Vuosikertomus 2021

Johdanto

Pandemia varjosti myös vuotta 2021. Olimme EU:ssa hyvin onnekkaita, kun covid-19-rokotteet tulivat laajamittaisesti saatavillemme. Julkisesti on kuitenkin keskusteltu rokotuskattavuudesta ja siitä, miten virusta voi hillitä, ja tämä nosti voimakkaasti esille kysymyksen luottamuksesta viranomaisia kohtaan.

Toimistoni jatkoi strategian ”Kohti vuotta 2024” toteuttamista. Sen mukaisesti käsittelimme kantelut tehokkaasti ja käynnistimme strategisia tutkimuksia yleiseen etuun liittyvistä kysymyksistä, kuten pandemian vaikutuksesta toimielinten työhön.

Tänä vuonna kiinnitin aikaisempaa enemmän huomiota siihen, miten EU:n toimielimet hallitsevat EU:n julkishallinnon työntekijöiden siirtymistä yksityiselle sektorille. Tätä siirtymistä kutsutaan pyöröovi-ilmiöksi. Tällä ilmiöllä voi olla haitallisia vaikutuksia, ja se voi heikentää kansalaisten luottamusta, jos siihen liittyviä riskejä ei valvota asianmukaisella tavalla. Tätä ei pidä aliarvioida.

Käynnistin laajan tutkimuksen komission keinoista hallita pyöröovi-ilmiötä ja pyysin tietoja komission tekemistä päätöksistä, jotka liittyivät työntekijöiden siirtymiseen yksityiselle sektorille. Tutkimus kohdistui taloudellisesti merkittäviin osastoihin sekä komission jäsenten kabinetteihin ja oikeudelliseen yksikköön. Tavoitteena on arvioida päätöksentekoprosessia ja mahdollisia siihen liittyviä parannuskohteita.

Havaitsin eri yhteydessä mutta laajemmin samaan kysymykseen liittyvän hallinnollisen epäkohdan siinä, miten Euroopan puolustusvirasto käsitteli entisen toimitusjohtajansa siirtymisen Airbusin palvelukseen. Lisäksi käynnistin tutkimuksen siitä, miten Euroopan investointipankki (EIP) käsitteli varapääjohtajansa hakemuksen siirtymisestä energiayhtiö Iberdrolaan.

Annoin Frontexille ehdotuksia siitä, miten se voisi parantaa työhönsä liittyvää vastuuvelvollisuutta, ja lähetin EIP:lle kirjallisia ehdotuksia, joissa kehotin sitä julkaisemaan enemmän tietoja sen rahoittamien hankkeiden ympäristövaikutuksista.

Yleisenä tehtävänämme on valvoa, miten toimielimet suhtautuvat tärkeisiin kysymyksiin. Tässä yhteydessä esitin komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle kirjallisia kysymyksiä tekoälyä koskevien sääntöjen toiminnasta käytännössä. Tämä asia on herättänyt huolta Euroopan oikeusasiamiesten verkostossa, jonka kanssa toimistomme järjesti säännöllisesti seminaareja vuoden aikana. Pyysin myös lisätietoja siitä, miten komissio varmistaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen neuvottelemissaan kansainvälisissä kauppasopimuksissa.

EU:n ”avoimuusasetuksen” (asetus (EY) N:o 1049/2001 asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi) säätämisestä tuli vuonna 2021 kuluneeksi 20 vuotta. Sen kunniaksi järjestin konferenssin, jossa pohdittiin, olisiko asetusta tarpeen nykyaikaistaa. On korkea aika arvioida, täyttävätkö säännöt avoimuuteen liittyvät kansalaisten tarpeet, kun otetaan huomioon toistuvat ongelmat. Niitä ovat esimerkiksi viivytykset toimielimissä asiakirjapyyntöjen käsittelyssä tai ihmisten tyytymättömyys pyynnön epäämisen perusteluihin. Lisäksi teknologia on muuttunut merkittävästi viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana.

Minulla oli ilo saada jakaa kolmannen kerran myönnetty hyvän hallinnon palkinto. Pääpalkinnon saivat yhteisesti komission pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon työntekijät ponnisteluistaan pandemian vuoksi ulkomaille jumiin jääneiden ihmisten kotiuttamiseksi. Palkinto oli jälleen kerran muistutus EU:n hallinnon tekemästä erinomaisesta työstä. Toivon, että se innoittaa tulevaisuudessa myös muita ilmoittamaan hankkeitaan mukaan.

Tätä vuosikertomusta koristaa Euroopan oikeusasiamiehen uusi logo, joka on suunniteltu nykyaikaistamaan julkisuuskuvaamme ja vahvistamaan ymmärrystä tehtävästämme EU:n hallinnossa. EU:n lippu osoittaa selvästi meidän kuuluvan EU:n toimielimiin ja elimiin, kun taas logon kolme elementtiä kuvastavat toimenkuvamme päätavoitteita eli vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja luottamusta.

Lopuksi haluan kiittää Euroopan parlamenttia siitä, että se hyväksyi ylivoimaisella enemmistöllä uuden ohjesäännön. Siinä oikeusasiamiehen toimiston valtuudet pidetään ennallaan, vahvistetaan oikeusasiamiehen oikeusperustaa ja otetaan käyttöön suojatoimenpiteitä, jotka takaavat entistä paremmin toimiston riippumattomuuden.

Pidän uutta ohjesääntöä vahvistuksena sille työlle, jota toimistossamme tehdään sen puolesta, että EU:n toimielimet ovat jatkossakin erinomaisen julkishallinnon edelläkävijöitä.

Emily O’Reilly

1. Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

2. Keskeiset aiheet

Oikeusasiamies auttaa ihmisiä, yrityksiä ja organisaatioita asioinnissa EU:n toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kanssa. Ongelmat voivat vaihdella päätöksenteon avoimuuden puutteesta asiakirjoihin tutustumisen estämiseen, perusoikeuksien loukkaamiseen ja sopimusasioihin. Eri osissa tehdään yleiskatsaus kuhunkin alaan liittyvistä keskeisistä tapauksista.

2.1. Pyöröovi-ilmiö

Oikeusasiamiehen toimisto jatkoi vuonna 2021 sen selvittämistä, miten EU:n hallinto hallitsee niin sanottua pyöröovi-ilmiötä. Sillä tarkoitetaan EU:n virkamiesten siirtymistä töihin yksityiselle sektorille tai yksityisen sektorin työntekijöiden siirtymistä julkishallinnon palvelukseen. Oikeusasiamiehen päätavoitteena on löytää tasapaino työntekoa koskevan oikeuden ja sen välille, että EU:n hallinnon olisi toimittava yleisen edun mukaisesti mahdollisimman luotettavalla ja vastuullisella tavalla.

Oikeusasiamies käynnisti osana tätä painopistettään laajan strategisen tutkimuksen komission tavasta hallita pyöröovi-ilmiöön liittyviä tilanteita. Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tutki komission vuosina 2019, 2020 ja 2021 tekemiin päätöksiin liittyvät asiakirjat ylempien ja keskitason johtajien pyynnöistä hyväksyä joko heidän siirtymisensä uuteen työhön tai jäämisensä palkattomalle vapaalle jonkin toisen toimen harjoittamista varten. Asiakirjoja oli yhteensä 14 pääosastosta, kaikista komission jäsenten kabineteista, komission oikeudellisesta yksiköstä, pääsihteeristöstä, komission sisäisestä ajatushautomosta ja sääntelyntarkastelulautakunnalta.

Komission päätösten analysoinnin jälkeen oikeusasiamies pyysi komissiolta lisäselvityksiä muun muassa siitä, kuinka usein se on kieltänyt henkilöstösääntöjen 16 artiklan nojalla työntekijää ottamasta vastaan hänen hakemaansa tehtävää. Hän myös kysyi, miten komissio torjuu riskiä siitä, että entiset työntekijät voivat neuvoa kollegoitaan aiempiin työtehtäviinsä liittyvissä asioissa. Tutkimus jatkuu vuonna 2022.

Oikeusasiamies käynnisti myös kanteluihin perustuvia pyöröovi-ilmiöön liittyviä tutkimuksia. Yksi niistä koski EIP:n espanjalaisen varapääjohtajan siirtymistä yleishyödylliseen yhtiöön, joka oli saanut lainoja EIP:ltä. Kantelijat – kaksi Euroopan parlamentin jäsentä – esittivät huolensa mahdollisista eturistiriidoista ja EIP:n ehdottamista toimenpiteistä eturistiriitoihin liittyvien riskien hillitsemiseksi. Oikeusasiamies tutki asiakirjat EIP:n päätöksestä hyväksyä tämä siirtyminen ja pyysi EIP:ltä vastauksia useisiin kysymyksiin.

Toinen pyöröovi-ilmiöön liittynyt tutkimus koski Euroopan puolustusvirastoa (EDA), joka hyväksyi entisen toimitusjohtajansa siirtymisen Euroopan puolustusteollisuuden suurimpiin toimijoihin kuuluvan Airbusin strategiseksi neuvonantajaksi. Oma-aloitteisessa tutkimuksessa todettiin, että EDA:n olisi pitänyt kieltää siirtyminen eturistiriitojen vuoksi. Oikeusasiamies suositteli, että EDA kieltäisi tulevaisuudessa ylemmän johtonsa siirtymisen tehtäviin, joihin liittyy selvästi eturistiriitoja. Sen olisi myös vahvistettava tällaisten siirtymisten kieltämistä koskevat perusteet, joista olisi ilmoitettava kaikille ylempiä tehtäviä hakeville henkilöille. Euroopan puolustusvirasto suostui noudattamaan suosituksia siitä, että työntekijöitä saatetaan kieltää ottamasta vastaan tiettyjä tehtäviä, ja siitä, että työntekijöille annetaan ohjeita siitä, miten tällaista toimenpidettä sovelletaan.

2.2. Oikeus tutustua asiakirjoihin

EU:n kansalaisilla on laajat oikeudet tutustua EU:n toimielinten asiakirjoihin. Oikeusasiamies toimii oikeussuojamekanismina niille, joilla on hankaluuksia näiden asiakirjojen saamisessa.

Vuonna 2021 eräs kantelija halusi tutustua tekstiviesteihin, jotka Euroopan komission puheenjohtajan oli lähettänyt suuren lääkeyhtiön toimitusjohtajalle. Tämä nosti esille kysymyksen siitä, säilyttääkö EU:n hallinto tiedot työhön liittyvistä teksti- ja pikaviesteistä. Oikeusasiamies esitti komissiolle kysymyksiä siitä, millaisia käytäntöjä se noudattaa tässä asiassa ja miten se etsi kantelijan mainitsemia tekstiviestejä.

Toisessa yhteydessä oikeusasiamies tiedusteli kahdeksalta EU:n toimielimeltä ja virastolta (komissiolta, neuvostolta, parlamentilta, Euroopan kemikaalivirastolta, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta, Euroopan lääkevirastolta, Frontexilta ja Euroopan keskuspankilta), mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet työhön liittyvien teksti- ja pikaviestien dokumentoimiseksi.

Oikeusasiamiehelle tehtiin asiakirjojen saatavuutta koskevia kanteluita, jotka liittyivät useisiin EU:n toimielimiin ja elimiin.

Komissio julkaisi komission lääkeyhtiön kanssa covid-19-rokotteiden hankinnasta tekemän sopimuksen tietojen saatavuutta koskeneen tutkimuksen aikana muokatut versiot tästä sopimuksesta ja muista vastaavista lääkeyhtiöiden kanssa tehdyistä sopimuksista. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen suostui oikeusasiamiehen tutkimuksen yhteydessä siihen, että sen hallintoneuvoston tuleviin pöytäkirjoihin sisällytetään tietoja siitä, miten sen jäsenet ovat äänestäneet sääntelynormeja koskevista päätöksistä.

Myös toinen sääntelyvaltuuksiltaan merkittävä EU:n viranomainen eli Euroopan pankkiviranomainen suostui julkistamaan tietoja siitä, miten sen hallintoneuvosto oli äänestänyt tutkimuksesta, jossa selvitettiin, rikkoivatko kansalliset viranomaiset EU:n lainsäädäntöä kahden tietyn pankin valvonnan osalta.

Hyvää edistystä saavutettiin tutkimuksessa, joka koski Frontexin tapaa käsitellä yleisön Frontexin verkkoportaalin välityksellä esittämiä pyyntöjä saada tutustua asiakirjoihin. Kantelijat nostivat esille ongelmia, jotka liittyvät Frontexin tekijänoikeuksia koskevaan lausuntoon, asiakirjojen säilytysaikoihin ja Frontexin portaalin vuorovaikutukseen muiden verkkoportaalien kanssa. Tutkimus jatkuu vuonna 2022.

Valitettavasti EU:n hallinto ei aina noudattanut oikeusasiamiehen ehdotuksia, joita se teki asiakirjojen saatavuutta koskevissa tutkimuksissa. Oikeusasiamies havaitsi hallinnollisen epäkohdan, kun komissio kieltäytyi antamasta tutustuttaviksi tietoja käytetyn ruokaöljyn tuonnista. Komissio totesi, että vaikka se kerää pyydettyjä tietoja, se ei kuitenkaan laadi kantelijan pyytämät tiedot sisältäviä asiakirjoja, minkä vuoksi se kieltäytyi noudattamasta oikeusasiamiehen ehdottamaa ratkaisua. Oikeusasiamies havaitsi myös hallinnollisen epäkohdan, kun komissio kieltäytyi julkaisemasta asiakirjoja hankinnasta, johon kuuluneet 1,5 miljoonaa kirurgista maskia eivät täyttäneet laatuvaatimuksia. Oikeusasiamies huomautti, että tällaisten tietojen julkaisemiseen liittyy vahva yleinen etu.

Oikeusasiamies käynnisti vuonna 2018 nopeutetun menettelyn asiakirjojen saatavuutta koskevien kantelujen nopeaa käsittelemistä varten. Menettelyä tarkasteltiin uudelleen vuonna 2021. Sen perusteella menettelyn tulokset ovat olleet erinomaisia. Menettely on muun muassa

• lyhentänyt merkittävästi käsittelyaikoja
• lisännyt asiakirjojen saatavuutta koskevien kantelujen määrää
• saanut yleisesti myönteisen vastaanoton sidosryhmien keskuudessa.

2.3. Eettiset kysymykset

Useiden oikeusasiamiehen tutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että EU:n toimielimet panevat nykyiset säännöt täytäntöön, jotta varmistetaan korkeiden eettisten standardien noudattaminen koko EU:n hallinnossa.

Oikeusasiamies tarkasteli Euroopan parlamentin jäsenen tekemän kantelun perusteella pääomamarkkinaunionia käsittelevän korkean tason foorumin kokoonpanoa. Foorumi kokosi yhteen alan ylempiä johtajia, kansainvälisiä asiantuntijoita ja tutkijoita, ja komissio otti sen suositukset huomioon pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassaan. Kun komissio arvioi itse nimitettäviä hakijoita, joiden oli määrä olla riippumattomia, se havaitsi, että viidellä heistä oli sidonnaisuuksia, jotka vaaransivat tai joiden voitiin katsoa vaarantavan heidän valmiutensa toimi riippumattomasti ja yleisen edun mukaisesti. Komissio ei kuitenkaan noudattanut sen jälkeen omia sääntöjään, jotka koskevat tällaisten eturistiriitatilanteiden hallintaa. Oikeusasiamies havaitsi hallinnollisen epäkohdan ja ehdotti, että kaikissa asiantuntijaryhmien raporteissa olisi täsmennettävä myös asiantuntijaryhmän jäsenten tyypit.

Kaksi kansalaisyhteiskunnan organisaatiota kantelivat komission puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan osallistumisesta lyhyeen videoon, jolla tuettiin kroatialaisen poliittisen puolueen vaalikampanjaa. Kantelijat kyseenalaistivat, oliko tällainen toiminta komission jäsenten toimintasääntöjen mukaista. Oikeusasiamies lähetti komissiolle kirjeen, jossa se pyysi siltä selvennystä asiaan. Komissio totesi vastauksessaan aikovansa laatia suuntaviivat siitä, miten komission jäsenet voivat osallistua kansallisiin vaalikampanjoihin.

Vuonna 2021 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suostui oikeusasiamiehen viralliseen Kiinan-matkaan liittyneistä matkakuluista tekemän tutkimuksen jälkeen lisäämään avoimuuttaan jäsentensä kuluista ja päivärahoista julkaisemalla tällaiset tiedot etukäteen verkkosivustollaan. Lisätiedot sisältävät tietoja korvauksia ja päivärahoja koskevista säännöistä sekä ulkomailla järjestettävistä erityistapahtumista ja niihin liittyvistä kuluista.

Komissio reagoi huhtikuussa rakentavasti oikeusasiamiehen ehdotuksiin, jotka se antoi tehtyään tutkimuksen komission päätöksestä tehdä BlackRock Investment Managementin kanssa sopimus tutkimuksen tekemisestä alalla, jolla yhtiöllä on taloudellisia ja sääntelyyn liittyviä etuja. Komissio totesi vastauksessaan harkitsevansa lisäohjeiden antamista eturistiriitatilanteista, jotta se voisi auttaa työntekijöitään julkisia hankintoja koskevien menettelyjen käsittelyssä. Komissio kertoi myös harkitsevansa tarkistusten ehdottamista varainhoitoasetukseen – EU:n säädökseen, jolla säännellään EU:n talousarviosta rahoitettavien julkisten hankintamenettelyjen toteuttamista –, jotta siihen sisällytettäisiin tarjoajien velvollisuus paljastaa mahdolliset eturistiriidat. Euroopan parlamentti tuki oikeusasiamiehen havaintoja ja pyysi komissiota saattamaan varainhoitoasetuksen ajan tasalle, jotta voidaan torjua mahdollisia politiikkaan liittyviä sopimuksia koskevia eturistiriitoja.

2.4. Perusoikeudet

Oikeusasiamies käynnisti maaliskuussa oma-aloitteisen tutkimuksen Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) tavasta noudattaa perusoikeuksia koskevia velvoitteitaan ja varmistaa vastuuvelvollisuuden toteutuminen laajennettujen vastuualueidensa osalta. Nämä laajennetut vastuualueet tulivat voimaan joulukuussa 2019, kun uusi Frontex-asetus (EU) 2019/1896 tuli voimaan. Tutkimuksen avulla pyritään selventämään kysymyksiä, jotka liittyvät Frontexin yhteisiä operaatioita koskevaan vastuuvelvollisuuteen, siirtolaisten palauttamiseen liittyviin toimiin ja muuttoliikettä koskevaan tukeen EU:n ulkorajoilla toteutettavassa seulonnassa.

Tutkimus on jatkoa oikeusasiamiehen Frontexin valitusmekanismista tekemälle erilliselle tutkimukselle, jossa oikeusasiamies kiinnitti huomiota viivästyksiin Frontexin uusien velvollisuuksien täytäntöönpanossa sekä mekanismin että perusoikeusvastaavan osalta. Oikeusasiamies havaitsi myös valitusmekanismiin liittyviä puutteita, joiden vuoksi yksityishenkilöiden saattaa olla vaikeampaa ilmoittaa väitetyistä perusoikeusloukkauksista ja hakea oikaisua. Oikeusasiamies esitti useita käytännön ehdotuksia, joilla voitaisiin vahvistaa valitusmekanismin riippumattomuutta ja kannustaa ihmisiä käyttämään sitä. Ehdotusten mukaan muun muassa mekanismia koskevissa julkisissa tiedoissa olisi täsmennettävä, ettei valitusten tekeminen väitetyistä perusoikeusrikkomuksista vaaranna turvapaikkapäätöksiä.

Toisessa perusoikeuksiin liittyvässä keskeisessä tutkimuksessa keskityttiin siihen, miten komissio varmistaa, että Kroatian viranomaiset kunnioittavat perusoikeuksia rajavalvontaoperaatioissa. Kantelun teki Amnesty International, joka esitti epäilyksen siitä, onko Kroatia ottanut käyttöön seurantamekanismin, jolla varmistetaan, että rajavalvontaoperaatioissa noudatetaan täysin perusoikeuksia ja EU:n lainsäädäntöä. Kroatia ilmoitti kesällä, että se oli ottanut käyttöön tällaisen mekanismin. Oikeusasiamiehen yleiset havainnot julkaistaan vuoden 2022 alussa.

Oikeusasiamies käynnisti oma-aloitteisen tutkimuksen Euroopan komission tavasta valvoa sitä, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoja käytetään edistämään vammaisten ja vanhempien henkilöiden oikeutta itsenäiseen elämään. Oikeusasiamies pyysi komissiota vastaamaan useisiin kysymyksiin ja toteutti sen jälkeen kohdennetun sidosryhmien kuulemisen.

Oikeusasiamies käyttää usein tietojenkeruualoitteita, jotta se voi kiinnittää huomiota johonkin kysymykseen käynnistämättä virallista tutkimusta. Yhdessä tällaisessa aloitteessa oikeusasiamies pyysi komissiota toimittamaan tietoja siitä, miten se varmistaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen EU:n allekirjoittamissa kansainvälisissä kauppasopimuksissa. Aloitteen tarkoituksena on tarkastella ihmisoikeuslausekkeiden käyttöä näissä kansainvälisissä kauppasopimuksissa sekä selvittää, miten ihmisoikeuksia kunnioitetaan sen jälkeen, kun kauppasopimukset ovat tulleet voimaan. Tiedonsaantipyyntö on jatkoa useille oikeusasiamiehen tällä alalla tekemille tutkimuksille. Niistä viimeisin vuonna 2020 koski sitä, ettei komissio ollut saattanut loppuun päivitettyä kestävään kehitykseen liittyvien vaikutusten arviointia ennen EU:n ja Mercosurin välisen kauppasopimuksen tekemistä. Maaliskuussa julkaistussa oikeusasiamiehen päätöksessä todettiin, että komission olisi pitänyt saattaa päivitetty arviointi päätökseen ennen kauppasopimuksen tekemistä. Oikeusasiamies pyysi, että tulevissa kauppaneuvotteluissa tällaiset arvioinnit saatetaan loppuun ennen lopullisen sopimuksen tekemistä.

Komissio ilmoitti huhtikuussa aikovansa ehdottaa tekoälyä koskevia sääntöjä. Oikeusasiamies lähestyi tämän johdosta kirjallisesti sekä komissiota että Euroopan tietosuojavaltuutettua (EDPS) ja pyysi lisätietoja ehdotettavien uusien sääntöjen mahdollisista vaikutuksista. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tapasi sen jälkeen komission edustajat ja keskusteli heidän kanssaan siitä, miten tekoälyä koskevat säännöt voisivat toimia. Esille nostetut kysymykset koskivat muun muassa sitä, mihin tarkoituksiin komission hallinnossa käytetään tällä hetkellä tekoälyä ja miten tulevissa säännöissä varmistetaan yleisen edun huomioon ottaminen.

2.5. Vastuuvelvollisuus päätöksenteossa

Oikeusasiamies jatkoi EU:n päätöksenteon vastuuvelvollisuuden osalta aiemmin tekemäänsä työtä ja käynnisti marraskuussa tutkimuksen siitä, miten komissio varmistaa, että sen vuorovaikutus tupakkateollisuuden lobbareiden kanssa on avointa. Komissiota pyydettiin toimittamaan tarkastettaviksi kaikki asiakirjat, jotka liittyivät sen vuorovaikutukseen tupakkateollisuuden lobbareiden kanssa vuosina 2020 ja 2021. Niihin kuuluivat myös pyynnöt saada tutustuttaviksi tällaista vuorovaikutusta koskeneet asiakirjat. Oikeusasiamies pyysi myös tarkastamaan kaikki mahdolliset komission henkilöstölle annetut sisäiset ohjeet.

EU on tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen osapuoli. EU:n on sen mukaan estettävä tupakkateollisuuden haitallinen vaikutus kansanterveyttä koskeviin politiikkoihin. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että komission on kerrottava ennakoivasti täysin avoimella tavalla tapaamisistaan tupakkateollisuuden edustajien kanssa. Komission osastot eivät kuitenkaan terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastoa ja verotuksen ja tulliliiton pääosastoa lukuun ottamatta julkaise ennakoivasti tietoja pääjohtajien tasoa alemmalla tasolla järjestettävistä tapaamisista.

ECDC ryhtyi oikeusasiamiehen ECDC:n covid-19-pandemiaan liittyneiden toimien avoimuudesta tekemän tutkimuksen perusteella toimenpiteisiin, jotka paransivat sen päätöksenteon vastuuvelvollisuutta. ECDC helpotti muun muassa yleisön mahdollisuuksia seurata sen antamien tieteellisten neuvojen kehittymistä ja perehtyä sen tekemien tieteellisten arviointien taustatietoihin. ECDC sitoutui myös lisäämään avoimuutta kansainvälisten kumppaneiden kanssa käytävistä keskusteluista ja parantamaan viestintäänsä kansalaisten kanssa.

Oikeusasiamies teki neuvoston toimista pandemian torjumiseksi arvioinnin. Siinä havaittiin, etteivät kriisin ensimmäisinä kuukausina etäyhteyden välityksellä järjestetyt ministerikokoukset täyttäneet avoimuusvaatimuksia, joita sovelletaan kasvokkain järjestettäviin neuvoston kokouksiin tavallisissa olosuhteissa. Oikeusasiamies pani kuitenkin merkille, että osa neuvoston tänä aikana käyttöön ottamista käytännöistä paransi vastuuvelvollisuutta, ja pyysi jatkamaan niitä. Niihin kuuluivat kirjallisten kommenttien laajempi käyttö ennen kansallisten virkamiesten kokouksia ja niiden jälkeen, mikä lisäsi työryhmäkeskustelujen dokumentointia.

Jotta ihmiset voisivat seurata päätöksentekoa EU:n tasolla, he tarvitsevat asiakirjarekisterin, josta he voivat pyytää asiakirjoja. Jotta tällaiset julkiset asiakirjarekisterit olisivat merkityksellisiä ja hyödyllisiä, niiden olisi oltava ajan tasalla ja täydellisiä. Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) suostui oikeusasiamiehen tutkimuksen perusteella parantamaan asiakirjarekisteriään ja saattamaan sen ajan tasalle. Se muun muassa loi rekisterilleen oman verkkosivunsa, jotta se olisi hyödyllisempi työkalu kansalaisille.

Oikeusasiamies tarkasteli myös Frontexin julkista asiakirjarekisteriä vastaanotettuaan kantelun, jonka mukaan kyseisen rekisterin ylläpidossa oli puutteita. Oikeusasiamies laati rekisterin parantamiseksi useita ratkaisuehdotuksia, jotka Frontex suostui sen jälkeen panemaan täytäntöön.

Ympäristöasioita koskevan päätöksenteon avoimuuteen liittyvät huolet olivat edelleen kanteluiden syynä vuonna 2021.

Huhtikuussa 2021 oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen komission roolista energiayhteisön (johon kuuluvat EU, Länsi-Balkanin maat, Mustanmeren alue ja Norja) alueellisesti merkittäviksi hankkeiksi luettelemien kaasuhankkeiden kestävyyden arvioinnissa. Kantelijan mukaan hankkeiden kestävyys oli arvioitu puutteellisesti ennen hankkeiden sisällyttämistä luetteloon. Kantelijan mielestä käytetyt menetelmät olivat samankaltaisia kuin aiemmin EU:n yhteistä etua koskevien hankkeiden arvioinnissa käytetyt menetelmät, jotka komissio on katsonut sittemmin riittämättömiksi.

Oikeusasiamies käynnisti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ryhmän tekemän kantelun perusteella tutkimuksen komission tavasta toteuttaa julkinen kuuleminen kestävää hallintotapaa koskevasta aloitteesta, jonka tavoitteena on kannustaa yrityksiä hallinnoimaan paremmin kestävyyteen liittyviä kysymyksiä toiminnassaan. Kantelijat katsoivat, ettei komissio ottanut kuulemisen tuloksia koskevassa raportoinnissa asianmukaisesti huomioon kaikkien kuulemiseen vastanneiden tahojen näkemyksiä.

Oikeusasiamies esitteli kesäkuussa EIP:lle alustavat havainnot EIP:n suoraan ja välillisesti rahoittamien hankkeiden ympäristötietojen avoimuudesta.

Oikeusasiamies ehdotti, että EIP:n olisi julkaistava paljon tarkempia tietoja rahoittamiensa hankkeiden ympäristövaikutuksista. Oikeusasiamies pyysi EIP:tä julkaisemaan faktat sisältävät lähdeasiakirjat sekä tekniset olettamukset ja laskelmat, joita se käyttää hankkeita arvioidessaan. Oikeusasiamies ehdotti myös, että EIP:n olisi asetettava etusijalle ennakoivan avoimuuden tehostaminen ympäristövaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden osalta, jotta sen seurantakertomukset käynnissä olevista hankkeita voidaan julkaista nopeasti.

On selvää, että EU:n elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyy merkittävä yleinen etu. Sen varoilla on tarkoitus auttaa EU:ta elpymään pandemiasta ja ratkaisemaan ilmastokriisin kaltaisia haasteita. Tämän vuoksi oikeusasiamies lähestyi komissiota kirjallisesti ja pyysi sitä ottamaan tämän merkittävän edun huomioon neuvotteluissa, joita se käy jäsenvaltioiden kanssa elpymis- ja palautumissuunnitelmista. Oikeusasiamies huomautti, että tähän asiaan liittyvät pyynnöt saada tutustua asiakirjoihin ovat todennäköisiä, ja ehdotti sen perusteella komissiolle, että sen olisi annettava enemmän tietoja sen hallussa olevista asiaankuuluvista asiakirjoista.

3. Tarkistettu oikeusasiamiehen ohjesääntö

Euroopan parlamentti hyväksyi ajan tasalle saatetun Euroopan oikeusasiamiehen toimiston ohjesäännön kesäkuussa 2021 hyvin suurella äänten enemmistöllä – 602 äänellä 692 äänestä. Uudessa ohjesäännössä kodifioidaan monia toimiston menestyksekkäitä viime vuosien työskentelykäytäntöjä. Oikeusasiamies voi käynnistää oma-aloitteisia tutkimuksia milloin tahansa, kun hänellä on siihen perusteita perussopimuksen mukaisesti. Uuden ohjesäännön saamaa vahvaa hyväksyntää voidaan pitää vahvistuksena työlle, jota toimisto on tehnyt käsitellessään kansalaisten kanteluja ja suorittaessaan tutkimuksia.

Siinä otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen uusi oikeusperusta, ja ohjesääntö on annettu päätöksen sijaan parlamentin asetuksena. Ohjesääntö oli ensimmäinen Lissabonin sopimuksen nojalla annettu säädös, joka perustui parlamentin omaan aloitteeseen. Tarkistetussa ohjesäännössä säädetään vahvempi oikeusasiamiehen toimistoa koskeva kehys ja otetaan käyttöön uusia suojatoimia, jotka takaavat entistä paremmin toimiston riippumattomuuden. Tällainen on esimerkiksi riittävä talousarvio toimiston toiminnan tukemiseksi. Euroopan oikeusasiamieheksi hakevien poliitikkojen, myös Euroopan parlamentin jäsenten, osalta sovelletaan uutta kahden vuoden karenssiaikaa. Tämä auttaa suojelemaan toimiston riippumattomuutta, joka on ratkaisevan tärkeää sen perussopimukseen perustuvan aseman kannalta.

Tarkistetussa ohjesäännössä säilytetään oikeusasiamiehen vahvat tutkintavaltuudet, myös se, että toimielinten on toimitettava oikeusasiamiehelle kaikki hänen tutkimuksiaan varten tarvittavat tiedot. Parlamentti voi tarvittaessa kuulla oikeusasiamiestä tutkimuksesta hänen omasta aloitteestaan tai parlamentin pyynnöstä.

Toimisto päivittää parhaillaan ohjesääntöä koskevia täytäntöönpanosäännöksiään, joissa esitetään yksityiskohtaisesti toimiston työskentelymenetelmät.

4. Asetus (EY) N:o 1049/2001 on ollut voimassa 20 vuotta

Avoimuus ja asiakirjojen saatavuus ovat olleet pitkään oikeusasiamiehen painopistealoja. Niitä koskee noin neljäsosa toimiston tekemistä tutkimuksista. Oikeusasiamies on oikeussuojamekanismi niille, joilta evätään oikeus saada EU:n asiakirjoja. Tämän vuoksi toimistolla merkittävä asiantuntemus siitä, miten EU:n hallinto soveltaa käytännössä tätä perusoikeutta.

Vuonna 2021 tuli kuluneeksi 20 vuotta EU:n ”avoimuusasetuksen” (asetus (EY) N:o 1049/2001) voimaantulosta. Siinä ilmaistiin konkreettisesti yleisön oikeus saada tutustuttaviksi EU:n asiakirjoja, ja sillä parannettiin merkittävästi EU:n hallinnon vastuuvelvollisuutta. Oikeusasiamies päätti kunnioittaa tätä asettamalla asiakirjojen saatavuuden toimiston koko vuoden erityiseksi painopistealaksi.

Tämä huipentui 15. marraskuuta Brysselissä järjestettyyn julkiseen konferenssin – Oikeus tutustua EU:n asiakirjoihin: mitä on luvassa? Hybridimuotoisena järjestetty konferenssi oli jaettu kahteen osaan: korkean tason paneelikeskustelussa käsiteltiin asiakirjojen saatavuutta koskevien sääntöjen tulevaisuudennäkymiä, ja asiantuntijakeskustelussa käytiin läpi, millaisia kokemuksia yleisöllä on asiakirjojen pyytämisestä.

Korkean tason paneelikeskusteluun osallistuivat Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reillyn lisäksi Euroopan komission arvoista ja avoimuudesta vastaava varapuheenjohtaja Věra Jourová, Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala ja neuvoston pääsihteeristön viestinnästä ja tiedotuksesta vastaava pääjohtaja Reijo Kemppinen. Konferenssia valmistellessaan oikeusasiamies teki joillekin sidosryhmille suunnatun tapauskohtaisen kyselytutkimuksen. Siinä kartoitettiin niiden kokemuksia EU:n asiakirjojen saamista koskevien pyyntöjen esittämisestä.

Oikeusasiamies toteutti aiemmin samana vuonna aloitteen, jossa selvitettiin, miten EU:n toimielimet, elimet, toimistot ja virastot tiedottavat kansalaisille heidän oikeudestaan saada asiakirjoja. Aloitteen seurauksena laadittiin opas EU:n toimielimille politiikoista ja käytännöistä, jotka niiden olisi otettava käyttöön asiakirjojen saatavuuden täytäntöönpanoa varten. Opas julkaistiin konferenssin järjestämispäivänä (15. marraskuuta).

Keskeinen konferenssin aikana ja kanteluissa esitetty kysymys koskee sitä, miten EU:n hallinto toimii avoimuutta koskevien velvoitteidensa puitteissa teksti- ja pikaviestien ja muiden uusien teknologioiden osalta. Oikeusasiamies käynnisti heinäkuussa strategisen aloitteen, jossa tarkastellaan, miten hallinto säilyttää tietoja työntekijöidensä työssään vastaanottamista tai lähettämistä teksti- ja pikaviesteistä. Aloitteen tarkoituksena on selvittää tällaisiin viesteihin liittyvät nykyiset tietojen säilyttämistä koskevat säännöt ja käytännöt, jotta voidaan tunnistaa EU:n hallinnon hyviä käytäntöjä.

5. Hyvän hallinnon palkinto

Oikeusasiamiehen vuoden 2021 hyvän hallinnon palkinnolla kunnioitettiin poikkeuksellisia ponnisteluja, joilla autettiin kotiuttamaan yli puoli miljoonaa pandemian vuoksi eri puolille maailmaa jumiin jäänyttä EU:n kansalaista.

Palkinnon yhdessä voittaneiden hankkeiden toteuttamisesta vastasivat komission humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston (ECHO) ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) työntekijät.

Pääpalkinnon voittajat ja eri luokissa palkitut voittajat julistettiin kesäkuussa järjestetyssä digitaalisessa seremoniassa, joka alkoi komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin videoyhteyden välityksellä pitämällä puheella.

Covid-19:n vaikutuksista EU:n hallinnon sisäiseen ja ulkoiseen työhön puhunut oikeusasiamies O’Reilly pani merkille, että ”monet kilpailuun ilmoitetuista hankkeista osoittivat, kuinka pitkälle EU:n työntekijät menivät kansalaisten auttamiseksi pandemian aikana”.

Syyskuussa Kansalaisten puutarhassa Brysselissä järjestettiin lyhyt jatkoseremonia, jossa palkinnot luovutettiin henkilökohtaisesti.

Emily O’Reillyn vuonna 2017 perustama kahden vuoden välein jaettava palkinto on tunnustus EU:n julkishallinnon toimista, joilla on ollut näkyvä ja suora myönteinen vaikutus ihmisten elämään Euroopassa ja sen ulkopuolella. Sen lisäksi palkintoja jaettiin neljässä eri luokassa.

Riippumaton neuvontalautakunta arvioi ehdokkaat, ja oikeusasiamies valitsi palkinnon voittajat.

6. Kantelut ja tutkimukset: kansalaisten auttaminen

Euroopan oikeusasiamies auttaa ihmisiä, yrityksiä ja organisaatioita, joilla on ongelmia EU:n hallinnon kanssa. Se tehdään käsittelemällä oikeusasiamiehelle lähetettyjä kanteluja sekä pyrkimällä edistämään hyvää hallinnollista käytäntöä tunnistamalla ennakoivasti järjestelmään liittyviä ongelmia, jotka koskevat EU:n toimielimiä laajemmin.

Oikeusasiamies pyrkii jatkuvasti parantamaan sisäisiä menettelyjä sen varmistamiseksi, että toimisto hoitaa tutkimukset mahdollisimman tehokkaasti ja että kantelijoita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2020 toiminnan tehostamista varten perustettu tutkimusosasto on tehnyt tätä varten lisäparannuksia. Se on muun muassa hionut asiantuntemustaan ja parhaita käytäntöjään temaattisten tutkimusryhmien avulla. Tämä on lisännyt edelleen oikeusasiamiehen tutkimusten johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.

Vaikka hybridimuotoista työskentelyä jatkettiin koko vuoden 2021 ajan, työt tällä toimiston ydinalalla eivät kuitenkaan keskeytyneet oikeusasiamiehen verkossa toimivan kantelujärjestelmän ansiosta. Toimiston käsittelemien kantelujen määrä kasvoi vuoteen 2020 verrattuna.

Lisäparannuksia tehtiin siinä, miten oikeusasiamiehen tutkimukset esitellään ja julkaistaan verkossa, jotta yleisön olisi helpompi seurata oikeusasiamiehen työtä. Verkkosivuston uusi ”Haetuimmat tutkimukset” -osio ohjaa huomion suuren yleisön kannalta merkittävämpiin oikeusasiamiehen tutkimuksiin. Verkkosivustolle lisättiin uusi osio, jossa käsitellään asiakirjojen julkista saatavuutta ja Euroopan oikeusasiamiehen roolia. Myös verkkosivuston hakutoimintoa parannettiin.

Toimiston tapausten käsittelijöiden monipuolinen ryhmä ja verkkosivusto heijastavat oikeusasiamiehen sitoumusta olla apua hakeviin yhteydessä kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä.

Vaikka oikeusasiamies ei aina pysty tutkimaan kaikkia saamiaan kanteluita, toimisto pyrkii kuitenkin auttamaan kaikkia apua hakevia esimerkiksi antamalla neuvontaa muista oikeussuojamahdollisuuksista.

6.1. Kantelujen tyyppi ja lähde

6.1.1. Yhteenveto kanteluista ja strategisista tutkimuksista

Oikeusasiamies voi käynnistää tutkimuksen vain kanteluista, jotka kuuluvat hänen toimivaltaansa ja jotka täyttävät tarvittavat käsiteltäväksi ottamisen vaatimukset, muun muassa sen, että asiaa on aiemmin yritetty ratkaista suoraan asianomaisen toimielimen kanssa. Kantelujen käsittely on parantunut entisestään toimiston uuden organisaatiorakenteen ansiosta, mikä on lyhentänyt kantelujen käsittelyaikaa ja nopeuttanut tutkimusten suorittamista.

Toimiston työn aiheet perustuvat oikeusasiamiehen toimeksiantoon ja saatuihin kanteluihin, koska niistä useimmissa tapauksissa on kyse. Vuonna 2021 tuli kuluneeksi 20 vuotta EU:n ”avoimuusasetuksen” (asetus (EY) N:o 1049/2001) voimaantulosta. Oikeusasiamies päätti kunnioittaa tätä asettamalla asiakirjojen saatavuuden toimiston koko vuoden painopistealaksi. Edellisten vuosien tapaan avoimuus on edelleen kantelujen johtava aihe, ja se on myös yksi toimiston strategisen työn painopisteistä.

Oikeusasiamiehen kanteluja koskevan ydintoiminnan lisäksi oikeusasiamies tekee myös laajempia strategisia tutkimuksia ja aloitteita, jotka koskevat järjestelmään liittyviä ongelmia EU:n toimielimissä. Oikeusasiamiehen strategisen työn määrä kasvoi vuonna 2021 oikeusasiamiehen ”Kohti vuotta 2024” -strategian mukaisesti. Se tarkoitti monista eri kysymyksistä käynnistettyjen tutkimusten ja aloitteiden määrän lisäämistä.

6.1.2. Oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomat kantelut

Vuonna 2021 Euroopan oikeusasiamies käsitteli yli 1 400 kantelua asioista, jotka eivät kuuluneet hänen toimivaltaansa. Useimmiten ne olivat asioita, jotka eivät koskeneet EU:n hallinnon työtä. Yli 40 prosenttia näistä kanteluista tuli Espanjasta, Puolasta ja Saksasta.

Ihmiset lähestyivät oikeusasiamiestä enimmäkseen asioissa, jotka liittyivät terveydenhuoltoon, yhdenvertaiseen kohteluun tai syrjintään, kuluttajansuojaan sekä covid-19-pandemiaa koskeviin kanteluihin. Nämä oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomat kantelut liittyivät pääasiassa ongelmiin, joita ihmiset olivat kohdanneet kansallisten, alueellisten tai paikallisten julkisten elinten sekä kansallisten tai kansainvälisten tuomioistuinten (kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen) kanssa. Suuri määrä kanteluja koski myös yksityistä sektoria. Muut oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomat kantelut koskivat EU:n toimielinten poliittista tai lainsäädäntötyötä.

Oikeusasiamies vastasi kaikille apua hakeneille kantelun kielellä tai heidän valitsemallaan kielellä. Vastauksissa selvennettiin oikeusasiamiehen toimivaltaa ja annettiin mahdollisuuksien mukaan neuvontaa muista elimistä, jotka voisivat auttaa. Kantelijan suostumuksella oikeusasiamies myös välitti kantelut soveltuville Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) jäsenille.

Jos kantelijat olivat tyytymättömiä EU:n tiettyyn lainsäädäntöön, oikeusasiamies neuvoi tavallisesti heitä kääntymään Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan puoleen. Muista kysymyksistä, kuten EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta, kysymyksiä esittäneet kantelijat ohjattiin Euroopan komission, kansallisten tai alueellisten oikeusasiamiesten tai EU:n verkostojen, kuten Europe Direct -palvelun tai SOLVIT-verkoston, puoleen.

6.2. Kantelun kohteena olleet toimielimet ja elimet

6.3. Kantelujen aiheet

6.4. Tulokset

6.5. Vaikutus ja saavutukset

Yksi Euroopan oikeusasiamiehen yleisistä tavoitteista on saada kantelijoiden ja kansalaisten kannalta konkreettisia parannuksia aikaan EU:n hallinnossa. Oikeusasiamies saa tämän aikaan ehdottamalla ratkaisuja, suosituksia ja tekemällä ehdotuksia. Oikeusasiamies voi myös edistää parannuksia strategisilla aloitteilla, jotka eivät ole virallisia tutkimuksia. Hän voi myös kehottaa toimielintä sopimaan asian ennen virallisen ratkaisuehdotuksen tai suosituksen antamista.

6.5.1. Noudattamisaste

Noudattamisaste tarkoittaa oikeusasiamiehen antamien ehdotusten (ratkaisut, suositukset ja ehdotukset) kokonaismäärän osalta saatujen myönteisten vastausten prosenttiosuutta. Koska oikeusasiamies antaa toimielimille kuusi kuukautta aikaa noudattaa tutkimusten lopettamisesta tekemissään päätöksissä esitettyjä ehdotuksia, vuoden 2021 noudattamisasteessa ovat mukana vuonna 2020 päätökseen saatetut tutkimukset.

EU:n toimielinten yhteistyö oikeusasiamiehen kanssa vuonna 2020 oli tyydyttävää 81 prosentissa tapauksia. Noudattamisaste parani edellisestä vuodesta. (Vuoteen 2020 asti Putting it Right? -selvityksessä kerrottiin, miten EU:n toimielimet olivat vastanneet oikeusasiamiehelle edeltävänä vuonna päätökseen saatetuissa tapauksissa. Tämä arviointi sisältyy nyt vuosikertomukseen vuonna 2021 hyväksytyn oikeusasiamiehen uuden ohjesäännön mukaisesti.)

Kaiken kaikkiaan EU:n toimielimet suhtautuivat myönteisesti 29:ään 36 ehdotuksesta, joita oikeusasiamies teki korjatakseen tai parantaakseen niiden hallinnollisia käytäntöjä. Kaikkia ratkaisuja, ehdotuksia ja suosituksia noudatti täysimääräisesti kymmenen 12 toimielimestä, joille oikeusasiamies teki ehdotuksia. Kahdesta jäljelle jäävästä toimielimestä komissio noudatti 16:ta 22:sta oikeusasiamiehen ehdotuksesta, kun taas neuvosto noudatti yhtä kahdesta oikeusasiamiehen ehdotuksesta.

6.5.2. Laajempi vaikutus

Noudattamisasteesta näkee toimielinten vastaukset ehdotuksiin tiettynä ajankohtana. Se ei kuvasta oikeusasiamiehen työn koko vaikutusta ajan kuluessa.

Oikeusasiamiehen tutkimukset voivat kiinnittää huomiota systeemisiin ongelmiin, ja niiden perusteella tehdyt myönteiset muutokset eivät aina kuvastu vuotuisista luvuista.

Hyvä esimerkki tästä on oikeusasiamiehen tutkimus siitä, miten yritykset ovat sponsoroineet EU:n jäsenvaltioita, kun ne ovat toimineet neuvoston puheenjohtajina. Neuvosto hyväksyi lopulta oikeusasiamiehen havaintojen perusteella suuntaviivat siitä, miten yritykset voivat sponsoroida jäsenvaltioiden kuusi kuukautta kestäviä puheenjohtajakausia. Tutkimus lisäsi avoimuutta tästä asiasta, sillä puheenjohtajina toimivat jäsenvaltiot luettelevat nyt yrityssponsorinsa puheenjohtajakautensa virallisilla verkkosivustoilla. Tämän ansiosta Euroopan parlamentti ja tiedotusvälineet voivat seurata tilannetta.

Vaikutuksia voidaan saada aikaan myös lisäämällä aiheesta käytävää keskustelua. Oikeusasiamiehen yhdessä Euroopan parlamentin ja monien muiden kanssa tekemällä työllä voi olla merkittävä ”pelotevaikutus”. Toimielimet ovat tietoisia siitä, että hallinnolliset toimet, jotka eivät vastaa yleisön niihin kohdistamia korkeita vaatimuksia, voivat johtaa oikeusasiamiehen tutkimukseen tai laajempaan julkiseen tarkasteluun.

Erityisenä esimerkkinä tästä on kysymys Euroopan komission jäsenten osallistumisesta kansallisiin vaalikampanjoihin. Oikeusasiamiehelle tehtiin kaksi kantelua, jotka liittyivät komission puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan osallistumiseen kroatialaisen poliittisen puolueen kampanjavideoon. Vaikka oikeusasiamies ei katsonut aiheelliseksi käynnistää tutkimusta, hän pyysi kuitenkin komissiota selventämään, miten komission toimintasääntöjä sovelletaan vaalikampanjoihin. Komissio ilmoitti vastauksessaan aikovansa laatia uudet suuntaviivat siitä, miten komission jäsenet voivat osallistua kansallisiin vaaleihin.

7. Viestintä ja yhteistyö

7.1. Viestintä

Toimisto jatkoi ponnistelujaan, joilla se pyrkii tiedottamaan Euroopan oikeusasiamiehen tekemästä työstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Kohdennetun ja innovatiivisen viestinnän avulla lisättiin yleisön tietämystä tietyistä tutkimuksista ja yleisistä kysymyksistä, kuten avoimuudesta ja etiikasta. Sillä kerrottiin myös oikeusasiamiehen roolista EU:n hallinnon korkean vastuuvelvollisuuden vaatimustason edistämisessä.

Verkkosivustoa kehitettiin edelleen keskeisenä ja dynaamisena paikkana, jossa esitellään oikeusasiamiehen työtä. Yleisön halutaan löytävän mahdollisimman helposti asiaankuuluvat tutkimukset, viimeisimmät uutiset sekä selitykset keskeisiin kysymyksiin.

Verkkosivustolle avattiin uusi ”Haetuimmat tutkimukset” -osio, jossa keskitytään suuren yleisön kannalta merkittävämpiin tutkimuksiin. Tutkimukset luetellaan viimeisimpien päivitysten perusteella. Lisäksi tapausta koskevien sivujen lyhyet esittelytekstit ohjaavat tutkimuksista tietoa etsivät oikeaan paikkaan. Verkkosivuston hakutoimintoa parannettiin, minkä ansiosta vierailijat löytävät nyt helpommin etsimänsä asiakirjat.

Oikeusasiamiehen verkkosivustolle lisättiin uudet osiot, jotka liittyvät asiakirjojen saatavuuteen ja Euroopan oikeusasiamiehen rooliin sekä yleisön oikeuteen tutustua Euroopan oikeusasiamiehen asiakirjoihin. Asiakirjojen saatavuuteen keskityttiin täydentävällä tiedotuskampanjalla sekä vieritettävällä verkkotarinalla ja lyhyellä selittävällä videolla.

Oikeusasiamiehen vuoden 2020 vuosikertomus esiteltiin ensimmäistä kertaa verkkotarinana, josta käyvät helposti ilmi oikeusasiamiehen työn tärkeimmät alat ja se, millä aloilla toimisto voi vaikuttaa eniten.

Oikeusasiamies esitteli toimiston työtä toukokuussa pitämässään vuotuisessa lehdistötilaisuudessa. Lehdistötilaisuudessa oikeusasiamies ilmoitti käynnistävänsä laajan tutkimuksen siitä, miten komissio käsittelee pyöröovi-ilmiötä (ks. edellä), ja esitteli tärkeimmät käynnissä olevat ja äskettäin päätökseen saatetut tutkimukset.

Hyvän hallinnon palkinnon voittajista tiedotettiin yleisölle ja ihmisiä kannustettiin jakamaan hyviä ideoita ja käytäntöjä. Tämä tehtiin järjestämällä palkintoseremoniaan liittynyt sosiaalisen median kampanja ja sen jälkeen erillinen kuvallinen esitys palkituista hankkeista.

Oikeusasiamies osallistui 8. lokakuuta Strasbourgissa järjestettyyn Euroopan nuorisotapahtumaan (EYE2021), joka oli osa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin kuulemismenettelyä. Oikeusasiamies vastasi kirjailija ja aktivisti Nini Tsiklaurin moderoimassa keskustelussa nuorten kysymyksiin toimiston työstä sekä avoimuuden, demokratian ja EU:n tulevaisuuden kaltaisista aiheista.

Instagram oli myös vuonna 2021 edeltävän vuoden tavoin nopeimmin kasvanut sosiaalisen median tili (seuraajamäärä kasvoi 46 prosenttia eli 1 195 uudella seuraajalla). LinkedInissä seuraajamäärä kasvoi 24 prosenttia (+ 1 148). Twitterissä, jossa oikeusasiamiehellä on suurin yleisö kaikista sosiaalisen median kanavista, seuraajamäärä puolestaan oli 31 300 joulukuussa 2021. Kasvua oli 7 prosenttia (+ 2 140).

Lisäksi oikeusasiamies ja toimiston työntekijät jatkoivat tiedotustoimiaan antamalla lehdistölle haastatteluja, puhumalla merkittävissä tieteellisissä ja oikeudellisissa konferensseissa ja puhumalla vierailijaryhmille.

7.2. Suhteet EU:n toimielimiin

7.2.1. Euroopan parlamentti

Oikeusasiamies Emily O’Reillyn ja Euroopan parlamentin väliset erinomaiset suhteet vahvistuivat edelleen vuonna 2021. Oikeusasiamies piti vuoden alussa puheenvuoron Euroopan parlamentin täysistunnossa. Tämän lisäksi oikeusasiamies ja hänen työntekijänsä osallistuivat koko vuoden ajan valiokuntien kokouksiin, joissa he kertoivat oikeusasiamiehen työstä tiettyjen tutkimusten parissa. Oikeusasiamies tapasi säännöllisesti eri puolueisiin kuuluvia parlamentin jäseniä joko videoyhteyden välityksellä tai kasvokkain Brysselissä ja Strasbourgissa. Pandemian vuoksi oikeusasiamiehen vuosikertomus 2020 luovutettiin Euroopan parlamentin puhemiehelle digitaalisesti 6. syyskuuta 2021.

7.2.2. Vetoomusvaliokunta

Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta on osa Euroopan oikeusasiamiesten verkostoa ja suhteista Euroopan oikeusasiamieheen vastaava parlamentin valiokunta. Näiden kahden elimen välinen vahva yhteistyö on tärkeää, jotta voidaan lisätä EU:n toimielinten demokraattista vastuuvelvollisuutta. Oikeusasiamies sai koko vuoden ajan työlleen vahvaa tukea vetoomusvaliokunnalta ja sen puheenjohtajalta Dolors Montserratilta, jota hän tapasi säännöllisesti. Oikeusasiamies ja hänen työntekijänsä osallistuivat vetoomusvaliokunnan kokouksiin, joissa käsiteltiin yhteiseen etuun liittyviä aiheita. Lisäksi useissa vetoomusvaliokunnan ratkaisuissa viitattiin oikeusasiamiehen tutkimuksiin. Tämä koski erityisesti ratkaisuja, jotka liittyivät EU:n hallinnon avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen covid-19-kriisin yhteydessä.

7.2.3. Euroopan komissio

Euroopan komissio on EU:n suurin toimielin. Sen toimialan laajuus EU:n toimeenpanevana elimenä tarkoittaa sitä, että suhteessa enemmistö oikeusasiamiehelle tehdyistä kanteluista koskee komission työtä. Euroopan oikeusasiamiehen ja komission välillä vallitsi hyvin rakentava työskentelysuhde myös vuonna 2021. Komission varapuheenjohtaja Věra Jourová piti puheenvuoron oikeusasiamiehen asiakirjojen saatavuudesta (ks. edellä) marraskuussa järjestämässä konferenssissa ja ilmoitti, että komissio aikoo kehittää siihen liittyviä sääntöjä. Asiakirjojen saatavuudesta kannellaan usein oikeusasiamiehelle. Molemman toimielimen yksiköissä pidettiin säännöllisesti yhteyttä, minkä myötä henkilöstö saattoi pitää yllä rakentavia suhteita.

7.2.4. Muut toimielimet, virastot ja organisaatiot

Suhteet EU:n hallinnon eri osiin ovat olennainen osa oikeusasiamiehen strategiaa ”Kohti vuotta 2024”. Pitkäkestoinen ja myönteinen vaikutus EU:n hallintoon voidaan saavuttaa vain tekemällä tiivistä yhteistyötä. Oikeusasiamies pitää yllä läheisiä suhteita monien EU:n toimielinten, elinten ja virastojen kanssa. Vuonna 2021 Euroopan oikeusasiamies tapasi muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen presidentin, Euroopan pääsyyttäjän, Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) johtajan, EPV:n puheenjohtajan ja toimitusjohtajan sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen. Oikeusasiamies pitää myös yllä hyviä suhteita kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja kansainvälisiin järjestöihin. Hän tapasi OECD:n pääsihteerin, ja oikeusasiamiehen toimisto on nykyisin osa OECD:n epävirallista avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden verkostoa. Oikeusasiamies puhui Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Eurooppaoikeuden akatemian (ERA) ja Meijersin komitean, EU:n lainsäädännön alankomaalaisen tutkimusverkoston, järjestämissä tapahtumissa.

7.2.5. YK:n vammaisyleissopimus

Oikeusasiamies suojelee, edistää ja valvoo vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen liittyvän EU:n rakenteen jäsenenä sitä, miten EU:n hallinto panee tämän yleissopimuksen täytäntöön. Vuonna 2021 rakenteen puheenjohtajana toimi Euroopan parlamentti. Rakenne seurasi tiiviisti kehitystä, joka liittyi vuosia 2021–2030 koskevaan EU:n vammaisten henkilöiden oikeuksien strategiaan, jonka laatimiseen rakenne osallistui. Lisäksi se käynnisti valmistelut EU:n arvioinnin suorittamiseksi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta valvovan komitean johtopäätösten täytäntöönpanosta.

Oikeusasiamies käynnisti jatkotoimena kahdelle EU:n varojen käytöstä sosiaalihoitolaitosten osalta tehdylle tutkimukselle – jotka saatettiin päätökseen vuosina 2019 ja 2020 – oma-aloitteisen tutkimuksen. Se koski sitä, miten komissio valvoo EU:n varoja, joilla edistetään vammaisten henkilöiden ja vanhusten oikeutta itsenäiseen elämään. Oikeusasiamies arvioi parhaillaan komission vastausta, ja se on myös kuullut vammaisten ja vanhusten oikeuksien parissa toimivia organisaatioita.

Koska komissio ja kansalliset viranomaiset hallinnoivat yhdessä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja, oikeusasiamies pyysi Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) jäseniltä lausuntoa tästä asiasta. Oikeusasiamies järjesti myös ENO:n jäsenten kanssa verkkoseminaarin, jossa keskusteltiin laitoshoidosta, varojen käytöstä ja covid-19-pandemiasta saaduista kokemuksista.

Kesäkuussa 2021 oikeusasiamies saattoi päätökseen strategisen aloitteen siitä, miten komissio otti huomioon vammaisten työntekijöiden erityistarpeet covid-19:n yhteydessä. Oikeusasiamies laati komission pandemian johdosta toteuttamien toimien ja asiantuntijoiden, kuten Euroopan vammaisfoorumin ja Euroopan unionin perusoikeusviraston, antamien lausuntojen perusteella suuntaa-antavan luettelon parhaista käytännöistä, joilla voidaan huomioida vammaisten henkilöiden tarpeita hätätilanteissa.

Oikeusasiamiehelle tehtiin kantelu siitä, ettei Euroopan komissio myöntänyt sääntöjensä nojalla korotettua lapsilisää henkilöstön jäsenelle, jolla on vammainen lapsi. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen ja pyysi komissiota vastaamaan kanteluun ja tarkempiin kysymyksiin.

Toimisto esitteli vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyvää työtään vuoden aikana useissa eri tapahtumissa, joista yhden järjestäjä oli Euroopan vammaisfoorumi.

7.3. Euroopan oikeusasiamiesten verkosto

Euroopan oikeusasiamies pyrki vahvistamaan Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) yhteistyötä ja työskentelytapoja. ENO on epävirallinen verkosto, jota Euroopan oikeusasiamies koordinoi. ENO koostuu noin 100 toimistosta 36:ssa Euroopan maassa. Myös Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta on verkoston jäsen.

Vuonna 2021 Euroopan oikeusasiamies pyrki laajentamaan ENO:n toimenkuvaa valmiuksien kehittämiseen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen. Tätä varten ENO:n jäsenten toimistoissa järjestettiin kolme asiantuntijoille suunnattua verkkoseminaaria, joihin osallistui myös EU:n hallinnon asiantuntijoita. Verkkoseminaareissa keskityttiin eri aiheisiin, kuten tekoälyyn ja sähköiseen julkishallintoon, Frontexin valitusmekanismiin ja pakkokeinoihin perustuvan palauttamisen valvontaan. Aiheina olivat myös laitoshoito, EU:n varojen käyttö ja pandemiasta saadut kokemukset.

Euroopan oikeusasiamies jatkoi ”rinnakkaista työtään” ENO:n kanssa vuonna 2021. Kansallisia ENO:n jäseniä kuultiin, ja ne osallistuivat Euroopan oikeusasiamiehen oma-aloitteiseen tutkimukseen Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) tavasta käsitellä valitusmekanisminsa avulla valituksia väitetyistä perusoikeuksia koskevista rikkomuksista. Lisäksi jäsenet olivat kuultavina ja osallistuivat oma-aloitteiseen tutkimukseen siitä, miten Euroopan komissio valvoo sellaisten EU:n varojen käyttöä, joilla edistetään vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeutta itsenäiseen elämään.

Euroopan oikeusasiamies auttaa myös tiedustelumenettelyllä ENO:n jäseniä saamaan EU:n hallinnon asiaankuuluvien osien asiantuntijoiden vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät ENO:n jäsenten tutkimuksissa esille nousseisiin EU:ta koskeviin asioihin. Vuonna 2021 tiedusteluaiheisiin kuuluivat oikeus EU:n digitaalisen koronatodistukseen ja Espanjan luonnon ja luonnon monimuotoisuuden suojelua koskevat velvollisuudet.

Oikeusasiamies kokoontui kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten kanssa vuoden aikana.

7.4. Europa-palkinto – Flensburgin yliopisto

Oikeusasiamies sai marraskuussa Flensburgin yliopiston myöntämän Europa-palkinnon tunnustuksena työstään EU:n hallinnon vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi. Palkinnon vastaanottamisen yhteydessä oikeusasiamies piti puheenvuoron, jossa hän puhui oikeusvaltioperiaatteen suojelemisen tärkeydestä.

”Pyrin varmistamaan, että EU:n toimielinten teot vastaavat niiden puheita oikeusvaltioperiaatteen, demokraattisten arvojen, vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden osalta, kun toimielimet ovat tekemisissä kansalaisten kanssa. Huonot teot, myös pienet ja merkityksettömät, jotka ovat vastoin niitä arvoja, joita EU:n hallinnon on suojeltava, nakertavat arvokasta ja haavoittuvasta demokraattista voimaamme. Ne myös antavat huonoille toimijoille mahdollisuuden pelata epädemokraattisia pelejään”, oikeusasiamies totesi puheenvuorossaan.

8. Resurssit

8.1. Talousarvio

Oikeusasiamiehen talousarvio on EU:n talousarvion itsenäinen pääluokka. Talousarvio jakautuu kolmeen osastoon. Osastoon 1 sisältyvät palkat, korvaukset ja muut henkilöstöön liittyvät menot. Osastoon 2 sisältyvät kiinteistöt, kalusto, laitteet ja sekalaiset käyttömenot. Osastoon 3 sisältyvät toimiston yleisistä tehtävistä aiheutuvat menot. Vuonna 2021 talousarvion mukaisia määrärahoja oli 12 501 836 euroa.

Tehokkaan varainhoidon varmistamiseksi oikeusasiamiehen sisäinen tarkastaja tarkastaa määräajoin toimiston sisäiset valvontajärjestelmät ja sen varainkäytön. Kuten muissakin EU:n toimielimissä, Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa myös oikeusasiamiehen toimiston tilit.

8.2. Resurssien käyttö

Oikeusasiamies hyväksyy vuosittain vuotuisen hallintosuunnitelman. Siinä määritetään konkreettiset toimet, joita toimiston odotetaan toteuttavan, jotta oikeusasiamiehen viisivuotisen strategian ”Kohti vuotta 2024” tavoitteet ja painopisteet saavutettaisiin. Vuoden 2021 vuotuinen hallintosuunnitelma on ensimmäinen, joka perustuu tähän uuteen strategiaan.

Oikeusasiamiehen toimistossa työskentelee erittäin pätevää ja kielitaitoista henkilöstöä. Näin varmistetaan, että toimisto voi hoitaa kantelut 24:llä EU:n virallisella kielellä ja lisätä tietoisuutta oikeusasiamiehen työstä koko EU:ssa. Toimisto jatkoi vuoden 2020 kokemustensa pohjalta myönteisiä ja nopeita toimiaan covid-19-pandemian aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Se noudatti nykyaikaista hybridimuotoista työskentelytapaa ja hyödynsi uutta digitaalista työympäristöä samalla, kun se varmisti tehokkuuden ja työntekijöidensä hyvinvoinnin.

Vuonna 2021 oikeusasiamiehen henkilöstötaulukossa oli 73 tointa, joiden lisäksi toimistossa työskenteli vuoden aikana keskimäärin kuusi sopimussuhteista toimihenkilöä ja 16 harjoittelijaa oli saamassa työkokemusta.

Kesäkuussa 2021 oikeusasiamies saattoi toimiston organisaatiouudistuksen päätökseen perustamalla hallinto-osaston. Marie-Pierre Darchy nimitettiin hallinto-osaston johtajaksi avoimessa hakumenettelyssä. Uusi osasto vastaa kaikista toimielimen hallintoon, henkilöstöhallintoon, talousarvioon, rakennuksiin, tietotekniikkaan ja asiakirjahallintoon liittyvistä asioista.

Näin otat yhteyttä Euroopan oikeusasiamieheen

Soita

+33 (0)3 88 17 23 13

Lähetä sähköpostia:

eo@ombudsman.europa.eu

Postiosoite

Médiateur européen
1 avenue du Président Robert Schuman
CS 30403
F-67001 Strasbourg Cedex

Verkossa

• Verkkosivusto ombudsman.europa.eu
• Twitter twitter.com/EUombudsman
• Instagram instagram.com/euombudsman
• LinkedIn linkedin.com/company/272026
• YouTube youtube.com/user/eotubes

Toimistot

Strasbourg

Käyntiosoite

Bâtiment Václav Havel (HAV)
Allée Spach
F-67000 Strasbourg

Bryssel

Käyntiosoite

Bâtiment Froissart (FRS)
Rue Froissart 87
B-1000 Bruxelles

© Euroopan unioni, 2022

Ellei toisin ilmoiteta, kaikki valokuvat ja kuvat © Euroopan unioni, paitsi kansikuva (© golubovy / Stocklib ja © f9photos / envatoelements).
Jäljentäminen koulutusta ja muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten sallitaan, kunhan lähde mainitaan.
Laadittu FrutigerNext-kirjasinlajilla.

HTML

ISBN 978-92-9483-281-8

ISSN 1680-3949

doi:10.2869/622459

QK-AA-22-001-FI-Q