Vuosikertomus 2018

Johdanto

Minulla on ilo esitellä Euroopan oikeusasiamiehen toimiston vuoden 2018 vuosikertomus.

Toimikauteni aikana kansalaisilta, kansalaisyhteiskunnalta, yrityksiltä ja tiedotusvälineiltä saatujen kantelujen määrä on lisääntynyt huomattavasti. Mielestäni se ei johdu hallinnon tason laskusta EU:ssa vaan siitä, että toimiston työ ja sen aikaansaamat myönteiset tulokset tunnetaan entistä paremmin. Olen kiitollinen EU:n toimielimille, virastoille ja elimille yhteistyöstä tässä työssä sekä erityisesti Euroopan parlamentille sen jatkuvasta tuesta.

Tämä vuosi oli merkittävä myös siksi, että silloin käytettiin yhtä oikeusasiamiehen harvoin käytettyä toimivaltuutta: lähetin Euroopan parlamentille erityiskertomuksen Euroopan unionin neuvoston vastuuvelvollisuutta koskevan kertomuksen yhteydessä.

EU:n julkisuuskuvaa on vuosikymmenten ajan osaltaan muokannut haitallinen uskomus, jonka mukaan kansallisilla hallituksilla on vain vähän tai ei lainkaan sanottavaa EU:n säädösten laadinnassa. Tämän uskomuksen kyseenalaistaminen on tärkeää EU:n demokratian ja tietoon perustuvan julkisen keskustelun kannalta.

Koska yleisöllä on oikeus tietää, miten heidän hallituksensa osallistuvat EU:n lainsäädäntötyöhön, pyysin Euroopan parlamenttia tukemaan ehdotuksiani lainsäädännön avoimuuden parantamisesta neuvostossa. Olin parlamentin jäsenille hyvin kiitollinen siitä, että he antoivat ehdotuksilleni niin vahvan tuen, ja toivon, että se johtaa konkreettiseen muutokseen ennen vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja.

Tänä vuonna käynnistettiin virallisesti myös nopeutettu menettely pyynnöille tutustua asiakirjoihin. Menettelyssä toimistomme tavoitteena on tehdä kantelusta päätös 40 päivän kuluessa, ja siitä on jo saatu hyviä tuloksia kantelijoiden kannalta.

Myös etiikkaa ja vastuuvelvollisuutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanon ennakoiva valvonta kuuluu oikeusasiamiehen työhön. Vuonna 2018 sain päätökseen kartoituksen siitä, miten 15 toimielintä on soveltanut sääntöjä johtohenkilöstön siirtymisestä yksityiselle sektorille. Olin mielissäni huomatessani, että toimielimissä ymmärretään erittäin hyvin, että tämä pyöröovi-ilmiö tarvitsee vahvoja sääntöjä, mutta työtä on vielä jäljelläkin.

Erityisesti naisiin kohdistuvaa häirintää esiin tuovan #MeToo-liikkeen jatkotoimena päätin tarkastaa, mitä häirinnän vastaisia toimintalinjoja EU:n hallinnossa on käytössä. Kirjoitin 26:lle EU:n toimielimelle ja virastolle ja pyysin tietoja toimintalinjoista: siitä, miten niitä pannaan täytäntöön, onko häirinnästä saatu valituksia ja miten niitä on käsitelty. Analyysini on nyt julkaistu, ja toivon sen olevan avuksi haastavassa työssä, jota tehdään työpaikalla tapahtuvan häirinnän poistamiseksi.

Toimistoni on toistuvasti käsitellyt kanteluita EU:n virallisten kielten käytöstä toimielimissä. Keskustelun käynnistämiseksi pyysimme ihmisiltä näkemyksiä eri aiheista, kuten EU:n verkkosivustojen kielikäytännöistä ja siitä, miten paljon käännöksissä voidaan hyödyntää teknologiaa. Vastausten analyysi lähetetään Euroopan komissiolle.

Brysselissä järjestettiin maaliskuussa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston vuosikokous. Kokouksen pääaiheena oli se, miten oikeusasiamiehet voivat auttaa rakentamaan entistä osallistavampia yhteiskuntia. Toimistoni syyskuussa järjestämässä jatkoseminaarissa keskusteltiin siitä, mitä voidaan oppia OECD:n tekemästä kyselystä, joka koski oikeusasiamiesten roolia avoimen hallinnon edistämisessä.

Lokakuussa minulla oli ilo julistaa vuoden 2019 hyvän hallinnon kilpailu avatuksi. Hankkeille annetaan tunnustusta ja voittajat julistetaan vuoden 2019 kesäkuussa pidettävässä tilaisuudessa.

Vuosi 2018 oli lyhyesti sanottuna kiireinen ja onnistunut vuosi. Tulevana vuonna 2019 järjestetään tärkeät Euroopan parlamentin vaalit ja jatketaan keskusteluja demokratian tulevaisuudesta digitaalisella ajalla. Siinä EU:n toimielinten velvollisuutena on vaalia entistä tehokkaammin korkeatasoista eettisyyttä ja vastuuvelvollisuutta.

Emily O’Reilly

1 Vuosi 2018 pähkinänkuoressa

Tammikuu Oikeusasiamies kehotti EKP:n pääjohtajaa Draghia luopumaan G30-ryhmän jäsenyydestä	Helmikuu Nopeutettu menettely asiakirjoihin tutustumista koskeville kanteluille käynnistettiin	Maaliskuu Euroopan oikeusasiamiesten verkoston vuosikokous Brysselissä
Huhtikuu Oikeusasiamies puhui vuotuisessa eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivässä	Toukokuu Oikeusasiamies lähetti parlamentille erityiskertomuksen neuvoston lainsäädännöllisen vastuuvelvollisuuden puutteesta	Kesäkuu Oikeusasiamies sai Vision for Europe -palkinnon Prahassa
Heinäkuu Kielten käytöstä EU:n toimielimissä käynnistettiin julkinen kuuleminen	Elokuu Euroopan komission pääsihteerin nimittämistä koskevat suositukset julkaistiin	Syyskuu Oikeusasiamies järjesti seminaarin oikeusasiamiesten roolista avoimessa hallinnossa
Lokakuu Vuoden 2019 hyvän hallinnon kilpailu käynnistettiin	Marraskuu Oikeusasiamies osallistui vuoden 2018 perusoikeuksia käsittelevään vuotuiseen seminaariin	Joulukuu Oikeusasiamies keskusteli Washington DC:ssä Yhdysvaltojen ja EU:n etiikkaa ja avoimuutta koskevista säännöistä

2 Keskeiset aiheet

Euroopan oikeusasiamies auttaa kansalaisia heidän asioidessaan Euroopan unionin (EU:n) toimielinten, elinten ja virastojen kanssa. Ongelmat vaihtelevat päätöksenteon avoimuuden puutteesta asiakirjoihin tutustumisen estämiseen, perusoikeuksien loukkaamiseen ja sopimusasioihin.

2.1 EU:n päätöksenteon vastuuvelvollisuus

Jotta unionin kansalaiset voisivat käyttää demokraattista oikeuttaan osallistua EU:n päätöksentekoon ja asettaa päätöksentekoon osallistuvat vastuuseen, lainsäädäntökeskustelujen on oltava riittävän avoimia.

Oikeusasiamies antoi Euroopan unionin neuvostolle useita suosituksia siitä, miten Euroopan unioni voisi helpottaa EU:n lainsäädäntöprosessin julkista seuraamista. Suosituksiin kuului muun muassa se, että neuvoston olisi järjestelmällisesti kirjattava, keitä jäsenvaltioiden tehtävissä valmisteluelimissä toimii, sekä laadittava selkeät kriteerit jakelumerkinnän LIMITE (vain virkakäyttöön) käytölle asiakirjoissa. Emily O’Reilly ehdotti myös, että neuvosto luo kullekin lainsäädäntöehdotukselle erityisen verkkosivun ja parantaa asiakirjojen julkisen rekisterin käyttäjäystävällisyyttä. Oikeusasiamies kehotti erityiskertomuksessaan Euroopan parlamenttia tukemaan asiaa. Euroopan parlamentin jäsenet tukivat oikeusasiamiehen ehdotuksia ylivoimaisella enemmistöllä täysistunnossa.

Päätöksenteon vastuuvelvollisuus koskee myös EU:n päätöksenteon monimutkaisempaa osaa, muun muassa komitologiaa, eli eri menettelyjä, joiden avulla jäsenvaltiot valvovat, miten Euroopan komissio panee EU:n lainsäädäntöä täytäntöön. Eräs Euroopan parlamentin jäsen kääntyi oikeusasiamiehen puoleen sen jälkeen, kun komissio antoi vain osittain saataville pöytäkirjat jäsenvaltioiden edustajien kokouksista, joissa keskusteltiin ja päätettiin autojen päästöjä koskevista EU:n säännöistä. Oikeusasiamies korosti, että vastuuvelvollisessa demokraattisessa järjestelmässä on olennaisen tärkeää ymmärtää, miten täytäntöönpanosäädös laaditaan ja mitä kantoja eri jäsenvaltioiden edustajilla on, ja pyysi komissiota lisäämään huomattavasti kokousten pöytäkirjojen saatavuutta.

EU perustaa toisinaan väliaikaisia ryhmiä antamaan neuvontaa eri politiikanaloilla. Yksi tällainen ryhmä – korkean tason ryhmä – neuvoi komissiota siitä, miten EU voi tukea yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvää tutkimusta. Eräs kansalaisjärjestö valitti oikeusasiamiehelle tähän ryhmään liittyvästä avoimuuden puutteesta ja huomautti, että sitä ei ollut komission luettelossa asiantuntijaryhmistä, jotka antavat eri toimintaperiaatteita koskevaa asiantuntijaneuvontaa. Oikeusasiamies katsoi, että ryhmä suoritti samoja toimintoja asiantuntijaryhmänä – ja pyysi sitä siksi julkaisemaan kokoustensa esityslistat, pöytäkirjat ja osallistujien kannanotot. Oikeusasiamies totesi, että kaikkiin tuleviin korkean tason ryhmiin olisi sovellettava samoja avoimuusvaatimuksia.

Vastuuvelvollinen päätöksenteko koskee myös toimielimen sisäisiä päätöksiä. Oikeusasiamies tutki kahden kantelun perusteella tapaa, jolla Euroopan komissio nimitti pääsihteerinsä vuoden 2018 helmikuussa, ja havaitsi neljä hallinnollista epäkohtaa, muun muassa sen, että tehtävän täyttämisen annettiin ymmärtää olevan kiireellistä, mikä ei pitänyt paikkaansa. Oikeusasiamies huomautti, että komissio oli kollektiivisesti vastuussa hallinnollisista epäkohdista, ja pyysi, että jatkossa pääsihteerin valintaa varten laadittaisiin nimenomainen nimitysmenettely. Komissio kieltäytyi toteuttamasta tällaista nimitysmenettelyä huolimatta parlamentin tuesta oikeusasiamiehen suosituksille. Oikeusasiamies päätti tutkimuksen huomauttamalla pitävänsä valitettavana, että komissio oli ohittanut tilaisuuden palauttaa julkinen luottamus sen korkeimman virkamiehen ongelmallisen nimityksen jälkeen.

2.2 Eturyhmätoiminnan avoimuus

Suuri osa oikeusasiamiehen työstä koskee EU:n hallinnon valistamista eri asioista. Niihin kuuluu muun muassa haitta, joka EU:n julkisuuskuvalle koituu pyöröovi-ilmiöstä eli siitä, että EU:n virkamiehet siirtyvät yksityisen sektorin tehtäviin tai yksityiseltä sektorilta tulee ihmisiä töihin EU:n toimielimiin. Tällaiset siirrot voivat aiheuttaa huolta eturistiriidoista tai entisten kollegoiden lobbaamisesta.

Oikeusasiamies teki aiemmin tutkimuksen siitä, miten komissio käsittelee henkilöstöä koskevia pyöröovi-ilmiöön liittyviä tilanteita, ja teki ehdotuksia siitä, miten se voi vahvistaa menettelyjä sääntöjen panemiseksi täytäntöön tällä alalla. Emily O’Reilly jatkoi sitä vuonna 2017 avaamalla oma-aloitteisen tutkimuksen siitä, missä määrin komissio oli pannut hänen ehdotuksiaan täytäntöön.

Komission pyöröovi-ilmiötä koskevat tarkistetut säännöt otettiin käyttöön vuoden 2018 syyskuussa. Ne koskevat toimia, joita toteutetaan silloin, kun henkilöstö on henkilökohtaisella vapaalla, sekä silloin, kun toimielimestä lähtee henkilöstöä muualle töihin. Komissio tekee vuosittain noin 2 000 eturistiriitatarkastusta tuleville työntekijöille ja noin 400 tarkastusta työntekijöille, jotka aikovat lähteä töihin EU:n hallinnon ulkopuolelle.

Oikeusasiamiehen analyysissa havaittiin, että komission pyöröovi-ilmiön hallinnoinnissa oli puutteita kahdessa pääkohdassa. Se ei julkaissut kaikissa tapauksissa tietoja siitä, kun johtohenkilöstöä siirtyy toiseen työhön (vaan vain siitä, kun tapaukseen katsottiin mahdollisesti kuuluvan lobbausta), ja tiedot julkaistiin vain kerran vuodessa. Oikeusasiamies pyysi julkaisemaan tiedot kaikista tapauksista ja toisti aiemman ehdotuksensa siitä, että komissio julkaisisi yksittäisistä tapauksista tietoja säännöllisemmin.

Oikeusasiamies ehdotti useita muita käytännön toimenpiteitä. Hän ehdotti, että jos komissio määrää ehtoja entisille työntekijöille, kyseessä olevan henkilön olisi ilmoitettava niistä tulevalle työnantajalleen. Hän ehdotti myös, että kun entiselle johtohenkilöstön jäsenelle asetetaan väliaikainen lobbauskielto, komission olisi ilmoitettava siitä henkilön entisille kollegoille toimielimissä. Lisäksi ehdotettiin, että johtohenkilöstön siirtymiset yksityiselle sektorille julkaistaisiin suoraan avoimuusrekisterissä.

Oikeusasiamies tutki myös sitä, miten EU:n 15 toimielintä ja elintä (muiden muassa Euroopan parlamentti, neuvosto ja tilintarkastustuomioistuin) julkaisevat tietoa, kun niiden johtohenkilöstöön kuuluva työntekijä pyytää hyväksyntää ulkopuoliselle työpaikalle, sekä muun muassa sitä, miten usein kyseisiä tietoja julkaistaan ja mikä on tietojen laajuus ja sisältö.

Vaikka oikeusasiamies havaitsi, että 15 toimielimessä oltiin hyvin tietoisia tämän alan sääntöjen jämäkän täytäntöönpanon merkityksestä, hän teki kuitenkin joitain parannusehdotuksia. Emily O’Reilly ehdotti, että toimielimet julkaisevat tietoa kaikista tapauksista arvioidessaan pyyntöä ulkopuolisen työn vastaanottamisesta ja että kun entinen työntekijä on siirtymässä avoimuusrekisterissä olevaan organisaatioon, häntä koskevasta tapauksesta julkaistuissa tiedoissa on oltava linkki organisaation tietoihin avoimuusrekisterissä.

2.3 Oikeus tutustua asiakirjoihin

Asiakirjoihin tutustumista koskevien kantelujen nopeutettu menettely käynnistettiin virallisesti helmikuussa, ja siitä tuli nopeasti tärkeä osa koko tapausten tutkintaympäristöä. Järjestelmässä toimisto päättää viiden työpäivän kuluessa kantelun vastaanottamisesta, voidaanko se ottaa käsiteltäväksi, ja pyrkii tekemään päätöksen 40 päivässä.

Eräs belgialainen kansalaisjärjestö käytti menettelyä Euroopan puolustusviraston (EDA) asiakirjoihin tutustumista koskevassa pyynnössä. Tutkimus johti siihen, että asiakirjat (jotka liittyvät Euroopan puolustustutkimusohjelmaa koskevaan etujärjestötoimintaan) julkaistiin ja Euroopan puolustusvirasto teki parannuksia menettelyihinsä ja järjestelmiinsä, jotka koskivat asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyä ja niihin vastaamista.

Joskus asianomainen toimielin estää käytännössä asiakirjoihin tutustumisen vastaamalla alkuperäiseen pyyntöön hitaasti. Näin kävi, kun Saksan kansalainen pyysi saada tutustua katsauksiin kokouksista, jotka pidettiin EU:n talousarviosta ja henkilöresursseista vastaavan komission jäsenen ja kolmansien osapuolten välillä. Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen, koska komissio ei ollut tehnyt pyynnöstä päätöstä vielä vuodenkaan kuluttua. Komissio sanoi tutkimuksen aikana, että se ei edelleenkään pystynyt muodostamaan pyynnöstä kantaa, minkä vuoksi oikeusasiamies antoi suosituksen kohtuuttoman viipeen vuoksi. Sen jälkeen komissio julkaisi asiakirjat 12 kokouksesta, minkä oikeusasiamies totesi olevan riittävä toimenpide.

Toisen tutkimuksen jälkeen Emily O’Reilly kannusti komissiota omaksumaan avoimuuteen käytännöllisen ja kansalaisten kannalta suotuisan lähestymistavan, jotta ei annettaisi valheellista vaikutelmaa salailusta. Komissio oli myöntänyt toimittajalle osittaisen tutustumisoikeuden asiakirjoihin EU:n hankkeesta, jossa toteutetaan maksuttomia langattomia alueita kaupungeissa. Oikeusasiamies katsoi, että komission asiakirjoihin tekemät muutokset olivat, kuten komissio totesi, kantelijan pyynnön soveltamisalan ulkopuolella. Emily O’Reilly kuitenkin ehdotti, että koska vain pieni osa asiakirjasta ei kuulu kantelijan pyynnön piiriin, komission olisi jatkossa harkittava myös näiden tietojen julkistamista.

Oikeusasiamies antoi myös suosituksen komission kieltäytymisestä antamasta julkisesti saataville asiakirjoja, jotka liittyivät muuntogeenisten organismien käyttöön elintarvikkeina tai rehuna. Kansalaisjärjestö Greenpeace pyysi komissiota antamaan sille tutustuttavaksi asiakirjat, joissa esitetään erilaisia vaihtoehtoja, joita komissio oli harkinnut ennen ehdotuksensa tekemistä, sekä asiakirjat siitä, miten kyseisessä ehdotuksessa esitetty vaihtoehto valittiin.

Toisessa tapauksessa pyrittiin saamaan selkeyttä siihen, milloin sähköpostiviestit voidaan katsoa asiakirjoiksi asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen kannalta. Tässä tutkimuksessa oikeusasiamies pyysi komissiota laatimaan sisäiset käytäntönsä sille, milloin henkilöstön sähköpostiviestit katsotaan asiakirjoiksi, ja vastaamaan oikeusasiamiehen näkemykseen siitä, että oikeus tutustua henkilöstön sähköpostiviesteihin voisi olla välttämätön EU:n asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyssä.

2.4 Perusoikeudet

Oikeusasiamies käsittelee säännöllisesti kanteluja, jotka koskevat perusoikeuksia, kuten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. Euroopan investointipankin (EIP) työntekijä kääntyi oikeusasiamiehen puoleen kantelussa sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä pankissa. Kantelija oli toimittanut pankin väärinkäytösten paljastamista koskevan käytännön mukaisesti raportin siitä, että pankki ei antanut naisille samoja mahdollisuuksia päästä johtoasemiin kuin miehille. Oikeusasiamies totesi, että EIP:ltä kesti liian kauan vastata kantelijan raporttiin, ja hän pyysi EIP:tä tiukentamaan väärinkäytösten paljastamista koskevaa käytäntöään, minkä se suostui tekemään. Oikeusasiamies myös kehotti pankkia pyrkimään entistä tarmokkaammin saamaan aikaan sekä miesten että naisten tasa-arvoisen edustuksen johtoasemissa ja tähtäämään korkeammalle kuin tavoite, jonka mukaan vuoteen 2021 mennessä naisia on johtoasemissa 33 prosenttia.

Oikeusasiamies teki vuoden 2018 lopussa jatkotutkimuksen aiempaan tutkimukseen siitä, noudatetaanko perusoikeuksia, kun jäsenvaltiot panevat EU:n koheesiopolitiikkaa täytäntöön. Emily O’Reilly kysyi komissiolta, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt auttaakseen jäsenvaltioita toteuttamaan järjestelyitä, joilla voidaan tutkia valituksia Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. Koska tutkimuksessa käsiteltiin sitä, miten EU:n varoja käytetään jäsenvaltioissa, oikeusasiamies kehotti myös Euroopan oikeusasiamiesten verkostoa selvittämään, miten niiden hallitukset panevat sääntöjä täytäntöön.

Vuoden 2018 alussa kaksi ammattiliittoa teki kantelun oikeusasiamiehelle Euroopan komission asiakirjasta ja komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta, jotka koskivat ilmaliikenteen hallintaa. Kantelijoiden mielestä komissio ei noudattanut lakkoilua koskevaa perusoikeutta eikä sillä ollut valtuuksia toimia tällä alalla. Oikeusasiamies katsoi, että komissio ei ollut ylittänyt tarkoin rajattua toimivaltaansa kannustaessaan jäsenvaltioita ei-sitovasti soveltamaan tiettyjä käytäntöjä lakon tapauksessa. Hän ei myöskään löytänyt näyttöä siitä, että komission kannustamat käytännöt rikkoisivat lakko-oikeutta koskevaa perusoikeutta.

2.5 Eettiset kysymykset

Oikeusasiamiehen työhön kuuluu myös EU:n toimielinten valistaminen siitä, miltä ne – tai niiden toimet – näyttävät yleisön silmissä. Tämän vuoksi ja Brysselissä sijaitsevan avoimuutta käsittelevän kansalaisjärjestön kantelun perusteella Emily O’Reilly pyysi Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajaa Mario Draghia luopumaan jäsenyydestään G30-ryhmässä, joka on suurten yksityis- ja keskuspankkien johtajista sekä tutkijoista koostuva yksityinen organisaatio. Koska jotkut G30-ryhmän jäsenistä ovat suoraan tai välillisesti EKP:n valvonnassa olevien pankkien johtajia, oikeusasiamies katsoi, että EKP:n pääjohtajan jatkuva jäsenyys G30-ryhmässä voisi heikentää yleisön luottamusta pankin riippumattomuuteen. EKP kieltäytyi toteuttamasta oikeusasiamiehen ehdotuksia. Emily O’Reilly piti pankin ilmaisemaa kantaa valitettavana mutta toivoi, että hänen suosituksensa ansiosta kyseisistä ongelmista oltaisiin jatkossa paremmin tietoisia.

Oikeusasiamies suhtautui myönteisesti komission vuoden 2018 alussa antamaan ilmoitukseen siitä, että se alkaisi julkaista tietoja komission jäsenten matkakustannuksista kahden kuukauden välein. Komission toimenpiteestä ilmoitettiin, kun oikeusasiamies oli tutkimassa avoimuutta käsittelevän Access Info Europe -kansalaisjärjestön kantelua siitä, miten komissio käsittelee komission jäsenten matkakustannuksiin vuonna 2016 liittyviin asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä. Tutkimuksen päättäneessä päätöksessä oikeusasiamies kutsui uutta julkaisukäytäntöä erittäin myönteiseksi askeleksi kohti tämän alan avoimuuden lisäämistä.

#MeToo-liikkeen jälkimainingeissa oikeusasiamies päätti tarkastaa, mitä häirinnän vastaisia toimintalinjoja EU:n hallinnossa on käytössä. Hän kirjoitti 26:lle EU:n toimielimelle ja virastolle ja pyysi tietoja toimintalinjoista; siitä, miten niitä pannaan täytäntöön, onko häirinnästä saatu valituksia ja miten niitä on käsitelty. Oikeusasiamiehen määrittämiä parhaita käytäntöjä olivat muun muassa valistuskoulutus, riskinarviointi, toimintalinjojen valvonta ja kuntoutustoimenpiteet. Oikeusasiamies panee yleisenä huomiona merkille, että kaikkia EU:n työntekijöitä pitäisi heidän asemastaan riippumatta suojella häirinnältä ja että tämän suojan pitäisi ulottua kaikkien henkilöstöluokkien toimiin.

Oikeusasiamies myös antoi Euroopan parlamentille nimenomaisia ehdotuksia sen häirintävalitusten käsittelyä koskevien menettelyjen vahvistamisesta. Tämä johtui kantelusta, jonka parlamentin poliittisen ryhmän työntekijä teki siitä, miten pitkään parlamentin neuvoa-antava komitea arvioi hänen häirintätapaustaan. Oikeusasiamies pani merkille, että menettelyn puutteet voisivat heijastua kielteisesti häirinnänvastaisiin menettelyihin koko EU:n virkamieskunnassa yleisesti, ja ehdotti, että parlamentti laatii ohjeet määräajoista, joissa neuvoa-antavan komitean on saatava yksittäiset tapaukset päätökseen.

2.6 EU:n virastot ja muut elimet

Kanteluihin perustuvien tai oma-aloitteisten tutkimusten avaamisen lisäksi oikeusasiamies pyrkii vaikuttamaan EU:n toimielinten muuttamiseen myös muilla tavoin, muun muassa osallistumalla hänen työskentelyaloihinsa kuuluviin julkisiin kuulemisiin. Emily O’Reilly kirjoitti komission puheenjohtajalle Jean-Claude Junckerille vuoden 2018 alussa ja esitti ehdotuksia EU:n riskinarviointimallin avoimuudesta elintarvikeketjussa. Hän ehdotti muun muassa, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen pitäisi julkaista ilman tarpeetonta viivytystä riskinarviointiin liittyvien kokousten esityslistat ja pöytäkirjat. Hän huomautti myös, että julkinen kiinnostus tieteellisten tutkimusten kestävyyteen tavallisesti päihittää tieteellisten julkaisujen suojelua koskevat kaupalliset edut.

Oikeusasiamies jatkoi oma-aloitteista tutkimustaan siitä, miten Euroopan lääkevirasto (EMA) käsittelee vuorovaikutusta lääkeyhtiöiden kanssa, ennen kuin kyseiset yhtiöt toimittavat myyntilupahakemuksiaan, käynnistämällä samasta aiheesta julkisen kuulemisen vuoden 2018 lokakuussa. Kuulemisessa pyydettiin näkemyksiä siitä, ovatko nämä ”ennakkotoimituksia” koskevat toimet riittävän avoimia ja onko Euroopan lääkeviraston lääkkeiden kehittäjille antamasta tieteellisestä neuvonnasta kerrottava avoimemmin. Kuuleminen kesti vuoden 2019 tammikuun loppuun.

Tutkimus siitä, miten Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) käsittelee turvallisuusraportteja, sai kyseisen viraston muuttamaan käytäntöään siten, että turvallisuushuolista ilmoittavat saavat palautetta siitä, onko EASAlla valtuuksia puuttua esitettyihin huolenaiheisiin. Tämä käytännön muutos tapahtui sen jälkeen, kun lentokoneen huoltomekaanikko kääntyi oikeusasiamiehen puoleen, koska hän ei ollut saanut mitään vastausta toimittamaansa turvallisuusraporttiin.

Liikeyritys kääntyi oikeusasiamiehen puoleen sen jälkeen, kun Euroopan tutkimusvirasto yritti periä takaisin osan yritykselle EU-rahoitteisessa hankkeessa maksamastaan rahoitusosuudesta. Oikeusasiamiehen asiaan puuttumisen jälkeen tutkimusvirasto myönsi, että sen kantelijalle alun perin antama selitys perintäsyistä ei ollut riittävän selkeä, ja tarjosi kantelijalle uutta mahdollisuutta antaa selitykset tutkimusviraston esiin ottamista asioista.

2.7 EU:n sopimukset ja avustukset

Oikeusasiamies käsittelee joka vuosi useita EU:n varoja koskevia tapauksia. Euroopan komissio varmistaa omasta puolestaan, että varat osoitetaan ja käytetään asianmukaisesti, mutta tämä todentamismenettely aiheuttaa joskus väärinymmärryksiä tai vaikeuksia.

Yhdessä tapauksessa EU:n rahoittamaa hanketta toteuttaneeseen yhteenliittymään kuuluneen kroatialaisen yrityksen omistaja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen sen jälkeen, kun komissio pyrki perimään varoja takaisin yhteensä enemmän, kuin yritys oli saanut. Oikeusasiamiehen puututtua asiaan komissio suostui pienentämään perittävää summaa yli 300 000 euroa. Se ei kuitenkaan pyytänyt kantelijalta anteeksi eikä pannut täytäntöön toista oikeusasiamiehen suositusta, jonka mukaan sen tarkastushavaintojen yhtä osaa oli tarkasteltava uudelleen. Oikeusasiamies ehdotti, että komission pitäisi jatkossa varmistaa, että sen lisäksi, että sen toimilla pannaan täytäntöön varainhoitosäännöt, niiden olisi oltava oikeudenmukaisia ja oikeasuhteisia ja niiden pitäisi heijastaa paremmin EU:n perusarvoja.

Toinen tapaus koski Euroopan komission päätöstä periä takaisin saksalaiselle kansalaisjärjestölle EU:n LIFE+-ohjelman nojalla myönnettyjä varoja. Komissio katsoi, että kyseessä olevat varat tuottivat voittoa kansalaisjärjestölle, ja halusi periä takaisin 214 707 euroa. Kantelija kiisti komission kannan ja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen. Tutkimuksen aikana komissio suostui siihen, ettei se enää yrittäisi periä varoja takaisin.

Toinen varoihin liittyvä tutkimus avattiin, kun European University Assocation -järjestö teki oikeusasiamiehelle kantelun siitä, että komissio oli kieltäytynyt maksamasta järjestölle aiheutuneita kustannuksia ALFA-PUENTES-hankkeesta, jolla edistettiin Latinalaisen Amerikan alueellista yhdentymistä (83 000 euroa). Oikeusasiamies katsoi, että komissio ei ollut antanut riittäviä perusteluja kieltäytymiselleen maksaa summaa EUA-järjestölle, ja pyysi sitä tekemään niin. Vastauksessaan komissio käsitteli asiaa kantelijoiden kanssa uudelleen ja suostui maksamaan kustannukset.

2.8 Kansalaisten osallistuminen EU:n päätöksentekoon

EU:ssa on 24 virallista kieltä ja yli 500 miljoonaa kansalaista, ja se on sitoutunut kunnioittamaan ja suojelemaan kielellistä monimuotoisuutta. Tämän vuoksi on erittäin merkityksellistä, mitä kieliä EU:n toimielimet käyttävät viestinnässä yleisön kanssa. Kaikki EU:n säädökset on julkaistava kaikilla virallisilla kielillä, mutta näiden nimenomaisten tapausten ulkopuolella EU:n toimielimillä on jonkin verran harkintavaltaa tietyissä tilanteissa käytettävien kielten osalta.

Toimielinten välillä on kuitenkin epäjohdonmukaisuutta siinä, milloin ja miten kielipolitiikkaa sovelletaan. Erityisesti tämä aiheuttaa huolta toimielinten verkkosivustojen vuoksi. Oikeusasiamies järjesti heinäkuusta syyskuuhun kestäneen julkisen kuulemisen, jossa pyydettiin näkemyksiä siitä, miten EU:n toimielimet voivat viestiä parhaiten yleisön kanssa. Kuulemiseen saatiin 286 vastausta, joista valtaosa (247) tuli yksityishenkilöiltä, kolme tuli jäsenvaltioilta ja kaksi EU:n virastoilta. Vastausten analyysi julkaistaan oikeusasiamiehen verkkosivustolla vuonna 2019.

Kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon riippuu sitä, onko ihmisillä ajoissa käytettävissään asiaankuuluvat tiedot. Yksi asiakirjoihin tutustumista koskeva tapaus havainnollistaa tätä hyvin: eläinten oikeuksia puolustava kansalaisjärjestö kääntyi oikeusasiamiehen puoleen sen jälkeen, kun komissio kieltäytyi antamasta saataville asiakirjoja laskelmista, joita tehtiin eläinten käytön arvioimiseksi vaikutustenarvioinnin luonnosta varten. Arviointi tehtiin osana muutosta EU:n säädökseen, joka koskee kemikaalien lupa- ja arviointimenettelyjä (REACH). Komissio julkisti tutkimuksen aikana kaksi asiakirjaa. Tämä toimenpide vastasi myös Euroopan unionin tuomioistuimen äskettäistä päätöstä lainsäädäntöaloitteisiin liittyvien asiakirjojen saatavuudesta.

Oikeusasiamies antoi edelleen voimakasta tukea eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle, jonka mukaan Euroopan komission on otettava käsiteltäväksi lainsäädäntöaloite, joka on saanut yli miljoona allekirjoitusta vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivänä pitämässään puheessa Emily O’Reilly kertoi, että hänen toimistonsa valvoisi, miten eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaa suunniteltua uutta lainsäädäntöä pannaan täytäntöön.

3 Viestintä ja yhteistyö

3.1 Viestintä

Oikeusasiamiehen toimisto toteutti vuonna 2018 kaksi tärkeää toimenpidettä osana jatkuvaa pyrkimystään lisätä näkyvyyttään. Ensimmäinen oli verkkosivuston perusteellinen uusiminen. Sen uusi versio otettiin käyttöön heinäkuussa. Uusi versio on käyttäjäystävällisempi, ja sen hakutoimintoa on parannettu siten, että tapaukset järjestetään aiheen, muodon ja päivämäärän mukaan. Merkittävimmät tutkimukset, julkaisut ja tapahtumat esitetään huomiota herättävästi, jotta käyttäjä saa heti käsityksen toimiston toiminnasta.

Oikeusasiamies laati myös uuden videon, jossa kerrotaan selkeällä tavalla hänen työstään. Videossa esitellään kolme eri alaa, joihin oikeusasiamies voi puuttua – tiedon saaminen, ongelmat EU:n rahoituksessa ja etujärjestötoiminnan avoimuus. Erilliset tutkimusalat on myös jaettu kolmeen hyvin lyhyeen videoon, joita on helppo jakaa sosiaalisessa mediassa.

Toimiston Twitter-tilin – @EUOmbudsman – seuraajamäärä kasvoi 17 prosenttia vuodessa ja LinkedInin seuraajamäärä 13 prosenttia. Alustoilla, joille oikeusasiamies on laajentanut toimintaansa äskettäin, kuten Instagramiin, seuraajamäärä kasvoi huomattavasti (61 prosenttia). Oikeusasiamiehen Medium-sivun lukijamäärä puolestaan kasvoi 40 prosenttia.

Oikeusasiamies käynnisti lokakuussa vuoden 2019 hyvän hallinnon kilpailun. Se oli jatkoa erittäin menestyksekkäälle ensimmäiselle kilpailulle, jossa oli mukana hankkeita monista EU:n toimielimistä, elimistä ja virastoista. Palkittavia voivat ehdottaa EU:n työntekijät tai yritykset, yhdistykset tai kansalaisyhteiskunnan ryhmät. Kehottaessaan esittämään palkittavia oikeusasiamies totesi, että virallisen tunnustuksen antaminen tälle työlle auttaa jakamaan parhaita käytäntöjä toimielinten kesken. Hän myös toivoi sen toimivan inspiraationa tuleville hankkeille. Palkintoseremonia järjestetään vuoden 2019 kesäkuussa.

Oikeusasiamiehen toimisto otti mielihyvin osaa vuoden 2018 eurooppalaiseen nuorisotapahtumaan, joka kokosi yhteen tuhansia nuoria kahdeksi päiväksi kesäkuiseen Strasbourgiin. Tapahtumaan osallistui useita henkilöstön jäseniä, jotka kertoivat, miten toimisto auttaa kansalaisia ja miten se edistää työtään sosiaalisessa mediassa. Emily O’Reilly piti pääpuheenvuoron, jossa hän muistutti nuoria äänestämisen voimasta. Hän kannusti heitä pitämään Euroopan parlamentin vaaleja mahdollisuutena käyttää tätä voimaa vaikuttamaan EU:n tasolla tehtäviin päätöksiin.

3.2 Suhteet EU:n toimielimiin

3.2.1 Euroopan parlamentti

Oikeusasiamies arvostaa erittäin paljon vahvaa suhdetta Euroopan parlamentin kanssa. Parlamentin jäsenet valitsevat oikeusasiamiehen, jonka työnä on auttaa ihmisiä, joilla on ongelmia unionin hallinnon kanssa. Vuonna 2018 oikeusasiamies puhui parlamentin täysistunnossa ja kävi keskusteluja useissa valiokunnissa, muun muassa vetoomusvaliokunnassa, oikeudellisten asioiden valiokunnassa, kansainvälisen kaupan valiokunnassa, perustuslakivaliokunnassa ja talousarvion valvontavaliokunnassa. Oikeusasiamies tapasi puhemies Antonio Tajanin ja piti kokouksia kaikkia suurimpia poliittisia ryhmiä edustavien useiden Euroopan parlamentin jäsenten kanssa. Oikeusasiamies odottaa antoisan suhteen jatkuvan myös vuonna 2019 valittavan uuden parlamentin kanssa.

3.2.2 Vetoomusvaliokunta

Jatkuva vuoropuhelu vetoomusvaliokunnan kanssa on olennaisen tärkeää tehokkaalle järjestelmälle, jolla puututaan niiden kansalaisten huoliin, jotka kääntyvät valiokunnan tai oikeusasiamiehen puoleen saadakseen neuvontaa ja apua. Oikeusasiamies käsittelee EU:n toimielimiä, elimiä ja virastoja vastaan tehtyjä kanteluja, kun taas vetoomusvaliokunta käsittelee vetoomuksia, jotka koskevat EU:n eri toiminta-aloja eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2018 valiokunnan työ oli useissa asioissa rinnakkaista oikeusasiamiehen työn kanssa. Oikeusasiamies pani tyytyväisenä merkille, että hän pystyi luottamaan kaikkia poliittisia ryhmiä edustavien valiokunnan jäsenten vahvaan tukeen, ja hän odottaa innokkaana työtä uuden valiokunnan kanssa.

3.2.3 Euroopan komissio

Euroopan komissio vastaa valtaosasta EU:n hallintotyötä, ja siihen kohdistuu suuri julkinen mielenkiinto. Koska komissio on suurin EU:n toimielin ja sillä on valtava vaikutus miljoonien ihmisten elämään, on luonnollista, että suuri osa oikeusasiamiehelle osoitetuista kanteluista kohdistuu komission työhön. Oikeusasiamies tapasi puheenjohtaja Junckerin ja useita komission jäseniä vuonna 2018 välittääkseen eurooppalaisten huolia. Komissiolla on jo vaikuttavan korkea julkisen hallinnon taso. Monilla aloilla on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Siksi säännöllinen, avoin ja rehellinen työsuhde kahden toimielimen yksikköjen välillä on tehokkain yhteistyön muoto.

3.2.4 Muut toimielimet, virastot ja organisaatiot

Oikeusasiamies vaalii suhteita myös muihin EU:n toimielimiin, elimiin ja virastoihin, jotta niiden hallintokulttuuria ja instituutioiden välistä yhteistyötä voidaan valvoa ja tukea. Vuonna 2018 oikeusasiamies oli tiiviisti yhteydessä Euroopan tietosuojavaltuutettuun (EDPS), Euroopan keskuspankkiin (EKP), Euroopan investointipankkiin (EIP), Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen ja useisiin virastoihin. Oikeusasiamiehen ”Kohti vuotta 2019” -strategiaan kuuluvat tärkeänä osa-alueena vahvat suhteet kaikkiin EU:n toimielimiin, elimiin ja virastoihin. Niiden avulla voidaan luoda avoimempaa ja palveluhenkisempää EU:n hallintoa kaikkien Euroopassa asuvien hyväksi.

3.2.5 YK:n vammaisyleissopimus

Oikeusasiamies muodostaa osan EU-kehyksestä, jolla suojellaan, edistetään ja valvotaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (vammaisyleissopimus) täytäntöönpanoa EU:n hallinnossa. Oikeusasiamiehestä tuli syyskuussa EU-kehyksen puheenjohtaja vuodeksi.

Vammaisten henkilöiden kohtelusta EU:n yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä (JSIS) tekemässään strategisessa tutkimuksessa oikeusasiamies suositteli, että komissio tarkistaa järjestelmää koskevat säännökset vammaisyleissopimuksen noudattamisen varmistamiseksi. Oikeusasiamies havaitsi myös useita järjestelmään kuuluvia ongelmia, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden oikeuksien suojeluun, ja teki useita ehdotuksia. Hän laati myös raportin kuulemisestaan, jossa käsiteltiin EU:n vammaisten työntekijöiden – tai työntekijöiden, joiden perheissä on vammaisia – yhdistyksiä ja Euroopan vammaisfoorumia.

Oikeusasiamies päätti strategisen tutkimuksensa komission verkkosivustojen saavutettavuudesta ja muista vammaisille ihmisille tarkoitetuista verkkotyökaluista. Hän oli tyytyväinen siihen, että komissio toteutti toimenpiteitä verkkosaavutettavuuden parantamiseksi, ja esitti sen osalta useita ehdotuksia. Hän esimerkiksi ehdotti, että komissio tarjoaa verkkosisällön saavutettavissa muodoissa, jotka täyttävät tiukat kansainväliset vaatimukset kaikissa erilaisissa verkkosivustoissa, laatii toimintasuunnitelman verkkosaavutettavuudesta ja ottaa käyttöön verkkosaavutettavuutta koskevan pakollisen koulutuksen kaikille verkkosivustojen parissa työskenteleville työntekijöille.

Joulukuussa oikeusasiamies antoi suosituksia yhteisessä tutkimuksessa kahdesta kantelusta, jotka koskivat Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston valintamenettelyjen saavutettavuutta näkövammaisille ihmisille. Hän pyysi henkilöstövalintatoimistoa varmistamaan, että sen valintamenettelyjen verkkohakulomake on täysin yhdenmukainen näkövammaisten hakijoiden saavutettavuutta koskevien vaatimusten kanssa. Hän kehotti myös ottamaan ajoissa käyttöön hakijoiden avustusteknologiat tietokonepohjaisissa testeissä, joita tehdään testauskeskuksissa ympäri maailmaa.

Jatkotoimenpiteenä oma-aloitteiseen tutkimukseensa perusoikeuksien kunnioittamisesta EU:n koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa oikeusasiamies kirjoitti komissiolle vaatimuksesta, että jäsenvaltioilla on oltava käytössä tehokkaat valitusmekanismit Euroopan rakenne- ja investointirahastoja varten. Hän kysyi esimerkiksi, mihin toimenpiteisiin komissio on ryhtynyt auttaakseen jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tällaiset järjestelyt ja miten se on valvonut, että jäsenvaltiot noudattavat tätä velvoitetta.

Lisäksi oikeusasiamies kirjoitti komissiolle Eurooppa-kouluista ja vammaisista lapsista. Hän pyysi komissiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että sellaisten lasten vanhempien, joilla on erityisiä koulutustarpeita ja joita ei ole otettu Eurooppa-kouluihin, ei tarvitse osallistua lastensa koulutuskustannuksiin.

3.3 Euroopan oikeusasiamiesten verkosto

Euroopan oikeusasiamiesten verkosto koostuu 96 toimistosta 36:ssa Euroopan maassa ja Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnasta. Sen päätapahtuma oli maaliskuun kokous, joka kokosi yhteen koko verkoston sekä Brysselissä toimivia järjestöjä ja toimittajia. Avausistunnossa käsiteltiin aihetta, joka on kaikkialla keskeinen oikeusasiamiesten työssä – miten yhteiskunnasta tehdään entistä oikeudenmukaisempi ja osallistavampi kansalaisille. Emily O’Reilly asetti lähtökohdat kehottamalla oikeusasiamiehiä auttamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisessa käytännössä. Pääkeskusteluissa käsiteltiin sitä, miten oikeusasiamiehet voisivat parhaiten tehdä yhteistyötä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi, miten EU:n politiikka sopii kansallisiin puitteisiin ja miltä tulevaisuuden EU voisi näyttää. Myöhemmissä keskusteluissa keskityttiin siihen, miten oikeusasiamiehet, joskus yhdessä muiden elinten, kuten EU-rahoitteisen SOLVIT-verkoston, kanssa, voivat auttaa kansalaisia, joilla on ongelmia EU:n lainsäädännön epäasianmukaisen täytäntöönpanon vuoksi. Useat oikeusasiamiehet kiinnittivät huomiota rajatylittäviin kysymyksiin, kuten sosiaaliturvamaksuja koskeviin ongelmiin.

Maaliskuun kokouksen jatkona oikeusasiamies järjesti Brysselissä seminaarin, joka kokosi yhteen verkoston yhteyshenkilöitä ja viestintäasiantuntijoita. Seminaarissa käsiteltiin verkoston yhteistyön syventämistä, selvitettiin parhaita käytäntöjä, joilla kansalaiset saataisiin mukaan tämän päivän erittäin verkottuneessa maailmassa, ja pohdittiin, mitä voidaan oppia OECD:n kyselystä oikeusasiamiesten roolista avoimessa hallinnossa.

Euroopan oikeusasiamiesten verkosto kiinnitti edelleen huomiota rinnakkaisiin tutkimuksiin ja aloitteisiin asianomaisten oikeusasiamiesten toimistoissa. Oikeusasiamies päätti vuoden 2018 alussa strategisen oma-aloitteisen tutkimuksen otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun EU:n lainsäädännön (asetus (EY) N:o 1005/2009) täytäntöönpanosta. Päätöskirjeessään Emily O’Reilly huomautti, että komissio ei ollut vielä auttanut jäsenvaltioita näiden vaatimustenmukaisuustutkimuksissa, vaikka sillä on oikeus tehdä niin kyseisen nimenomaisen säädöksen nojalla. Useat kansalliset oikeusasiamiesten toimistot esittivät katsauksen siitä, miten EU:n lainsäädäntöä pannaan täytäntöön niiden maissa.

Toisessa aloitteessa, johon kuului yhteistyötä kansallisten oikeusasiamiesten kanssa, käsiteltiin laajuutta, millä komissio arvioi kansallisten vientiluottolaitosten (kansallisia elimiä, jotka antavat rahoitustukea riskialttiilla markkinoilla toimiville yrityksille) ihmisoikeuksia ja ympäristöasioita koskevien EU:n sääntöjen noudattamista. Kansallisilta oikeusasiamiehiltä pyydettiin näkemyksiä tästä aiheesta. Tutkimus, joka johtui kansalaisjärjestöjen kansainvälisen yhteenliittymän tekemästä kantelusta, johti suositukseen, koska oikeusasiamies katsoi, että komission kyseisiä virastoja koskeva vuotuinen tarkastelu ei ollut riittävä. Asiaa käsiteltiin myös Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan kuulemisessa, jossa jäsenet tukivat oikeusasiamiehen kantaa. Komissio suostui käsittelemän oikeusasiamiehen suositusta, ja tutkimuksen päättäessään oikeusasiamies pyysi komissiota kertomaan etenemisestään vuoden päästä.

Kyselymenettely, jossa Euroopan oikeusasiamies avustaa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäseniä hankkimalla EU:n toimielimiltä asiantuntijavastauksia EU:n lainsäädäntöä koskevista asioista, oli edelleen arvokas voimavara verkoston jäsenille. Yksi tällainen kysely tuli Espanjan oikeusasiamiehen toimistolta, josta kirjoitettiin Euroopan oikeusasiamiehelle kirje Frontexin koordinoimista yhteisistä palautusoperaatioista. Espanjan toimisto huomautti tietyistä ongelmista, muun muassa siitä, että palautettaville ihmisille ei ollut tiedotettu valitusmekanismista ja että mekanismi ei ollut saatavilla paperisena eikä asianmukaisella kielellä (tässä tapauksessa espanjaksi). Kyselyn johdosta Frontex antoi lomakkeen saataville sekä verkkosivustollaan että painetussa muodossa ja käänsi sen espanjaksi, venäjäksi, serbiaksi ja albaniaksi.

Emily O’Reilly jatkoi säännöllisiä vierailujaan kansallisten kollegoidensa luona. Helmikuussa hän matkusti Kreikkaan oikeusasiamies Andreas Pottakisin vieraaksi. Matkallaan Emily O’Reilly tapasi useita Kreikan hallituksen jäseniä ja keskusteli paikallisten sidosryhmien ja toimittajien kanssa näiden työstä EU:n avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden alalla. Hän kävi myös Ateenan lähellä sijaitsevassa Elaionasin pakolaisleirissä.

3.4 Oikeusasiamies käy Washington DC:ssä

Vuoden 2018 joulukuussa oikeusasiamies kävi virkamatkalla Washington DC:ssä, jossa hän tapasi laajan kirjon Yhdysvaltojen päätöksentekijöitä sekä edustajia valvontatoimistoista, kansalaisjärjestöistä ja ajatushautomoista, ja lisäksi tutkijoita ja muita kumppaneita, joilta hän sai tietoa etiikkaa, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevista standardeista ja säännöistä sekä niiden täytäntöönpanosta Yhdysvaltain hallinnossa ja kongressissa. Oikeusasiamies keskusteli muun muassa sellaisista aiheista kuin pyöröovi-ilmiö, etujärjestötoiminta, väärinkäytösten paljastajien suojelu ja tiedonvapauslaki, useiden eri Yhdysvaltojen toimistojen kanssa. Emily O’Reilly tapasi kongressin jäseniä, ylitarkastajia ja erityisneuvonantajia ja piti puheen populismista ja julkisesta luottamuksesta German Marshall Fund -ajatushautomossa.

4 Tapaukset ja kantelut: yleisön palveleminen

Euroopan oikeusasiamiehen perustehtävänä on varmistaa, että EU:n hallinto palvelee yleistä etua ja auttaa kaikkia, joilla on ongelmia EU:n toimielinten kanssa. Oikeusasiamies käyttää edelleen oma-aloitteisia valtuuksiaan yleisen edun palvelemiseksi, mutta oikeusasiamiehen toimiston työ perustuu laajasti yksittäisiltä ihmisiltä, tutkijoilta, yrityksiltä ja muilta järjestöiltä saatuihin kanteluihin.

Oikeusasiamiehen toimisto pyrkii jatkuvasti parantamaan työskentelymenetelmiään, jotta se voi auttaa apua etsiviä mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti. Tämä oli ohjaavana periaatteena kantelujen käsittelyä koskevissa tarkistetuissa täytäntöönpanosäännöksissä, jotka ovat nyt vakiintuneet.

Vuonna 2018 käyttöönotetulla oikeusasiamiehen uudella verkkosivustolla on myös tarkistettu ja käyttäjäystävällinen käyttöliittymä mahdollisia kantelijoita varten. Uusi verkkosivusto kertoo toimiston tapausten käsittelijöiden monipuolisen ryhmän tapaan oikeusasiamiehen sitoumuksesta auttaa apua etsiviä kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä.

Toinen vuonna 2018 virallisesti käynnistetty uusi aloite on oikeusasiamiehen nopeutettu menettely niitä kanteluja varten, jotka koskevat tutustumista EU:n toimielinten asiakirjoihin. Koska nämä kantelut ovat usein erityisen kiireellisiä, oikeusasiamies päätti omaksua niiden käsittelyyn entistä joustavamman ja tehokkaamman lähestymistavan.

Asiakirjoihin tutustumista koskevia kanteluita käsitellessään oikeusasiamies ottaa nyt toimielimiin yhteyttä varhaisemmassa vaiheessa, jos se on tarpeen. Yleisenä tavoitteena on tehdä päätös 40 päivässä.

4.1 Kantelujen tyyppi ja lähde

4.1.1 Yhteenveto kanteluista ja strategisista tutkimuksista

Valtaosa oikeusasiamiehen toimiston työstä on kanteluihin perustuvia asioita. Oikeusasiamies tekee kuitenkin myös laajempia strategisia tutkimuksia ja aloitteita silloin, kun siihen on hänen mielestään perusteita. Oikeusasiamies käynnistää nämä tapaukset omasta aloitteestaan, kun hän on havainnut järjestelmässä olevan ongelman, jonka tutkiminen on yleisen edun mukaista, tai kun hän on saanut yhden tai useamman kantelun asiasta, jolla on merkitystä järjestelmän kannalta.

4.1.2 Oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomat kantelut

Vuonna 2018 Euroopan oikeusasiamies käsitteli 1 300 kantelua asioista, jotka eivät kuuluneet hänen toimivaltaansa. Useimmiten ne ovat asioita, jotka eivät koske EU:n toimielimen tai elimen toimintaa.

Nämä kantelut koskivat pääosin ongelmia, joita kantelijoilla oli kansallisten tai alueellisten julkisten elinten, kansallisten tai kansainvälisten tuomioistuinten ja yksityisten tahojen kanssa. Kantelut koskivat ongelmia, jotka liittyivät kuluttajansuojaan (esimerkiksi pankkien ja lentoyhtiöiden osalta), sosiaaliturvaan ja terveydenhoitoon, verotukseen tai viisumihakemuksiin. Joskus kansalaiset kääntyivät oikeusasiamiehen puoleen myös siksi, että heillä oli väärä käsitys siitä, että oikeusasiamies olisi valituselin, jolla on toimivaltaa kansallisissa tai alueellisissa oikeusasiamiesinstituutioissa.

Oikeusasiamies sai vuonna 2018 suuren määrän samanlaisia kanteluita kolmesta aiheesta (yli kymmenen aihetta kohti), jotka eivät kuuluneet hänen toimivaltaansa. Niitä olivat lääkärien määräaikaiset sopimukset Espanjassa, Italian viranomaisten perimä hallinnollinen sakko ei-siirtokelpoisuuslausekkeen puuttumisesta sekeistä ja poliisin harjoittama sorto Romaniassa.

Myös jotkin suoraan EU:n toimielimeen tai elimeen kohdistetut kantelut olivat oikeusasiamiehen toimivallan ulkopuolella, koska ne koskivat poliittisia kysymyksiä, Euroopan parlamentin lainsäädäntötyötä tai Euroopan unionin tuomioistuimen oikeudellista toimintaa.

Oikeusasiamies vastasi kaikissa näissä tapauksissa apua etsiville ihmisille kantelun kielellä ja selitti oikeusasiamiehen toimivaltaa ja antoi mahdollisuuksien mukaan neuvontaa muista elimistä, jotka voisivat auttaa. Kantelijan suostumuksella oikeusasiamies myös välitti kantelut Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenille.

Kantelijoita, jotka toivat esille tyytymättömyytensä EU:n tiettyyn lainsäädäntöön, neuvottiin tavallisesti kääntymään Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan puoleen. EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta kysymyksiä esittäneet ohjattiin kansallisten tai alueellisten oikeusasiamiesten tai EU:n verkostojen, kuten SOLVIT-verkoston tai Sinun Eurooppasi -neuvonnan, puoleen. Kantelijoille voitiin myös ilmoittaa mahdollisuudesta tehdä rikkomuskantelu Euroopan komissiolle.

4.2 Kantelun kohteena olleet toimielimet ja elimet

4.3 Kantelujen aiheet

4.4 Tulokset

4.5 Oikeusasiamiehen ehdotusten noudattaminen

Oikeusasiamies voi tutkimusten yhteydessä tehdä ehdotuksia EU:n toimielimille ja elimille siitä, miten ongelmaan puututaan tai hallinnollisia käytäntöjä parannetaan. Nämä ehdotukset annetaan ratkaisuina, suosituksina ja ehdotuksina.

Oikeusasiamies tekee vuosittain kattavan analyysin siitä, miten toimielimet vastaavat hänen edellisenä vuonna päätetyissä tutkimuksissa antamiinsa ehdotuksiin. Tämä analyysi sisältää vaatimustenmukaisuustasot ja muita konkreettisia esimerkkejä, joilla osoitetaan oikeusasiamiehen työn vaikutus ja merkitys. Se julkaistaan vuosittain Putting it right? -selvityksessä.

Vuonna 2017 EU:n toimielimet noudattivat oikeusasiamiehen ehdotuksia 81 prosentissa tapauksista. Siinä oli hienoista vähennystä vuoden 2016 85 prosenttiin verrattuna. Toimielimet reagoivat myönteisesti 80:een oikeusasiamiehen tekemästä 99 parannusehdotuksesta. Lisäksi 148 tapauksessa oikeusasiamies katsoi, että toimielimet olivat ryhtyneet toimenpiteisiin työnsä parantamiseksi. Kahdeksalla 14 toimielimestä vaatimustenmukaisuustaso oli sata prosenttia, mutta Euroopan komissiolla – jota valtaosa tapauksista koskee – taso oli 76 prosenttia.

Vuotta 2018 koskeva kertomus on saatavilla vuoden 2019 lopulla.

5 Resurssit

5.1 Talousarvio

Oikeusasiamiehen talousarvio on EU:n talousarvion itsenäinen pääluokka. Talousarvio jakautuu kolmeen osastoon. Osastoon 1 sisältyvät palkat, korvaukset ja muut henkilöstöön liittyvät menot. Osastoon 2 sisältyvät kiinteistöt, kalustot, tarvikkeet ja sekalaiset käyttömenot. Osastoon 3 sisältyvät toimiston yleisistä tehtävistä aiheutuvat menot. Vuonna 2018 talousarvion mukaisia määrärahoja oli 10 837 545 euroa.

Tehokkaan varainhoidon varmistamiseksi oikeusasiamiehen sisäinen tarkastaja tarkastaa määräajoin toimiston sisäiset valvontajärjestelmät ja sen varainkäytön. Kuten muidenkin EU:n toimielinten tapauksessa, Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa myös oikeusasiamiehen toimiston tilit.

5.2 Resurssien käyttö

Oikeusasiamies hyväksyy vuosittain vuotuisen hallintosuunnitelman, jossa määritetään konkreettiset toimet, joita toimiston odotetaan toteuttavan, jotta oikeusasiamiehen viisivuotisen strategian ”Kohti vuotta 2019” tavoitteet ja painopisteet voidaan saavuttaa. Vuoden 2018 vuotuinen hallintosuunnitelma on neljäs tähän strategiaan perustuva.

Oikeusasiamiehen toimistolla työskentelee erittäin pätevä ja kielitaitoinen henkilöstö. Näin varmistetaan, että se voi hoitaa hallinnollisia epäkohtia koskevat kantelut 24:llä EU:n virallisella kielellä ja lisätä tietoisuutta oikeusasiamiehen työstä koko EU:ssa. Vuonna 2018 oikeusasiamiehen toimistossa oli 65 työntekijää.

Cesira D’Aniellosta tuli toimiston pääsihteeri vuoden 2018 syyskuussa Euroopan komissioon siirtyneen Beate Gminderin jälkeen.

Oikeusasiamiehen toimiston rakenteesta ja eri yksikköjen tehtävistä on yksityiskohtaista tietoa oikeusasiamiehen verkkosivustolla.

Näin otat yhteyttä Euroopan oikeusasiamieheen

Soita

+33 (0)3 88 17 23 13

Lähetä sähköpostia

eo@ombudsman.europa.eu

Käy verkossa

• Verkkosivusto: www.ombudsman.europa.eu
• Twitter: twitter.com/EUombudsman
• Instagram: https://www.instagram.com/euombudsman/
• LinkedIn: www.linkedin.com/company/272026
• YouTube: www.youtube.com/eotubes

Toimistot

Strasbourg

Postiosoite

Médiateur européen
1 avenue du Président Robert Schuman
CS 30403
F-67001 Strasbourg Cedex

Käyntiosoite

Bâtiment Václav Havel (HAV)
Allée Spach
F-67070 Strasbourg

Bryssel

Postiosoite

Médiateur européen
Rue Wiertz
B-1047 Bruxelles

Käyntiosoite

Montoyer-Science (MTS)
30 rue Montoyer
B-1000 Bruxelles

© Euroopan unioni, 2019

Kaikki valokuvat ja kuvat © Euroopan unioni, paitsi kansikuva (© Anthony SEJOURNE/iStock).

Jäljentäminen opetustarkoituksessa ja muussa ei-kaupallisessa tarkoituksessa on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Käytetyt kirjasimet: FrutigerNext.

Print	QK-AA-19-001-FI-C	ISBN 978-92-9483-068-5	doi:10.2869/393525
PDF	QK-AA-19-001-FI-N	ISBN 978-92-9483-062-3	doi:10.2869/588499
HTML	QK-AA-19-001-FI-Q	ISBN 978-92-9483-040-1	doi:10.2869/850282