä. Frontex toteutti nämä ehdotukset ja kehui hyvää yhteistyötä oikeusasiamiehen toimiston kanssa. Frontex totesi, että havainnot auttoivat lisäämään sen sisäistä tietoisuutta tarvittavista parannuksista asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyssä.

2.2 EU:n päätöksenteon vastuuvelvollisuus

Jotta eurooppalaiset kokisivat olevansa osallisia EU:ssa, heidän on voitava seurata säädösehdotuksia koskevien keskustelujen kehitystä. Tämä on tervettä demokratian kannalta, mutta se voi myös käytännössä auttaa hälventämään väärinkäsityksiä siitä, miten EU:n säädökset laaditaan ja mikä on kansallisten hallitusten rooli. Siksi oikeusasiamies käynnisti strategisen tutkimuksen Euroopan unionin neuvoston lainsäädäntötyön avoimuudesta ja vastuuvelvollisuudesta. Hän esitti neuvostolle 14 kysymystä siitä, miten jäsenvaltioiden pysyvien edustajien ja pysyvien edustajien sijaisten sekä kansallisten virkamiesten yli 150 komitean ja työryhmän kokouksista syntyviä lainsäädäntöasiakirjoja käsitellään EU:n avoimuuslainsäädännön ja -standardien mukaisesti.

Neuvoston vastauksessa viitattiin neuvoston verkkosivuston parannuksiin ja tietojen säilyttämisen järjestelmään. Vastauksen jälkeen oikeusasiamies käynnisti julkisen kuulemisen. Kuuleminen sisälsi kysymyksiä siitä, mitä toimenpiteitä neuvosto voisi toteuttaa, jotta lainsäädäntöasiakirjojen löytäminen olisi helpompaa, mitä vaikeuksia suurella yleisöllä on neuvoston valmisteluelimiin liittyvien asiakirjojen saamisessa ja miten tärkeää on saada tietää kunkin jäsenvaltion kanta. Kuulemiseen saatiin 21 vastausta, joihin kuuluu parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan ja yksittäisten henkilöiden ehdotuksia. Oikeusasiamies päätti myös tutkia asiakirjat, jotka liittyvät kolmen säädöksen otokseen vuodelta 2016. Tarkoituksena oli saada selville sisäinen menettely, jota neuvostossa käytetään asiakirjojen tallentamiseen, luokitteluun ja julkistamiseen EU:n säädösehdotuksina. Tutkimus saatetaan päätökseen vuonna 2018.

Vuoden 2017 loppupuolella oikeusasiamies käänsi huomionsa Eurooppa-neuvostoon, joka päättää EU:n yleisistä linjauksista ja poliittisista painopisteistä. Koska sen strateginen rooli on erittäin tärkeä, oikeusasiamies kirjoitti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille kysyäkseen, voisiko puheenjohtaja harkita julkaisevansa tietoja kokouksistaan hänen ja hänen kabinettinsa sekä edunvalvojien välillä. Oikeusasiamies kysyi lisäksi puheenjohtaja Tuskilta, julkaistaanko EU-johtajien kaksivuotisesta työohjelmasta (EU-johtajien asialista) käymien keskustelujen kehitystä koskevat tilannekatsaukset.

 

Oikeusasiamiehen tavoitteena on parantaa EU:n lainsäädäntötyön vastuuvelvollisuutta ja mahdollisuuksia tutustua siihen. Siksi oikeusasiamies tarkasteli myös kolmikantaneuvottelujen avoimuutta. Kolmikantaneuvottelut ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan komission läsnä ollessa käymiä epävirallisia neuvotteluja EU:n lainsäädäntöehdotuksista. Toimielimet vastasivat kertomalla, miten ne olivat ottamassa käyttöön vuonna 2016 esitettyjä oikeusasiamiehen ehdotuksia. Myönteisiin muutoksiin kuuluu yhteistä lainsäädäntöfoorumia koskevan työn aloittaminen. Sen tavoitteena on selkeyttää sitä, ketkä ylimmästä johdosta neuvottelevat kolmikantaneuvotteluissa, ja arvioida, miten tulevien kolmikantaneuvottelujen ajankohdat ja esityslistan tiivistelmät voidaan asettaa helpommin saataville.

Kolmikantaneuvottelujen avoimuutta ja neuvoston lainsäädäntöprosesseja koskevat tutkimukset käsittelivät EU:n säädösten laatimista. Joskus tarvitaan kuitenkin julkisia tietoja jo hyväksytyistä säädöksistä. Tämä koski muun muassa komission käyttämää järjestelmää, jolla se varmistaa, että EU:n säädökset pannaan asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa. EU Pilot -hankkeena tunnetun järjestelmän avulla komissio toteuttaa jatkotoimia jäsenvaltioiden kanssa ilman, että sen on turvauduttava lakisääteiseen rikkomismenettelyyn. Oikeusasiamiehen saamien kantelujen mukaan järjestelmä ei kuitenkaan ollut avoin. Siksi oikeusasiamies päätti käynnistää strategisen tutkimuksen, jossa pyydettiin lisätietoja ohjelmasta ja siitä, mitä komissio tekee, jos jäsenvaltio viivyttää toistuvasti vastaamista tai jäsenvaltion vastaus ei ole riittävän yksityiskohtainen. Oikeusasiamies saattoi tutkimuksen päätökseen syyskuussa ja antoi käytännön ehdotuksia, joiden ansiosta yleisön on helpompaa seurata komission toimia tällä alueella. Ehdotusten mukaan komission olisi muun muassa julkaistava luettelo käynnissä olevista EU Pilot -vuoropuheluista ja kunkin asiakokonaisuuden tilasta.

Oikeusasiamies kirjoitti komissiolle ja neuvostolle ennen brexit-neuvottelujen virallista käynnistämistä ja muistutti kumpaakin toimielintä avoimuuden merkityksestä, koska Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron ehdoilla on monenlaisia vaikutuksia yksilöille, perheille ja yrityksille. Toimielinten vastaus oli myönteinen. Komissio totesi, että se aikoi noudattaa ainutlaatuista ja ennennäkemätöntä avoimuutta, ja neuvosto aikoi laatia suuntaviivat asiakirjojen julkaisemisesta. Oikeusasiamiehen kirjeessä todettiin myös, että on tärkeää julkaista sidosryhmien panos, sillä sen merkitys todennäköisesti kasvaa neuvottelujen edetessä. Emily O’Reilly muistutti myös erikseen Euroopan oikeusasiamiesten verkostoon kuuluvia kollegojaan siitä, että he voivat käyttää oikeusasiamiehen toimistoa kanavana, jonka kautta voidaan välittää brexitiin liittyvien EU:n lainsäädännön ja käytännön kysymysten asiantuntijavastauksia komissiosta ja muista EU:n toimielimistä.

2.3 Eturyhmätoiminnan avoimuus

Oikeusasiamiehen merkittävä strateginen tutkimus asiantuntijaryhmien avoimuudesta saatettiin päätökseen syksyllä 2017. Asiantuntijaryhmiin kuuluu satoja ryhmiä, jotka antavat komissiolle asiantuntevaa tietoa. Oikeusasiamies teki vuonna 2016 asiaa koskevan julkisen kuulemisen perusteella joitakin ehdotuksia, joiden tavoitteena oli parantaa näiden ryhmien valvontaa komissiossa. Komissio ilmoitti vuoden 2016 puolivälissä uudistavansa sovellettavia sääntöjä. Oikeusasiamiehen lopullinen päätös julkaistiin syksyllä 2017 aikataulussa, jonka ansiosta toimisto kykeni arvioimaan, oliko ilmoitetut uudistukset todella toteutettu.

Järjestelmään tehtyihin muutoksiin kuului oikeudellisesti sitovien sääntöjen ja poliittisen vastuuvelvollisuuden käyttöönotto. Asiantuntijaryhmien jäsenten on myös kuuluttava avoimuusrekisteriin. Lisäksi ryhmän jäsenyydestä olisi järjestettävä julkinen hakumenettely, ja yksittäisiä asiantuntijoita varten olisi oltava eturistiriitakäytännöt. Oikeusasiamies totesi, että hän seuraa edelleen sitä, miten komissio panee täytäntöön kaksi oikeusasiamiehen antamaa erityistä suositusta asiantuntijaryhmistä. Suositukset koskivat tarkoituksenmukaisten ja kattavien pöytäkirjojen julkaisemista ja sitä, että ryhmän keskustelujen olisi yleisesti ottaen oltava avoimia.

Saatuaan toisen kantelun asiasta oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen Euroopan keskuspankin (EKP) osallistumisesta G30-ryhmän toimintaan. G30-ryhmä on yksityinen Yhdysvaltoihin sijoittunut ryhmä, johon kuuluu joidenkin merkittävien yksityisten pankkien ja keskuspankkien johtajia sekä tiedemaailman ja kansainvälisten laitosten jäseniä. EKP valvoo joitakin edustettuna olevia kansainvälisiä pankkeja. Oikeusasiamiehen päätös tutkimuksen käynnistämisestä heijastaa EKP:n viime vuosina saamaa laajempaa pankkivalvontaan liittyvää vastuuta. Oikeusasiamiehen tapausten käsittelijöiden ja pankin edustajien välisessä kokouksessa tutkittiin asiakirjoja, jotka liittyivät EKP:n G30-ryhmän toimintaan osallistumisen luonteeseen, ja keskusteltiin niistä. Kokouksen perusteella oikeusasiamies esitti EKP:lle joitakin kysymyksiä.

Kysymykset koskivat G30-ryhmän kokoonpanoa ja rahoitusta sekä sitä, aikooko EKP julkistaa G30-ryhmän kokousten esityslistan ja sisällön, kuinka moneen kokoukseen EKP:n nykyinen pääjohtaja ja aiemmat pääjohtajat ovat osallistuneet ja kuuluuko G30-ryhmän jäseniin pankkeja, joita EKP tällä hetkellä valvoo. EKP vastasi, että se piti G30-ryhmän kokouksia yleisen edun mukaisina ja että EKP:n pääjohtajan Mario Draghin jäsenyys G30-ryhmässä ei ole ristiriidassa EKP:n riippumattomuuden ja lahjomattomuuden kanssa. Vastauksen analysoinnin jälkeen oikeusasiamies suositteli, että Mario Draghi keskeyttää G30-ryhmän jäsenyytensä toimikautensa ajaksi pankin ja sen pääjohtajan suojelemiseksi käsitykseltä, jonka mukaan pankin riippumattomuus saattaa olla vaarassa. Oikeusasiamies suositteli myös, että tulevat EKP:n pääjohtajat eivät liity G30-ryhmän jäseniksi.

Toukokuussa pidetyssä vuotuisessa lehdistötilaisuudessa oikeusasiamies esitteli virallisesti ohjeluettelon, jonka tarkoituksena on opastaa virkamiehiä lobbaajien kanssa toimimisessa. Luetteloa on jaettu komissiossa ja neuvostossa sekä Twitterissä. Se toimii hyödyllisenä oppaana EU:n virkamiehille, ja sen avulla voidaan varmistaa, että he ovat tietoisia eturyhmätoiminnan eri muodoista.

2.4 Perusoikeudet

Oikeusasiamies käsittelee säännöllisesti kanteluja, jotka koskevat perusoikeuksia, kuten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. Marraskuussa 2017 saatettiin onnistuneesti päätökseen nuoren itävaltalaisen tekemä kantelu. Itävaltalainen oli tehnyt palkattoman harjoittelun EU:n edustustossa Aasiassa. Oikeusasiamies suositteli, että EU:n edustustoissa oleville harjoittelijoille maksetaan asianmukainen korvaus edustuston sijaintimaan elinkustannusten perusteella. Tällä tavalla mahdollisimman moni voi hakea näihin arvostettuihin harjoittelujaksoihin. Korkea edustaja Federica Mogherini suhtautui tähän suositukseen myönteisesti. Oikeusasiamies kirjoitti tämän jälkeen talousarvioviranomaisille ja korosti asian merkitystä ja muun muassa sitä, että se osoittaisi, että EU on sitoutunut noudattamaan syrjimättömyyden periaatetta saattamalla harjoittelupaikat ainakin joidenkin sellaisten henkilöiden saataville, joilla on muita vähemmän taloudellisia resursseja. Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät marraskuussa vuoden 2018 talousarvion, jossa osoitetaan 1,2 miljoonaa euroa EU:n edustustoissa työskenteleville harjoittelijoille.

Espanjalaiset kansalaisjärjestöt ja kansalaiset kääntyivät oikeusasiamiehen puoleen komissiosta tehdyssä kantelussa, joka koski vuonna 2016 tehtyä EU:n ja Turkin välistä sopimusta. Sopimuksen mukaan Turkki ottaa takaisin Kreikkaan saapuvat laittomat muuttajat ja EU toimittaa Turkille lisää tukea. Kantelijat syyttivät komissiota siitä, että se ei vastannut lainkaan tai antoi riittämättömän vastauksen kantelijoiden esittämiin huoliin siitä, että sopimuksen vaikutusta Kreikasta Turkkiin palautettavien turvapaikanhakijoiden ja muuttajien ihmisoikeuksiin ei arvioitu. Oikeusasiamies pyysi komissiota sisällyttämään tuleviin sopimuksen täytäntöönpanoa koskeviin edistymiskertomuksiinsa erillisen osion, jossa keskitytään ihmisoikeuksia koskeviin riskeihin ja toimenpiteisiin, joilla niitä voidaan vähentää.

Erillisenä toimenpiteenä oikeusasiamies kirjoitti neuvostolle huomauttaakseen, että ainoa virallinen tietolähde EU:n ja Turkin välisestä sopimuksesta oli lehdistötiedote. Oikeusasiamies totesi, että unionin yleinen tuomioistuin oli vuoden 2017 alussa todennut, että EU:n ja Turkin julkilausumaa ei voida pitää Eurooppa-neuvoston tai minkään muun EU:n toimielimen hyväksymänä toimenpiteenä. Oikeusasiamies pyysi siksi neuvostoa harkitsemaan lehdistötiedotteen sanamuodon muuttamista siten, että se vastaa täsmällisemmin oikeudellista todellisuutta.

2.5 Eettiset kysymykset

Oikeusasiamies on ottanut useaan otteeseen julkisesti kantaa komission jäseniä koskevien vahvojen eettisten sääntöjen merkitykseen. Lisäksi Euroopan parlamentti ja useat kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat ryhmät ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. Näistä syistä komissio julkaisi syyskuussa ehdotukset, joiden tavoitteena on jälleen uudistaa komission jäsenten toimintaa koskevia sääntöjä ja perustaa eettinen komitea. Eettinen komitea tutkii muun muassa sitä, vastaavatko komission jäsenten suunnitellut toimet viranhoidon päättymisen jälkeen perussopimuksessa määrättyjä velvollisuuksia. Muutoksiin sisältyy muun muassa karenssiajan eli sen ajan pidentäminen, jona entisten komission jäsenten on ilmoitettava komissiolle aikeestaan harjoittaa ammattitoimintaa. Komission jäsenten uusi ilmoitusjakso on kaksi vuotta ja entisen komission puheenjohtajan kolme vuotta. Toinen muutos on, että komissio julkaisee proaktiivisesti eettisen komitean lausunnot komission jäsenten virkakauden jälkeisistä työpaikoista. Komission toiminta ja eettisen komitean toimivalta ja asema olivat myös oikeusasiamiehen tutkimuksen kohteena. Oikeusasiamiehen tapausten käsittelijät tutkivat, miten eettinen komitea laati lausuntonsa useista entisistä komission jäsenistä (asiakokonaisuudet valittiin, koska ne kuvaavat eettisen komitean työtä), ja esittivät komissiolle useita kysymyksiä siitä, miten eettinen komitea tekee työtään. Oikeusasiamiehen analyysi komission vastauksesta ja sen julkisesti ilmoittamista muutoksista julkaistaan vuonna 2018.

Lisäksi oikeusasiamies päätti tutkimuksen komission säännöistä, jotka koskevat erityisneuvonantajien eturistiriitojen estämistä. Erityisneuvonantajat tarjoavat komission jäsenille tapauskohtaisesti asiantuntijaneuvontaa. Tutkinnan aikana komissio paransi järjestelmää, joten oikeusasiamies totesi kesäkuussa, että säännöt muodostavat yleisesti ottaen tyydyttävän perustan mahdollisten eturistiriitojen hallinnalle. Oikeusasiamies ehdotti kuitenkin, että komissio voisi toteuttaa muitakin parannuksia ja muun muassa ottaa käyttöön proaktiivisemman lähestymistavan eturistiriitojen arviointiin ja parantaa kansalaisten oikeutta tutustua erityisneuvonantajia koskeviin tietoihin.

Jotta julkishallinnon korkea eettinen taso voitaisiin säilyttää, on tärkeää panna täytäntöön niin kutsuttua pyöröovi-ilmiötä koskevat säännöt. Ilmiöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa EU:n henkilöstö toisinaan siirtyy työskentelemään yksityissektorille tai luonnolliset henkilöt siirtyvät EU:n toimielimeen yksityissektorilta. Siksi oikeusasiamies kirjoitti 15 toimielimelle ja laitokselle ja kysyi, miten ne panevat täytäntöön henkilöstösäännöissä (16 artikla) vahvistettuja pyöröoviilmiötä koskevia EU:n sääntöjä.

Kyseisten sääntöjen mukaan korkeat virkamiehet eivät saa harjoittaa edunvalvontaa entisten kollegojensa keskuudessa asioista, joista he ovat vastanneet palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana. Lisäksi sääntöjen mukaan kunkin toimielimen on julkaistava vuosittain tämän velvollisuuden täytäntöönpanoa koskevat tiedot, mukaan lukien luettelo arvioiduista tapauksista. Oikeusasiamies toteutti myös aiempaan tutkimukseen jatkotoimia tarkastelemalla, miten komissio panee täytäntöön oikeusasiamiehen antamia ohjeita ja ehdotuksia siitä, miten pyöröovi-ilmiöön liittyvien tilanteiden käsittelyä voitaisiin parantaa. Tämän analyysin on määrä valmistua vuonna 2018.

2.6 EU:n virastot ja muut elimet

EU:n virastoista ja muista elimistä tehtiin toiseksi eniten kanteluja vuonna 2017. Eräs oikeusasiamiehen päättämistä kanteluista koski sitä, miten Euroopan lääkevirasto (EMA) käsitteli kysymyksiä ihmisen papilloomavirus (HPV) -rokotteista. Oikeusasiamies tutki erityisesti, miten lääkevirasto toteutti lausuntopyyntömenettelyn HPV-rokotteesta kohdunkaulan syöpää varten. Lausuntopyyntömenettely on tekninen nimi menettelylle, jossa käsitellään jo markkinoilla oleviin lääkkeisiin liittyviä kysymyksiä.

Lausuntopyyntömenettelyn toteutti lääkeviraston lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea, joka valvoo markkinoilla olevien lääkkeiden turvallisuutta. Komitea tutki, oliko HPV-rokotteen ja kahden oireyhtymän välillä syy-yhteyttä, ja totesi, että tällaisesta yhteydestä ei ole näyttöä. Oikeusasiamies katsoi, että komitean tieteellisestä näytöstä toteuttama tarkastelu oli kattava ja riippumaton. Emily O’Reilly kehotti lääkevirastoa antamaan jatkossa mahdollisimman paljon tietoa komiteoidensa tutkimustyöstä sekä lisätietoja sillä olevista asiakirjoista, jotta kansalaiset voisivat pyytää helpommin mahdollisuutta tutustua niihin.

Euroopan lääkevirasto oli myös oikeusasiamiehen erillisen tutkimuksen kohteena vuonna 2017 Emily O’Reillyn omasta aloitteesta. Strateginen tutkimus käsitteli lääkeviraston järjestelyjä, jotka koskivat yhteydenpitoa lääkeyritysten kanssa, ennen kuin yritykset jättivät markkinoille saattamista koskevan lupahakemuksen. Oikeusasiamies totesi, että yhteydenpito on yleisen edun mukaista, jos se edistää laadukkaiden, vaikuttavien ja tunnustetusti turvallisten lääkkeiden kehittämistä ja saatavuutta. Riskinä on kuitenkin, että yhteydenpito saattaa vaikuttaa lääkeviraston tuleviin päätöksiin myyntilupahakemuksista.

Syyskuussa oikeusasiamiehen tapausten käsittelijät tapasivat lääkeviraston edustajia ja keskustelivat lääkeviraston alustavasta vastauksesta tutkimukseen. Kyseisestä kokouksesta joulukuussa julkaistussa raportissa käsiteltiin tarkemmin oikeusasiamiehen huolenaiheita tästä hakemuksia edeltävästä toiminnasta. Tutkimus jatkuu vuonna 2018, ja vuoden ensimmäisenä neljänneksenä on määrä järjestää kohdennettu julkinen kuuleminen.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) oli ranskalaisen järjestön kantelun kohteena. Järjestö syytti EFSAa siitä, ettei se vastannut asianmukaisesti useisiin kysymyksiin, jotka koskivat sen roolia muuntogeenisen maissilajikkeen hyväksynnässä. EFSA noudatti oikeusasiamiehen ehdotusta ja antoi kantelijalle lisätietoja. Oikeusasiamies ehdotti myös, että EFSA julkistaa jatkossa lisätiedot, joita hakijat toimittavat vastauksena sen selvityspyyntöihin.

Oikeusasiamies emännöi säännöllisesti julkisia tilaisuuksia, joissa keskustellaan kattavasti hänen työhönsä liittyvistä aiheista. Lokakuussa aiheena olivat EU:n virastot ja se, miten ne hallitsevat maineen vahingoittumisen riskiä. Kansalaisten luottamus virastojen työhön on tärkeää, koska virastot auttavat varmistamaan muun muassa syömämme ruoan, käytössä olevien kemikaalien, käyttämiemme lääkkeiden ja matkustamiseen käyttämiemme lentokoneiden turvallisuuden. Tapahtumassa tarkasteltiin, miten virastot voivat toteuttaa korkeatasoisen eettisyyden ja avoimuuden ja suojella siten itseään maineensa vahingoittumiselta.

Panelisteina olivat Bernhard Url, EFSAn toiminnanjohtaja; Jukka Malm, Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) varapääjohtaja; Monique Goyens, Euroopan kuluttajaliiton (BEUC) johtaja; ja Tracey Brown, Sense about Science -järjestön johtaja. Bernhard Url totesi, että EFSA pyrkii varmistamaan, että kansalaiset luottavat sen työhön, keskittymällä pätevyyteen (eli työn laatuun) mutta myös luonteeseen (eli tapaan, jolla se tekee työtään). Jukka Malm totesi, että ECHA pyrkii täysin avoimeen toimintaan. Tämä tarkoittaa jo toteutettujen tutkimusten tulosten lisäksi vasta suunnitteilla olevaa työtä.

2.7 EU:n sopimukset ja avustukset

Komissio valvoo monia EU:n rahoittamia hankkeita. Se tekee perusteellisia tarkastuksia varmistaakseen, että julkisia varoja käytetään asianmukaisesti. Tämä kuitenkin aiheuttaa toisinaan riitoja, ja sopimuspuolet kääntyvät usein oikeusasiamiehen puoleen ratkaisun saamiseksi.

Esimerkiksi Belgiaan sijoittautunut voittoa tavoittelematon järjestö osallistui EU:n rahoittamaan hankkeeseen, jonka tavoitteena oli puuttua ikäihmisten kohtaamiin ongelmiin tieto- ja viestintätekniikan sovellusten käytössä. Organisaatio kääntyi oikeusasiamiehen puoleen sen jälkeen, kun komissio oli ilmoittanut aikovansa periä takaisin yli 85 000 euroa, koska käytössä oli komission mukaan epäluotettava työajan tallentamisjärjestelmä. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että tarkastajat olivat havainneet, että kantelijan tekemä työ kahdessa toimitetussa tuotteessa oli asianmukaista, samoin kuin niihin liittyvä työaika. Siksi oikeusasiamies kehotti komissiota pienentämään näihin kahteen tuotteeseen liittyvän takaisinperinnän määrää. Komissio hyväksyi oikeusasiamiehen ehdotuksen ja pienensi takaisin perittävää määrää lähes 37 000 euroa. Oikeusasiamiehen tutkimus muista esitetyn takaisinperinnän osa-alueista on vielä kesken.

Innovointiin erikoistunut alankomaalainen konsulttiyritys kuului konsortioon, joka oli toteuttanut komission yhteisrahoittaman hankkeen, jonka tavoitteena oli luoda ja toteuttaa vesi-innovaatiokumppanuus. Yritys kääntyi oikeusasiamiehen puoleen sen jälkeen, kun komissio oli todennut pienentävänsä avustusta hankkeeseen liittyvien huolenaiheiden vuoksi. Kantelija vastasi, ettei komissio ollut arvioinut hanketta asianmukaisesti. Tutkimuksen aikana komissio ehdotti, että se arvioisi hankkeen uudelleen ja ottaisi huomioon konsulttiyrityksen toimittaman uuden dokumentaation. Oikeusasiamies katsoi, että asia oli ratkaistu, ja päätti tapauksen käsittelyn.

2.8 Kansalaisten osallistuminen EU:n päätöksentekoon

Vuonna 2012 käyttöön otetun eurooppalaisen kansalaisaloitteen ansiosta kansalaiset voivat ilmaista tukensa toimintapolitiikalle tai ajatukselle, josta komission olisi heidän mielestään annettava säädös. Kun nykyinen oikeusasiamies Emily O’Reilly valittiin vuonna 2013, yksi hänen ensimmäisistä aloitteistaan oli strategisen tutkimuksen käynnistäminen eurooppalaisen kansalaisaloitemenettelyn asianmukaisesta toiminnasta. Tällöin oli esitetty huolenaiheita siitä, että kansalaisaloitteen järjestäjät kohtasivat niin paljon teknisiä esteitä, ettei onnistuneen aloitteen toimittaminen ollut mahdollista. Oikeusasiamies teki useita ehdotuksia, joilla voidaan helpottaa allekirjoitusten keräämistä ja lisätä aloitteiden valinnan avoimuutta.

Vuonna 2017 oikeusasiamies antoi myös panoksensa komission kuulemiseen kansalaisaloitetta koskevan asetuksen uudistamisesta. Syyskuussa julkistetut komission ehdotukset sisältävät useita oikeusasiamiehen aiemmin ehdottamia piirteitä. Näitä olivat muun muassa maksuttoman verkkopohjaisen keräysjärjestelmän käyttöönotto kansalaisaloitteita varten, tietovaatimusten yksinkertaistaminen ja onnistuneen kansalaisaloitteen jälkeen toteutettavien kuulemisten valmistelun parantaminen sekä yleisön kuulemisiin osallistumisen edistäminen. Oikeusasiamies seuraa tiiviisti asian kehittymistä ja valvoo muun muassa sitä, selittääkö komissio riittävästi kansalaisaloitteita koskevat valintansa kansalaisille.

Toinen tapa ottaa kansalaiset mukaan EU:n poliittiseen prosessiin on järjestää julkisia kuulemisia suunnitellusta lainsäädännöstä. Komissio, joka on vastuussa EU:n lainsäädännön laatimisesta, hyödyntää säännöllisesti näitä kuulemisia. Niiden hyödyllisyys riippuu kuitenkin siitä, miten hyvin ne ovat yksilöiden ja organisaatioiden saatavilla. Vuonna 2016 Espanjan kansalainen valitti oikeusasiamiehelle, että julkiset kuulemiset olivat harvoin saatavilla kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä. Tutkimuksen aikana komissio laati uuden ja parannetun julkisia kuulemisia koskevan kielipolitiikan.

Uusien toimenpiteiden soveltaminen alkoi 28. huhtikuuta 2017. Niihin kuului esimerkiksi komission työohjelmaan liittyvien julkisten kuulemisten kääntäminen kaikille EU:n virallisille kielille. Uuden toimintapolitiikan myötä otettiin käyttöön myös menettely, jolla päätetään, mille kielille muut julkiset kuulemiset olisi käännettävä. Joulukuussa tekemässään päätöksessä oikeusasiamies totesi, että hän aikoi seurata uuden järjestelyn toteutusta, ja ehdotti, että komissio sisällyttäisi julkisia kuulemisia koskevalle verkkosivustolleen osion, jossa kerrotaan sen uudesta kielipolitiikasta ja selitetään, miksi osa kuulemisista ei ole saatavilla kaikilla EU:n kielillä.

3 Viestintä ja yhteistyö

3.1 Hyvän hallinnon palkinto

Maaliskuussa oikeusasiamies toimi ensimmäisen hyvän hallinnon palkintotilaisuuden emäntänä. Palkinnon saajaksi esitettiin 90 hanketta tärkeimmistä EU:n toimielimistä sekä useista laitoksista ja muista elimistä. Palkintoja myönnettiin seitsemässä kategoriassa. Hyvän hallinnon yleispalkinto vuonna 2017 myönnettiin komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastolle, joka edisti EU:n yhteistyötä elintärkeiden tietojen ja asiantuntemuksen jakamisessa miljoonien harvinaisista sairauksista kärsivien eurooppalaisten auttamiseksi.

Palkinnon saajiksi ehdotettiin muun muassa innovatiivisia keinoja ottaa kansalaiset mukaan päätöksentekoon, helposti käytettävissä olevien tietokantojen laatimista, yleisön kannalta helposti ymmärrettävien selitysten tarjoamista EU:n politiikasta ja ohjelmista, asiantuntijoiden kokousten suoratoistolähetystä ja tietotekniikan hyödyntämistä palvelujen tuomiseksi yleisön saataville tehokkaammin ja avoimemmin. Euroopan unionin neuvoston terveydenhoitoyksikkö sai myös erityispalkinnon työstään, johon kuului muun muassa Brysselin metroon tehdyn terrori-iskun uhrien auttaminen vuonna 2016.

Palkinto osoitti EU:n virkamieskunnan yksilö- ja yhteisötason pyrkimykset myönteiseen muutokseen. Oikeusasiamies totesi, että vaikka hänen toimistonsa tehtävänä on asettaa EU:n virkamieskunta vastuuseen, valvontatehtävään kuuluu myös tunnustuksen antaminen hyvin tehdystä työstä. Hän totesi myös, että oli erittäin sopivaa, että ensimmäinen palkintotilaisuus ajoittui Rooman sopimuksen merkittävän vuosipäivän tienoille.

3.2 Viestintä

Oikeusasiamiehen viisivuotisen strategian (”Kohti vuotta 2019”) tavoitteena on lisätä toimiston vaikuttavuutta, merkittävyyttä ja näkyvyyttä. Näkyvyyden parantaminen auttaa varmistamaan, että kansalaiset, yritykset, kansalaisjärjestöt ja muut tahot tietävät, kenen puoleen he voivat kääntyä, jos heillä on EU:n toimielimiin liittyviä ongelmia.

Strategian vaikuttavan täytäntöönpanon ansiosta toimiston käsittelemien kantelujen kokonaismäärä kasvoi vuonna 2017 (1 880 kantelusta 2 181 kanteluun). Myös oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvien kantelujen määrä kasvoi (711 kantelusta 751 kanteluun). Kasvun myötä myös sellaisten tapausten määrä lisääntyi, jotka ovat monimutkaisempia ja vaikuttavat yhä useampiin yleisen edun mukaisiin kysymyksiin.

Oikeusasiamiehen toimisto on pyrkinyt tavoittamaan erityisesti sidosryhmiä, kuten elinkeinoelämän järjestöjä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. Lisäksi toimisto pyrkii lisäämään oikeusasiamiehen näkyvyyttä joukkoviestimissä ja sosiaalisessa mediassa antamalla kyseisillä alustoilla tietoa tietyistä tutkimuksista tai esittelemällä oikeusasiamiehen muuta toimintaa.

Oikeusasiamiehen Twitter-tilin @EUOmbudsman seuraajamäärä kasvoi 16 prosenttia (seuraajia on nyt yli 19 000) vuosien 2016 ja 2017 välillä. Yksi suosituimmista twiiteistä oli twiitti, jossa todettiin, että komission sitoutuminen ainutlaatuiseen ja ennennäkemättömään avoimuuteen brexitin yhteydessä oli ilahduttavaa. Muissa suosituissa twiiteissä käsiteltiin hyvän hallinnon palkinnon palkintojenjakotilaisuutta ja oikeusasiamiehen tutkimusta, jossa pyydettiin EKP:tä selventämään osallistumistaan G30-ryhmän toimintaan. Toimisto laajensi sosiaalisen median käyttöään Mediumiin ja Instagramiin, minkä ansiosta oikeusasiamiehen työ tavoittaa uusia yleisöjä.

Toimisto jatkoi työtään verkkosivuston käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi. Uusi verkkosivusto julkaistaan vuonna 2018.

3.3 Suhteet EU:n toimielimiin

3.3.1 Euroopan parlamentti

Vahva ja kestävä suhde Euroopan parlamenttiin on erittäin tärkeää Euroopan oikeusasiamiehelle. Euroopan parlamentti toimii kaikkien eurooppalaisten äänenä ja valitsee oikeusasiamiehen, joka auttaa Euroopan kansalaisia ja asukkaita EU:n hallintoon liittyvissä ongelmissa. Oikeusasiamies käytti puheenvuoron parlamentin täysistunnossa ja useissa parlamentin valiokunnissa vuoden aikana, ja toimiston henkilöstö edusti toimistoa usein parlamentin kokouksissa, kuulemistilaisuuksissa ja tapahtumissa. Oikeusasiamies tapasi vasta valitun parlamentin puhemiehen Antonio Tajanin ensimmäistä kertaa vuoden 2017 alkupuolella. Lisäksi hän tapasi useita Euroopan parlamentin jäseniä eri valiokunnista ja eri poliittisista ryhmistä.

3.3.2 Vetoomusvaliokunta

Vetoomusvaliokunta muodostaa vastuuvelvollisuuden ja keskinäisen tuen vankan linkin oikeusasiamiehen ja Euroopan parlamentin välillä. Niiden vahva yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta voitaisiin todella palvella kansalaisia, jotka esittävät huolensa toiselle niistä. Oikeusasiamies pitää suhdettaan vetoomusvaliokuntaan erittäin tärkeänä ja arvostaa antoisaa yhteistyötä. Vetoomusvaliokunnan puheenjohtajan Cecilia Wikströmin ja kaikkien valiokunnan jäsenten jatkuva tuki kannustaa oikeusasiamiestä työssä, jonka tarkoituksena on auttaa EU:n toimielimiä määrittämään hyvän hallinnon kultainen standardi.

3.3.3 Euroopan komissio

Euroopan komissio on EU:n toimeenpaneva elin sekä sen suurin toimielin. Sen työ vaikuttaa suoraan ja välillisesti miljoonien ihmisten elämään koko Euroopassa. Siksi ei olekaan yllättävää, että suuri prosenttiosuus oikeusasiamiehen saamista kanteluista liittyy komission työhön. Vuonna 2017 oikeusasiamies oli tyytyväinen voidessaan edistää useita toimenpiteitä, jotka komissio puheenjohtaja Junckerin johdolla toteutti parantaakseen sen jo lähtökohtaisesti korkeaa julkishallinnon tasoa. Useita haasteita on silti jäljellä. Komission ja oikeusasiamiehen avoin ja rehellinen työskentelysuhde auttaa parantamaan oikeusasiamiehen kantelujen käsittelyn tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

3.3.4 Muut toimielimet, laitokset ja organisaatiot

Oikeusasiamies jatkaa tietysti myös tiiviiden suhteiden ylläpitämistä kaikkiin muihin EU:n toimielimiin, laitoksiin ja organisaatioihin. Vuonna 2017 oikeusasiamies piti tiiviisti yhteyttä muun muassa Euroopan tietosuojavaltuutettuun (EDPS), Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan (ETSK), Euroopan unionin perusoikeusvirastoon (FRA), Euroopan keskuspankkiin (EKP), Euroopan investointipankkiin (EIP) ja tilintarkastustuomioistuimeen. Oikeusasiamiehen ”Kohti vuotta 2019” -strategiaan kuuluvat tärkeänä osa-alueena vahvat suhteet kaikkiin EU:n toimielimiin, elimiin ja virastoihin. Niiden avulla voidaan luoda avoimempaa ja palveluhenkisempää EU:n hallintoa kaikkien Euroopassa asuvien hyväksi.

 

3.3.5 YK:n vammaisyleissopimus

Oikeusasiamies muodostaa osan EU-kehyksestä, jolla suojellaan, edistetään ja valvotaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien vammaisyleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanoa EU:n hallinnossa.

Oikeusasiamies jatkoi vuonna 2017 strategista tutkimustaan siitä, noudatetaanko komission yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän mukaisessa vammaisten henkilöiden kohtelussa vammaisyleissopimusta. Oikeusasiamiehen tutkintatiimi piti kokouksen komission kanssa saadakseen lisätietoja, ja marraskuussa oikeusasiamies käynnisti Euroopan vammaisfoorumiin (EDF) ja sellaisiin yhdistyksiin suunnatun kuulemisen, joihin kuuluu EU:n henkilöstöä, jotka ovat vammaisia tai joiden perheenjäsenet ovat vammaisia.

Oikeusasiamies käynnisti heinäkuussa strategisen tutkimuksen komission hallinnoimiin verkkotyökaluihin ja verkkosivustoihin pääsystä. Oikeusasiamies nosti esiin muun muassa seuraavat kysymykset: saavutettavuuden arviointi, helppolukuiset julkaisumuodot ja komission henkilöstön koulutus. Lokakuussa komissio sitoutui parantamaan verkkosivustoihinsa pääsyä. Komissio totesi esimerkiksi, että se voisi käynnistää pilottihankkeen toimielinten yhteisestä portaalista, jotta joitakin yleistietoa EU:sta sisältäviä sivuja saataisiin helppolukuiseen julkaisumuotoon. Komissio totesi myös, että se aikoi harkita pakollisia helppokäyttöisyyttä koskevia kursseja verkkosivujensa suunnittelijoille, kehittäjille ja ylläpitäjille.

Vuonna 2017 oikeusasiamies jatkoi työtä oman toimistonsa verkkosivuston saavutettavuuden ja käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi. Ulkoinen toimeksisaaja arvioi, noudattaako oikeusasiamiehen verkkosivusto verkkosisällön saavutettavuusohjeita (WCAG 2.0). Ohjeidenmukaisuuden tasoksi vahvistettiin AA (paras mahdollinen taso on AAA). Oikeusasiamies aikoo toistaa tämän arvioinnin kahden vuoden välein.

Oikeusasiamies julkaisi heinäkuussa verkkosivustollaan lausunnon saavutettavuudesta. Siinä todetaan, mitkä verkkosivuston osat eivät ole saavutettavissa ja annetaan käyttäjille mahdollisuus pyytää saavutettavaa versiota ja tarjotaan palautemekanismi ongelmista ilmoittamista varten. Oikeusasiamiehen verkkosivuston uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden noudattaa mahdollisimman monia AAA-tason vaatimuksia.

Oikeusasiamies sai esimerkiksi kantelun vammaisiin henkilöihin kohdistuvia stereotypioita koskevasta asiasta, jossa tupakkatuotteiden käytöstä varoittavassa kuvassa oli pyörätuolissa oleva henkilö. Kuvan vieressä olevassa tekstissä todettiin, että tupakointi aiheuttaa halvauksia ja vammaisuutta. Oikeusasiamies totesi, että jatkossa olisi hyödyllistä kuulla asiaankuuluvia kansalaisyhteiskunnan ryhmiä valituista kuvista, ennen kuin kuvat julkaistaan.

Oikeusasiamiehen toimisto jatkoi työtään vammaisyleissopimuksesta tiedottamiseksi. Maaliskuussa oikeusasiamiehen, parlamentin ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) edustajat isännöivät yhdessä julkisesti saatavilla olevaa verkkoseminaaria. Verkkoseminaari oli Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) järjestämä. Siinä selvennettiin, mitä vammaisyleissopimus merkitsee EU:n hallinnolle, ja esiteltiin sen täytäntöönpanon käytännön työkaluja. Joulukuussa oikeusasiamies osallistui neljänteen vammaisten henkilöiden Euroopan parlamenttiin.

3.4 Euroopan oikeusasiamiesten verkosto

Vuosi 2017 oli tapahtumarikas Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) jäsenille. Verkostoon kuuluu 96 toimistoa 36:ssa Euroopan valtiossa sekä Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta.

Verkoston päätapahtuma vuonna 2017 oli verkoston toinen vuosikokous, jonka Euroopan oikeusasiamies järjesti kesäkuussa Brysselissä. Kokoukseen osallistui koko verkosto, ja se oli avoin myös muille osallistujille, esimerkiksi Brysselissä toimiville sateenvarjoryhmille ja toimittajille. Yhteensä osallistujia oli noin 240.

Kokous ajoittui jälleen Euroopan unionin tärkeään historialliseen hetkeen: viime vuonna kokous pidettiin hieman ennen Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestystä EU-jäsenyydestä, kun taas tänä vuonna brexit-neuvottelut alkoivat samaan aikaan kokouksen kanssa. Yksi esityslistan kohdista käsitteli sitä, miten EU:n kansalaisille voidaan tarjota mahdollisimman paljon avoimuutta ja varmuutta brexitin yhteydessä. Epävarmuus brexitin jälkeisistä oikeuksista ja oikeus liikkua vapaasti olivat sellaisten kansalaisten päähuolenaiheita, joihin brexit vaikuttaa suoraan. Heitä ovat EU:ssa asuvat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvat EU:n kansalaiset.

Kokouksessa käsiteltiin myös sitä, miten voidaan rakentaa osallistavia yhteiskuntia ja torjua näin populismia ja edistää integroitumista. Monet pitävät vuotta 2016 populismin vuonna. Kokouksessa käydyt keskustelut kuitenkin osoittivat, että oikeusasiamiehet jatkavat työtä demokraattisiin elimiin kohdistuvan luottamuksen edistämiseksi ja populistisen narratiivin torjumiseksi. Oikeusasiamiehet osallistuvat muun muassa ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen valvontaan turvapaikanhakijoiden pakkopalautusten yhteydessä, perheenyhdistämisen hakijoiden neuvontaan ja turvapaikanhakijoiden avustamiseen kieliopetuksen saannissa ja viime kädessä työvoimaan integroitumisessa.

Kokouksen esityslistalla oli myös oikeusasiamiesten rooli avoimen hallinnon vahvistamisessa. Avoimella hallinnolla tarkoitetaan hallintokulttuuria, jota ohjaavat avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja osallistumisen periaatteet. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteisestä kyselystä on saatu alustavat tulokset. Kyselyyn oikeusasiamiesten roolista avoimessa hallinnossa osallistui 86 kansallisen ja sitä alemman tason oikeusasiamiehen toimistoa yhteensä 59 maasta ja alueelta eri puolilta maailmaa.

Kyselyssä havaittiin, että avoimen hallinnon periaatteet ovat juurtuneet syvälle oikeusasiamiesten käytäntöihin, vaikka harva tunnistaa niiden vaikutusta. Kyselyn tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan syyskuussa 2018. Euroopan oikeusasiamiesten verkoston vuoden 2017 vuosijulkaisu Network in Focus sisältää kuitenkin jo kyselyn alustavat tulokset ja muut pääaiheet, joista keskusteltiin Brysselissä pidetyssä kokouksessa.

Syyskuussa oikeusasiamies ja komissio järjestivät yhdessä työpajan, jonka tavoitteena oli edistää komission sekä kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten yhteistyötä ja parantaa kansalaisten oikeuksien suojelua EU:n lainsäädännön mukaisesti. Käytännön ehdotuksiin kuului kunkin kansallisen tai alueellisen oikeusasiamiehen toimivaltaa koskevan interaktiivisen oppaan laatiminen ja yhteistyön lisääminen EU:n lainsäädännön tulkinnan ja täytäntöönpanon alalla.

Euroopan oikeusasiamiesten verkosto kiinnitti edelleen huomiota rinnakkaisiin tutkimuksiin ja aloitteisiin oikeusasiamiesten toimistoissa yhteisesti kiinnostavissa asioissa. Heinäkuussa 2017 Euroopan oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen siitä, miten komissio käsitteli Alankomaiden viranomaisia vastaan tehtyä rikkomuskantelua sen jälkeen, kun viranomaiset olivat kieltäytyneet myöntämästä viisumia kantelijan puolisolle, joka on kolmannen maan kansalainen. Euroopan oikeusasiamies pyysi apua Alankomaiden kansalliselta oikeusasiamieheltä, joka ei löytänyt näyttöä siitä, että Alankomaiden maahanmuuttoviranomaiset soveltaisivat asiaa koskevia EU:n sääntöjä virheellisesti.

Vuonna 2017 Euroopan oikeusasiamies käsitteli kuutta uutta verkoston esittämää kysymystä. Yhdessä niistä Suomen oikeusasiamies halusi selvittää, vastaavatko rautatieliikenteen matkustajien oikeuksia koskevat EU:n säännöt vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa Yhdistyneiden kansakuntien vammaisyleissopimusta (UNCRPD). Komissio vastasi, että säännöt ovat yleissopimuksen mukaisia, ja totesi, että se arvioi parhaillaan rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista annetun asetuksen vaikutuksia ja että se aikoo tarkastella asetusta uudelleen ja parantaa vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksia rautatieliikenteessä EU:ssa.

Bulgarian oikeusasiamies toi esiin toisen kysymyksen, joka koski huonompilaatuisten tuotteiden markkinoinnista aiheutuvaa syrjintää Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioissa. Komissio vastasi, että se aikoi analysoida tiedot, joita se oli pyytänyt kuluttajansuojasta vastaavilta kansallisilta viranomaisilta. Oikeusasiamies pyysi komissiota ilmoittamaan hänelle vuoden 2018 alussa asiassa saavutetusta edistyksestä.

Syyskuussa Tanskaan tekemällään vierailulla oikeusasiamies tapasi Tanskan oikeusasiamiehen sekä tanskalaisia poliitikkoja. Lisäksi hän puhui julkisissa tapahtumissa toimittajien, tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden henkilöiden kanssa EU:n avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen liittyvästä työstään.

Aiemmin samana vuonna oikeusasiamies matkusti Berliiniin, jossa hän osallistui Saksan liittopäivien vetoomusvaliokunnan kokoukseen ja tapasi valtion ylempiä virkamiehiä, muun muassa Peter Altmaierin (kansliapäällikkö), ja keskusteli heidän kanssaan EU:n hallintoon liittyvistä asioista. Oikeusasiamies sai Schwarzkopf-säätiön myöntämän vuoden 2017 Schwarzkopf Europe -palkinnon, joka on aiemmin myönnetty Euroopan komission puheenjohtajalle Jean-Claude Junckerille ja Euroopan parlamentin entiselle puhemiehelle Martin Schulzille.

 

4 Kantelujen käsittely: miten oikeusasiamies auttaa

Euroopan oikeusasiamiehen tarkoituksena on auttaa yksittäisiä henkilöitä, tutkijoita, yrityksiä ja muita organisaatioita, joilla on EU:n hallintoon liittyviä ongelmia. Tavoitteena on, että heidän on mahdollisimman helppoa ottaa yhteyttä oikeusasiamieheen. Oikeusasiamies avustaa avuntarvitsijoita mahdollisimman joustavasti.

Oikeusasiamiehen uudet täytäntöönpanosäännökset paransivat kantelujen käsittelymenettelyn tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tulossuuntautunut lähestymistapa on parantanut oikeusasiamiehen kansalaisille tarjoamaa palvelua, ja oikeusasiamiehen vaikutus vuonna 2017 on ollut sen ansiosta aiempaa suurempi.

Oikeusasiamiehen tapausten käsittelytiimi kattoi laajan valikoiman ongelmia ja avusti oikeusasiamieheen yhteyttä ottaneita tahoja EU:n kaikilla 24 virallisella kielellä. Kaikkien oikeusasiamiehelle kantelun tehneiden olisi saatava vastaanottoilmoitus kahdessa työpäivässä.

Jos kantelu johtaa tutkimukseen, tutkimuksen kesto riippuu erilaisista asioista, kuten tapauksen monimutkaisuudesta. Muiden EU:n toimielinten asiakirjoihin tutustumista koskevat kantelut ovat usein erityisen kiireellisiä. Siksi oikeusasiamies otti vuonna 2017 käyttöön uuden nopeutetun menettelyn näiden tapausten käsittelyä varten.

4.1 Kantelujen tyyppi ja lähde

4.1.1 Yhteenveto kanteluista ja strategisista tutkimuksista

Valtaosa oikeusasiamiehen toimiston työstä on kanteluihin perustuvia asioita. Oikeusasiamies tekee kuitenkin myös laajempia strategisia tutkimuksia ja aloitteita silloin, kun siihen on hänen mielestään perusteita. Oikeusasiamies käynnistää nämä tapaukset omasta aloitteestaan, kun hän on havainnut järjestelmässä olevan ongelman, jonka tutkiminen on yleisen edun mukaista, tai kun hän on saanut yhden tai useamman kantelun asiasta, jolla on merkitystä järjestelmän kannalta.

 

 

4.1.2 Oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomat kantelut

Euroopan oikeusasiamies saa monia kanteluja asioista, jotka eivät kuulu hänen toimivaltaansa. Useimmiten ne ovat asioita, jotka eivät koske EU:n toimielimen tai elimen toimintaa. Oikeusasiamiehen toimivaltaan eivät myöskään kuulu EU:n toimielimiä koskevat kantelut, joissa on kyse yksinomaan poliittisista kysymyksistä, lainsäädännöstä tai unionin tuomioistuimen tuomiovallan käytöstä.

Vuonna 2017 oikeusasiamies sai yli 1 300 kantelua, jotka eivät kuuluneet oikeusasiamiehen toimivaltaan. Eniten tällaisia kanteluja tuli Espanjasta, Puolasta ja Saksasta.

Näiden kantelujen kohteena oli pääasiassa kansallisia julkisia elimiä, kansallisia tai kansainvälisiä tuomioistuimia ja yksityisiä yhteisöjä. Toisinaan kantelut perustuvat virheelliseen käsitykseen siitä, että Euroopan oikeusasiamies on kansallisten oikeusasiamiesten yläpuolella oleva valituselin. Kantelut kattavat monia eri aloja. Toistuvia aiheita ovat kuluttajansuoja, verotus, sosiaaliturva ja terveydenhuolto sekä viime vuosina pankkeja koskevat kysymykset.

Apua tarvitsevat henkilöt saavat omalla kielellään vastauksen, jossa kerrotaan oikeusasiamiehen toimivallasta ja annetaan mahdollisuuksien mukaan neuvoja tai ohjataan heidät muihin elimiin, jotka saattavat osata auttaa.

Oikeusasiamies neuvoo kantelijaa yleensä kääntymään Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan puoleen kanteluissa, joissa tuodaan esille tyytymättömyys EU:n lainsäädäntöön. Monimutkaisissa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanokysymyksissä kantelijoita neuvotaan yleensä kääntymään Euroopan komission tai EU:n verkostojen, kuten SOLVIT-verkon tai Sinun Eurooppasi -neuvonnan puoleen. Kantelijoita voidaan myös ohjata viemään asiansa kansallisten oikeusasiamiesten käsiteltäväksi.

Vuonna 2017 paljon samantyyppisiä kanteluja esitettiin kahdesta aihepiiristä (yli kymmenen kantelua samasta aiheesta), jotka eivät kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan. Näitä aiheita olivat puolalaisen Euroopan parlamentin jäsenen naisista antamat lausunnot sekä Katalonian tapahtumat.

 

4.2 Kantelun kohteena olleet toimielimet ja elimet

4.3 Kantelujen aiheet

4.4 Tulokset

 

 

 

4.5 Oikeusasiamiehen ehdotusten noudattaminen

Oikeusasiamies on kuutena viime vuonna julkaissut vuosittain kattavan selvityksen siitä, miten EU:n toimielimet ovat noudattaneet EU:n hallinnon parantamista koskevia oikeusasiamiehen ehdotuksia. Nämä ehdotukset annetaan ratkaisuina, suosituksina, kriittisinä huomautuksina ja lisähuomautuksina. Noudattamistaso on keskeinen tekijä mitattaessa oikeusasiamiehen työn vaikutusta ja merkitystä.

Kertomuksesta ”Putting it Right? – How the EU institutions responded to the Ombudsman in 2016” (Tilanne korjattu? Näin EU:n toimielimet vastasivat oikeusasiamiehelle vuonna 2016) käy ilmi, että EU:n toimielimet noudattivat oikeusasiamiehen suosituksia 85-prosenttisesti. Tilanne on parantunut hieman vuodesta 2015, jolloin luku oli 83 prosenttia. Kaikkiaan 14 tutkitusta toimielimestä 11 sai tulokseksi 100 prosenttia. Komissio, jonka osuus on suurin kaikista oikeusasiamiehen tekemistä tutkimuksista, sai tulokseksi 77 prosenttia. Kertomuksen mukaan suosituksia noudatetaan vaihtelevasti eri toimielimissä: osa toimielimistä sai tulokseksi täydet 100 prosenttia, heikoimmassa tapauksessa tulos oli 77 prosenttia (parannusta 33 prosentista vuonna 2015). Esimerkiksi Euroopan ulkosuhdehallinto, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan lääkevirasto (EMA) noudattivat suosituksia 100-prosenttisesti.

Vuotta 2017 koskeva kertomus on saatavilla vuoden 2018 lopulla.

5 Resurssit

5.1 Talousarvio

Oikeusasiamiehen talousarvio on EU:n talousarvion itsenäinen pääluokka. Talousarvio jakautuu kolmeen osastoon. Osastoon 1 sisältyvät palkat, korvaukset ja muut henkilöstöön liittyvät menot. Osastoon 2 sisältyvät kiinteistöt, kalustot, tarvikkeet ja sekalaiset käyttömenot. Osastoon 3 sisältyvät toimiston yleisistä tehtävistä aiheutuvat menot. Vuonna 2017 talousarvion mukaisia määrärahoja oli 10 905 441 euroa.

Tehokkaan varainhoidon varmistamiseksi oikeusasiamiehen sisäinen tarkastaja tarkastaa määräajoin toimiston sisäiset valvontajärjestelmät ja sen varainkäytön. Kuten muidenkin EU:n toimielinten tapauksessa, Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa myös oikeusasiamiehen toimiston tilit.

5.2 Resurssien käyttö

Oikeusasiamies laatii joka vuosi vuotuisen hallintosuunnitelman, jossa määritellään konkreettiset toimet, jotka on toteutettava toimiston tavoitteiden ja painopisteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2017 hallintosuunnitelma on kolmas suunnitelma, joka perustuu Euroopan oikeusasiamiehen viisivuotiseen strategiaan ”Kohti vuotta 2019”.

Oikeusasiamiehen toimistossa työskentelee erittäin pätevä ja kielitaitoinen henkilöstö. Näin varmistetaan, että se voi hoitaa hallinnollisia epäkohtia koskevat kantelut 24:llä EU:n virallisella kielellä ja lisätä tietoisuutta oikeusasiamiehen työstä. Vuonna 2017 oikeusasiamiehen toimistossa oli 81 työntekijää.

Täydellinen ja säännöllisesti päivitettävä henkilöstöluettelo sekä yksityiskohtaista tietoa oikeusasiamiehen toimiston organisaatiorakenteesta ja kunkin yksikön tehtävistä on saatavilla oikeusasiamiehen verkkosivustolla.

Näin otat yhteyttä Euroopan oikeusasiamieheen

Soita

+33 388172313

Lähetä sähköpostia

eo@ombudsman.europa.eu

Käy verkossa

• Verkkosivusto: www.ombudsman.europa.eu
• Twitter: twitter.com/EUombudsman
• Google+: plus.google.com/101520878267293271723
• LinkedIn: www.linkedin.com/company/272026
• YouTube: www.youtube.com/eotubes

Toimistot

Strasbourg

Postiosoite

Médiateur européen
1 avenue du Président Robert Schuman
CS 30403
F-67001 Strasbourg Cedex

Käyntiosoite

Bâtiment Václav Havel (HAV)
Allée Spach
F-67070 Strasbourg

Bryssel

Postiosoite

Médiateur européen
Rue Wiertz
B-1047 Bruxelles

Käyntiosoite

Montoyer-Science (MTS)
30 rue Montoyer
B-1000 Bruxelles

© Euroopan unioni, 2018

Kaikki valokuvat ja kuvat © Euroopan unioni, paitsi kansikuva (© AlxeyPnferov / iStock).
Jäljentäminen opetustarkoituksessa ja muussa ei-kaupallisessa tarkoituksessa on sallittua, kunhan lähde mainitaan.
Käytetyt kirjasimet: FrutigerNext.

Print	QK-AA-18-001-FI-C	ISBN 978-92-846-2751-6	doi:10.2869/99668
PDF	QK-AA-18-001-FI-N	ISBN 978-92-846-2748-6	doi:10.2869/010055
HTML	QK-AA-18-001-FI-Q		doi:10.2869/988091