Eiropas ombuds
Saistītie dokumenti
Tiivistelmä päätöksestä kanteluun 856/2008/BEH (luottamuksellinen) Euroopan petostentorjuntavirastoa vastaan
Kantelun esitti toimittaja. Hän otti vuonna 2002 yhteyttä Euroopan komission puheenjohtajaan ja varoitti tietyistä säännönvastaisuuksista, joita hän uskoi ilmenneen Euroopan parlamentin Brysselissä sijaitsevan niin kutsutun D3-rakennuksen hankinnoissa. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) käynnisti kantelijan esittämien tietojen perusteella tutkinnan. OLAF katsoi tutkinnan yhteydessä kantelijan olevan OLAF-asetuksessa tarkoitettu "asiaomainen henkilö" ja kutsui tämän kyseisen asetuksen 4 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan mukaisesti kuultavaksi todistajana OLAFin päätoimipaikkaan Brysseliin. Asetuksen mukaan OLAF voi "pyytää kaikilta asianomaisilta henkilöiltä tutkimustensa kannalta tarpeellisina pitämiään tietoja."
Oikeusasiamiehelle jättämässään kantelussa kantelija väitti OLAFin tutkimuksessa olevan useita puutteita. Hän väitti erityisesti, että OLAF ylitti valtuutensa kutsuessaan hänet todistajaksi kyseisen säännöksen perusteella.
Oikeusasiamiehen tutkinnan yhteydessä OLAF ilmoitti toimineensa valtuuksiensa rajoissa kutsuessaan kantelijan viralliseen haastatteluun.
Oikeusasiamies päätyi OLAFin tutkintavaltuuksien analysoinnissa siihen lopputulokseen, että OLAF ylitti toimivaltansa kutsumalla kantelijan kuultavaksi OLAF-asetuksen 4 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan perusteella. Siksi oikeusasiamies pyysi suositusluonnoksessa OLAFia myöntämään, ettei sillä ollut oikeutta kutsua "asianomaista henkilöä" tällä perusteella kuultavaksi todistajana, ja pahoittelemaan kantelijalle tämän kutsumista haastatteluun.
OLAF myönsi yksityiskohtaisessa lausunnossaan, että sen menettely kantelijan asiassa olisi voinut johtaa väärinymmärrykseen. Se korosti, että kantelijan tilanteessa olevia henkilöitä voidaan pyytää antamaan tietoja tutkinnan yhteydessä vain, jos he itse haluavat. Oikeusasiamies katsoi, että OLAF oli näin ollen tunnustanut toimineensa väärin, mutta huomautti myös, ettei OLAF ollut esittänyt anteeksipyyntöä kantelijalle. OLAF oli kuitenkin hyväksynyt merkittävän osan suositusluonnoksesta, myös osion, jossa viitattiin muihin kantelijan esiin nostamiin seikkoihin. Koska OLAF oli näin osoittanut halukkuutta tehdä yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa, oikeusasiamies ei katsonut tarpeelliseksi antaa kriittistä huomautusta.