Euroopan oikeusasiamiehen päätös kanteluun 520/2002/(BB)IJH Euroopan komissiota vastaan

Arvoisa L.,

Kantelitte Euroopan oikeusasiamiehelle 11. maaliskuuta 2002 Euroopan komission vastauksesta kirjeeseenne, joka koski Ruotsista Suomeen suoritettavien rajat ylittävien eläkemaksujen pankkikuluja.

Välitin kantelunne 23. huhtikuuta 2002 komission puheenjohtajalle. Komissio lähetti lausuntonsa 5. kesäkuuta 2002. Toimitin lausunnon sekä kehotuksen esittää huomautuksia Teille. Lähetitte huomautuksenne 16. heinäkuuta 2002.

Tämän kirjeen tarkoituksena on tiedottaa Teille suoritettujen tutkimusten tuloksista.

KANTELU

Kantelija, joka on Suomen kansalainen, kantelee Pohjanmaan Paluumuuttajien yhdistyksen puolesta. Kantelijan mukaan olennaiset tosiseikat ovat seuraavat:

Kantelija kirjoitti 2. lokakuuta 2001 komissiolle rajat ylittävistä tilisiirroista annettua direktiiviä 97/5/EY(1) koskevassa asiassa. Kantelija pyysi selvitystä siihen, onko rajat ylittävän eläkemaksumääräyksen antaja, ruotsalainen Försäkringskassan, velvollinen maksamaan tilisiirron pankkikulut, vai onko lainmukaista, että maksun saaja eli eläkeläinen maksaa kulut.

Kantelija on tyytymätön komission 27. marraskuuta 2001 päivättyyn vastaukseen (DN:o 27.11.2001 6708). Hän väittää, että komissio on laiminlyönyt selvittää, syrjiikö direktiivi 97/5/EY eläkeläisiä.

TUTKIMUS

Komission lausunto

Komission lausunnossa todettiin yhteenvetona seuraavaa:

Kantelijalle osoitetussa, 27. marraskuuta 2001 päivätyssä vastauksessaan komissio selvitti kantelijalle, että se seikka, että maksun saaja joutui maksamaan rajojen yli suoritettavan tilisiirron pankkikulut, ei itsessään rikkonut yhteisön lainsäädäntöä. Kirjeessä selvitettiin myös, ettei mikään palkkojen tai eläkkeiden siirtoja koskeva Euroopan yhteisön asetus sisällä säännöksiä pankkikulujen jakamisesta tai sovellettavista maksutavoista. Komissio oli näin ollen ilmoittanut kantelijalle, että Försäkringskassanin päätös olla maksamatta rajojen yli suoritettavan tilisiirron lisäkuluja ei rikkonut yhteisön lainsäädäntöä.

Oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa komissio totesi lisäksi, että direktiivi 97/5/EY kattaa rajojen yli suoritettavat tilisiirrot yleisesti. Direktiivin 7 artiklan mukaan rajojen yli suoritettavan tilisiirron koko määrä toteutetaan, paitsi jos maksumääräyksen antaja erikseen määrää, että saajan on maksettava kokonaan tai osittain rajojen yli suoritettavan tilisiirron kulut. Tämä tarkoittaa, että rajojen yli suoritettava tilisiirto suoritetaan - ellei maksumääräyksen antajan ja hänen pankkinsa välillä ole muita järjestelyitä - oletusarvoisesti niin sanottuna "OUR-siirtona", jolloin lähettävä laitos perii kaikki kulut mukaan lukien saajan pankin kulut maksumääräyksen antajalta. Maksun saajalle ei aiheudu muita kuluja ja siirtosumma suoritetaan hänelle kokonaisuudessaan. Direktiivi ei kuitenkaan estä asiakkaita hyväksymästä muita maksutapoja, joita ovat BEN-siirrot, joissa maksun saaja maksaa kaikki maksut, sekä JAETUT siirrot, joissa kukin osapuoli maksaa omat kulunsa. Komissiosta vaikuttaa siltä, että Försäkringskassan sopi pankkinsa kanssa siitä, ettei tilisiirtoja suoriteta "OUR-siirtona".

Komissio totesi myös, että direktiiviä sovelletaan asiakkaan ja siirron suorittavan laitoksen väliseen suhteeseen, ei maksun saajan ja maksumääräyksen antajan väliseen suhteeseen. Kantelijan näkemyksellä siitä, ettei hän ollut tehnyt sopimusta Försäkringskassanin kanssa siirtokulujen jakamisesta, ei näin ollen ole merkitystä tässä yhteydessä.

Komissio tekee sen johtopäätöksen, että direktiivi 97/5/EY ei ole olennainen pohdittaessa kysymystä siitä, onko rajojen yli suoritettavat eläkemaksut maksettava eläkeläisille kokonaisuudessaan, siirtokuluja vähentämättä.

Komissio tutki myös, sisältyykö yhteisön sosiaalipolitiikkaan sääntöjä, jotka velvoittaisivat rajojen yli eläkkeitä maksavia laitoksia maksamaan pankkikulut. Komissio totesi, ettei ole olemassa sellaista yhteisön lainsäädäntöä, joka sisältäisi määräyksiä tai sääntöjä pankkikulujen jakamisesta tai erityisen maksuvälineen käytöstä. Försäkringskassanin ei voida näin ollen katsoa rikkovan yhteisön sosiaalipolitiikan alan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Komissio totesi myös, ettei se pidä hyväksyttävänä, että rajojen yli suoritettavien tilisiirtojen hinnat ovat yhä paljon korkeammat kuin kotimaan tilisiirtojen hinnat. Tämän vuoksi komissio teki ehdotuksen asetukseksi rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 19. joulukuuta 2001 ja jonka tavoitteena on pienentää rajat ylittävien euromääräisten maksujen palvelumaksuja. Enintään 12 500 euron rajat ylittävien maksujen palvelumaksut mukautetaan 1. päivään heinäkuuta 2003 mennessä vastaavien kansallisten maksujen palvelumaksuihin. Yläraja korotetaan 50 000 euroon 1. päivästä tammikuuta 2006 alkaen.

Kantelijan etua ajatellen komissio huomautti lopuksi, että Ruotsin parlamentti keskustelee parhaillaan ehdotuksesta laajentaa kyseisen asetuksen soveltamisalaa euroalueen ulkopuolisiin valuuttoihin. Mikäli Ruotsin viranomaiset hyväksyvät tämän ehdotuksen, Ruotsin kruunuissa suoritettavista rajat ylittävistä tilisiirroista ei voida enää periä korkeampia palvelumaksuja kuin Ruotsin sisäisistä tilisiirroista.

Kantelijan huomautukset

Kantelija esitti yhteenvetona seuraavat huomautukset:

Kantelijan kysymys koski sitä, onko vakuutuskassan asiakas eläkeläinen vai maksun välittävä pankki. Kantelijasta oli yllättävää, että komission näkemyksen mukaan eläkeläinen, jota voitaisiin todellisuudessa pitää velkojana, ei voinut mitenkään vaikuttaa maksutilanteeseen.

Kantelija viittasi myös komission näkemykseen siitä, ettei yhteisön lainsäädännössä ole sellaisia määräyksiä tai sääntöjä pankkikulujen jakamisesta tai erityisen maksuvälineen käytöstä, jotka liittyisivät eläkkeiden rajat ylittäviin siirtoihin. Kantelija huomautti, että tässä tapauksessa tulisi soveltaa voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä - Suomen ja Ruotsin työsopimuslakeja.

Komissio viittasi ehdotukseen rajat ylittävien maksujen palvelumaksujen pienentämisestä, josta keskustellaan parhaillaan Ruotsin parlamentissa. Kantelijan mukaan sillä ei olisi vaikutusta paluumuuttajiin. Försäkringskassan oli tehnyt sopimuksen Postgirocentralenin kanssa siitä, ettei Postgirocentralen peri mitään kuluja vakuutuskassalta. Sen sijaan Postgirocentralen ja Sampo-pankki perivät kulut Suomen Kansaneläkelaitoksen ja suomalaisten työeläkerahastojen maksamista eläkkeistä.

Kantelija kysyi, muodostavatko eläkesäätiöiden ja pankkien toimet kartellin. Kantelijan edustama yhdistys oli pyrkinyt edistämään pankkien välistä kilpailua. Pankki, jolla on toimintaa sekä Suomessa että Ruotsissa, oli tarjoutunut suorittamaan tilisiirrot kuluitta joko maksumääräyksen antajalle tai maksun saajalle. Försäkringskassan ei kuitenkaan ollut ollut halukas edes keskustelemaan asiasta. Tämän jälkeen kantelija oli kääntynyt Postgirocentralenin puoleen, joka oli ollut halukas keskustelemaan asiasta kunnes kävi ilmi, ettei kyseisellä pankilla ollut tarjota sellaisia tilisiirtoja, joista voitaisiin periä maksu Ruotsissa. Kantelija piti yllättävänä sitä, ettei komissio EU:n vapaan kilpailun valvojana ollut kiinnittänyt mitään huomiota näihin kilpailun esteisiin.

PÄÄTÖS

1 Väitetty laiminlyönti tutkia, syrjiikö direktiivi 95/5/EY eläkeläisiä

1.1 Kantelija pyysi komissiota selvittämään, onko rajat ylittävän eläkemaksumääräyksen antaja, ruotsalainen Försäkringskassan, velvollinen maksamaan tilisiirron kulut vai onko lainmukaista, että maksun saaja eli eläkeläinen maksaa kulut. Kantelija on tyytymätön komission vastaukseen ja väittää, että komissio laiminlöi sen tutkimisen, syrjiikö rajojen yli suoritettavista tilisiirroista annettu direktiivi 95/5/EY(2) eläkeläisiä.

1.2 Komission mukaan direktiivi 97/5/EY ei ole olennainen pohdittaessa kysymystä siitä, onko rajojen yli maksettavat eläkkeet maksettava eläkeläisille kokonaisuudessaan siirtokuluja vähentämättä. Komissio totesi myös, ettei yhteisön sosiaalipolitiikkaan sisälly sääntöjä, jotka velvoittaisivat rajojen yli eläkkeitä maksavia laitoksia maksamaan pankkikulut.

1.3 Huomautuksissaan kantelija ei kyseenalaistanut komission näkemystä siitä, että yhteisön lainsäädäntö ei estä sitä, että eläkeläiset velvoitetaan maksamaan rajat ylittävien eläkemaksujen pankkikulut. Hän vaati, että tässä tapauksessa olisi sovellettava Suomen ja Ruotsin kansallista lainsäädäntöä.

Kantelija kysyi myös, muodostavatko eläkesäätiöiden ja pankkien toimet kartellin. Kantelijan käsityksen mukaan hän esitti todisteen väitteelleen, jonka mukaan kilpailua estettäisiin. Komission olisi vapaan kilpailun valvojana EU:ssa kiinnitettävä tähän huomiota.

1.4 Oikeusasiamiehen saatavilla olevien todisteiden mukaan komissio on käsitellyt itse kantelijan esittämää kysymystä sekä yleistä kysymystä siitä, estääkö yhteisön lainsäädäntö rajat ylittävien eläkemaksujen pankkikulujen perimisen eläkeläisiltä. Oikeusasiamies panee merkille, että kantelija ei ole kiistänyt komission oikeudellista analyysia.

Mitä tulee kantelijan vaatimukseen siitä, että olisi sovellettava kansallista lainsäädäntöä, Ruotsin oikeusasiamiehen toimisto on ilmoittanut Euroopan oikeusasiamiehelle, että Riksförsäkringsverket (Valtion vakuutusvirasto) on Försäkringskassanin tavanmukainen valvontaviranomainen ja että kyseisen asian käsittely kuuluu sille. Riksförsäkringsverketin osoite on: SE-10351 Stockholm, Sverige.

Kantelijan esittämän, yhteisön kilpailulainsäädäntöä koskevan asian osalta oikeusasiamies huomauttaa, että kantelijalla on mahdollisuus esittää komissiolle suoraan kantelu mahdollisesta yhteisön kilpailulainsäädännön rikkomisesta (Euroopan komissio, Kilpailun pääosasto, B-1049 Bryssel).

1.5 Edellä sanotun perusteella komission toiminnassa ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

2 Johtopäätös

Kantelun johdosta suoritetun oikeusasiamiehen tutkimuksen perusteella komission toiminnassa ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies lopetti näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä tiedotetaan myös komission puheenjohtajalle.

Kunnioittavasti,

 

Jacob SÖDERMAN

---

(1) Rajojen yli suoritettavista tilisiirroista 27. tammikuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/5/EY, EYVL L 43, 14.2.1997, s. 25-30.

(2) Rajojen yli suoritettavista tilisiirroista 27. tammikuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/5/EY, EYVL L 43, 14.2.1997, s. 25-30.