Ombudsman Ewropew

Strasbourgissa, 7. maaliskuuta 2002

Pat Cox
Puhemies
Euroopan parlamentti
Rue Wiertz
B - 1040 Bryssel

Arvoisa puhemies,

Sain vastikään luettavakseni Euroopan yhteisöjen rekrytointitoimiston perustamista, organisaatiota ja toimintaa koskevien päätösluonnosten tekstin. Yllätyksekseni ja tyrmistyksekseni niihin sisältyy määräys, jonka nojalla toimiston hallintoneuvosto voi päättää ikärajoituksista(1).

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa todetaan, että unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia. Euroopan parlamentin puhemies sekä neuvoston ja komission puheenjohtajat antoivat 7. joulukuuta 2000 julistuksen Euroopan unionin perusoikeuskirjasta(2). Euroopan unionin korkeimpien viranomaisten puolesta annettu julistus antaa kansalaisille perusteet uskoa, että niitä perusoikeuksia, joita unioni edellä mainitussa 6 artiklan 2 kohdassa lupaa kunnioittaa, ovat juuri perusoikeuskirjan mukaiset oikeudet.

Nizzan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä perusoikeuskirjan julistamista pidettiin myönteisenä ja todettiin, että siinä on koottu yhteen tekstiin tähän asti eri kansainvälisissä, eurooppalaisissa tai kansallisissa lähteissä esitetyt kansalais- ja poliittiset oikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset oikeudet(3).

Tuolloinen Euroopan parlamentin puhemies Nicole Fontaine totesi, että

"Allekirjoitus merkitsee sitoumusta (...). Annettakoon kaikille unionin kansalaisille tiedoksi, että tästä lähtien (...) perusoikeuskirja tulee olemaan parlamentin työtä ohjaava laki. Se on oleva viittauskohde kaikissa parlamentin säädöksissä, joilla on suoraa tai epäsuoraa vaikutusta kaikkien unionin kansalaisten elämään."

Komission puheenjohtaja Romano Prodi totesi, että

"Euroopan komission silmissä Euroopan unionin toimielimet ovat perusoikeuskirjan julistaessaan sitoutuneet noudattamaan sitä itse kaikessa toiminnassaan ja kaikissa edistämissään menettelytavoissa (...). Euroopan kansalaiset voivat luottaa siihen, että komissio varmistaa, että perusoikeuskirjaa noudatetaan (...)."

Perusoikeuskirjan julistamista koskevassa tiedonannossaan komission henkilöstölle maaliskuussa 2001 Prodi ja asiasta vastaava komission jäsen Vitorino totesivat seuraavaa:

"Muiden toimielinten tavoin komission on selvitettävä tämän historiallisen tapahtuman käytännön vaikutukset ja tehtävä perusoikeuskirjan sisältämien oikeuksien noudattamisesta komission toiminnan koetinkivi.

Tämän on oltava ehdottomasti tärkein vaatimus komission päivittäisessä toiminnassa, sekä suhteissa yleisöön ja niihin, joille päätöksemme on osoitettu, että sisäisissä säännöissämme ja menettelyissämme."(4)

Nämä toteamukset antoivat kansalaisille syyn luottaa siihen, että toimielimet, joiden johtohahmot allekirjoittivat perusoikeuskirjan, tulevat noudattamaan sitä asianmukaisesti.

Euroopan oikeusasiamies on tehnyt monia aloitteita perusoikeuskirjan hyväksi ja auttaakseen osaltaan varmistamaan, että EU:n toimielimet noudattavat sitä kaikessa toiminnassaan. Olen pettyneenä todennut, että vastaukset ovat olleet enimmäkseen penseitä ja välinpitämättömiä. Päähuolenaiheeni on kuitenkin, että tietyt toimielimet ja laitokset ovat suhtautuneet perusoikeuskirjaan avoimen kielteisesti, mitä tulee ikärajoitusten soveltamiseen rekrytoinnissa.

EY:n perustamissopimukseen Amsterdamin sopimuksella lisätty 13 artikla valtuuttaa neuvoston toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet muun muassa ikään perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Perusoikeuskirjassa mennään pidemmälle. Sen 21 artiklan 1 kohdassa suoranaisesti

"Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan." (alleviivaus lisätty)

Perusoikeuskirjan 21 artikla on ensimmäinen muun muassa unionin toimielimille ja laitoksille suunnattu määräys, jossa mainitaan ikä kiellettynä syrjintäperusteena. Kansalaisilla on siis oikeus odottaa, että unionin toimielimet ja laitokset lopettavat perinteisen käytäntönsä soveltaa ikärajoituksia rekrytoinnissa, ellei rajoituksille ole objektiivista perustetta ja oikeusperustaa.

Oikeusasiamiehen oma-aloitteinen tutkimus on osoittanut, että uudemmat toimielimet, kuten Euroopan keskuspankki, Europol ja useimmat toimeenpanevat toimistot eivät ole koskaan soveltaneet ikärajoituksia. Ehkä tämä johtuu siitä, etteivät ne koskaan kuuluneet vanhanaikaisen, perinteisen hallintokulttuurin piiriin, joka on osoittautunut niin uudistusvastaiseksi.

Nähtävästi jopa ikärajoitusten puoltajat tunnustavat, ettei niille tällä haavaa ole oikeusperustaa, koska komission ehdotukseen henkilöstösääntöjen tarkistamiseksi sisältyy ensimmäistä kertaa määräys, jonka mukaan unionin virkamieskuntaa rekrytoitaessa voidaan antaa poikkeuksellinen lupa harjoittaa ikään perustuvaa syrjintää. Vaikuttaa siltä, että tällä alustavalla määräyksellä pyritään antamaan EU:n toimielimille ja laitoksille vapaat kädet menetellä miten haluavat, sillä sen mukaan ikärajoitusten käyttöä ei voida koskaan pitää syrjintänä.

Ikärajoitusten käytön jatkamista on perusteltu paitsi varttuneempia ihmisiä syrjivillä huomautuksilla, myös ja ennen kaikkea taloudellisilla argumenteilla. Tämänkaltaiset argumentit eivät oikeuta syrjintään rodun, sukupuolen, iän tai muun kielletyn syyn perusteella(5). On myös viitattu ammattiyhdistyksiin, mutten usko, että perusoikeuksien kunnioittamisen ehdoksi voidaan legitiimisti asettaa neuvotteleminen henkilöstön edustajien kanssa. Lisäksi on siteerattu yhteisöjen tuomioistuimen vuonna 1972 antamaa tuomiota. 30 vuotta sitten esitettyihin huomautuksiin vetoaminen estää uudenaikaiseen ja palveluorientoituneeseen hallintoon siirtymistä ja osoittaa häiritsevästi, ettei perusoikeuksia koskevan yhteisön lainsäädännön kehitystä ole ymmärretty.

Toimielimillä, jotka eivät ole koskaan asettaneet ikärajoituksia, näyttää olevan toimiva hallinto ja motivoitunut henkilöstö. Monet niistä ovat ihastelleet avoimesti varttuneempien ihmisten työympäristöönsä tuomaa kokemusta, viisautta ja vakautta.

Valitettavasti joudun toteamaan Teille, arvoisa puhemies, että johtamanne toimielimen hallinnossa sovelletaan yhä ikärajoituksia. Toimielimenne osoittaa siten esimerkillään EU:n ja ehdokasvaltioiden työantajille, että yli 45-vuotiaita (joka on useimmiten sovellettu ikärajoitus) voidaan laillisesti syrjiä ja että heidät voidaan sulkea pois työmarkkinoilta perusoikeuskirjan vastaisesti.

Ikärajoituksilla on myös taipumus asettaa epäedullisempaan asemaan naiset, jotka haluavat aloittaa työnteon tai palata työelämään lasten kotihoidon jälkeen.

Onko tämä se oikea ja humaani viesti, jonka EU haluaa välittää työmarkkinoilleen?

Korkeat virkamiehet ovat todenneet nykykäytännön puolustukseksi, että Nizzan perusoikeuskirja on pelkkä poliittinen julistus eikä sido ketään. Tästä on pääteltävä, että unionin kansalaisten olisi ymmärrettävä, ettei juhlallisimpiakaan poliitikkojen lupauksia ei ole tarkoitus ottaa vakavasti. Pidän tämänkaltaista asennetta demokratiaa halveksivana.

Mielestäni tässä on pelissä elintärkeä periaate. Ranskan puheenjohtajakaudella annettiin Nizzassa joulukuussa 2000 tärkeä sitoumus unionin kansalaisille. Sitä on kunnioitettava, ja niiden, joilla on valta, on pantava se täytäntöön. Jos ne eivät toimi odotusten mukaisesti, Euroopan unionin ja sen kansalaisten jo ennestäänkin huonot suhteet tulevat kärsimään.

Euroopan yhteisöjen rekrytointitoimisto voidaan perustaa vain, jos Te, arvoisa puhemies, minä oikeusasiamiehenä ja kaikki muiden toimielinten ja laitosten puheenjohtajat ja presidentit allekirjoitamme vaadittavan päätöksen.

Edellä mainituista syistä en voi allekirjoittaa päätöstä, jossa ei tehdä selväksi, ettei Euroopan yhteisöjen rekrytointitoimisto saa harjoittaa syrjintää Nizzassa joulukuussa 2000 juhlallisesti julistetussa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa kielletyin perustein, joihin kuuluu muun muassa ikä.

Sen tähden pyydän Teitä, arvoisa puhemies, ryhtymään toimiin seuraavien seikkojen aikaansaamiseksi:

• poistetaan "yhdenmukaisen henkilöstövalintapolitiikan ja palvelukseen ottamisen yhteisistä periaatteista" tehtävän pääsihteerien sopimusluonnoksen 2.6.2 kohdan määräys ikärajoituksista kilpailuissa,
• sisällytetään pääsihteerien päätösluonnokseen "Euroopan yhteisöjen rekrytointitoimiston organisaatiosta ja toiminnasta" viittaus Euroopan perusoikeuskirjan 21 artiklaan.

Teillä on valta tehdä tämä. Toivon todella, että käytätte valtaanne, jotta perusoikeudet eivät jäisi pelkäksi retoriikaksi vaan että niistä tulisi osa unionin kansalaisten elämää ja todellisuutta.

Kunnioittavasti,

Jacob SÖDERMAN

(1) SG D(2002) D/8487, 27. helmikuuta 2002.

(2) EYVL C 364/2000, s.1.

(3) Puheenjohtajan päätelmät, Nizzan Eurooppa-neuvoston kokous, 7., 8. ja 9. joulukuuta 2000, 2 kohta.

(4) SEC(2001)380/3.

(5) Sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ks. asia C-343/92, M. A. De Weerd, o.s. Roks, ym. vastaan Bestuur van de Bedrijfsvereniging voor de Gezondheid, Geestelijke en Maatschappelijke Belangen ym., Kok. 1994, s. I-571, 36 kohta; asia C-226/98, Birgitte Jørgensen vastaan Foreningen af Speciallæger ja Sygesikringens Forhandlingsudvalg, Kok. 2000, s.I-2447, 29 kohta.